No joo. Kyseessä on vain yksi ala, mutta kannattaa muistaa, mitä jenkit syövät. Halparuoka ei työnantajana työntekijöitään lihota. Itse asiassa se maksattaa osan palkoista veronmaksajalla. Toimeentulotuen nimissä. Näinkö meilläkin? Nyt? Tulevaisuudessa? Ja tätä trendiä meillä vetävät kaksi keskeisintä työväenpuoluetta. Ne sisäiseen devalvaatioon sitoutuneet.
lauantai 19. lokakuuta 2013
Sisäiseen devalvaatioon sitoutuneet
On mielenkiintoista ajatella mihin sisäinen devalvaatio Suomen ajaa. Hallitushan on siitä jo täyttä päätä toteuttamassa. Palkat laskevat kilpailukyvyn parantamisen nimissä pääsääntöisesti kasvavan työttömyyden seurauksena hitaasti, kulut eivät ainakaan laske. Edes pitkällä aikavälillä. Tämä esimerkki löytyy markkinatalouden Eldoradosta.
No joo. Kyseessä on vain yksi ala, mutta kannattaa muistaa, mitä jenkit syövät. Halparuoka ei työnantajana työntekijöitään lihota. Itse asiassa se maksattaa osan palkoista veronmaksajalla. Toimeentulotuen nimissä. Näinkö meilläkin? Nyt? Tulevaisuudessa? Ja tätä trendiä meillä vetävät kaksi keskeisintä työväenpuoluetta. Ne sisäiseen devalvaatioon sitoutuneet.
No joo. Kyseessä on vain yksi ala, mutta kannattaa muistaa, mitä jenkit syövät. Halparuoka ei työnantajana työntekijöitään lihota. Itse asiassa se maksattaa osan palkoista veronmaksajalla. Toimeentulotuen nimissä. Näinkö meilläkin? Nyt? Tulevaisuudessa? Ja tätä trendiä meillä vetävät kaksi keskeisintä työväenpuoluetta. Ne sisäiseen devalvaatioon sitoutuneet.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Kun asia vielä päässäni pyörii, jatkanpa. Olisiko kilpailukykymme palauttamisen paras oikotie kansalaispalkka?
Pannaan veronmaksajat suosiolla maksamaan osa kilpailukyvyttömien työnantajien palkkakustannuksista kansalaispalkalla, ja taas talous pyörii?
Ja, kun nyt katselen Ihalaisen saman suuntaisen ajatuksen, omani perustuu myös ajatukseen kutistuvan byrokratian siunauksellisuudesta. Se eio taitane demarista hyvältä tuntua?
Olisikohan korkea aika ampua alas tämä kansalaispalkka hypetys. Kansalaispalkka ei poista tarvetta harkinnanvaraisiin tukiin, jotka ovat niitä eniten hallinnollista työvoimaa vaativia ja byrokratiaa aiheuttavia tukimuotoja. Otetaan esimerkiksi vaikka vain asumistuki (helppo tapaus) jonka tarve vaihtelee voimakkaasti asuinkunnan hintatason mukaan, ja toisaalta erilaiset sairauksiin tai vammaisuuteen liittyvät tuet (monimutkaisia tapauksia) jotka vaihtelevat henkilöittäin. Byrokratiakustannuksissa ei siis ole saavutettavissa merkittäviä säästöjä. Toisaalta, julkisen hallinnon osuus bruttokansantuotteesta tulisi kuitenkin nousemaan merkittävästi. Se on jo nyt 56 % bkt:stä. Miksi hemmetissä ihmiset enää vaivautuisivat tekemään mitään (ainakaan tässä maassa), jos julkinen sektori kuitenkin päättäisi suunnilleen 2/3 osalta (tai enemmän) heidän tulojensa käytöstä.
Anonyymi,kiitti kommentista
Lähtökohtaisesti olen kanssasi samaa mieltä. Kansalaispalkkahypetyksestäen ole edes kuullut. Mitä taas tulee kysymykseesi, "Miksi hemmetissä ihmiset enää vaivautuisivat tekemään mitään (ainakaan tässä maassa), jos julkinen sektori kuitenkin päättäisi suunnilleen 2/3 osalta (tai enemmän) heidän tulojensa käytöstä." Jos kokevat ettei ole parempaa vaihtoehtoa?
Vaan jospa asuinkunnan hintataso leivotaan jo kansalaispalkan lähtösumman sisään?
Juu, ei kansalaispalkalle. Joittenkin sukujen ammatiksi tulisi "kansalainen".
Negatiivinen verotus sitävastoin olisi paikallaan. Tietyn tulorajan alitus velvoittaisi yhteiskuntaa maksamaan työntekijälle verotuksen sijaan nin, että tietty tulotaso säilyisi. Kun negatiivinen verotus synkronoidaan hyvätuloisten tuloveroon niin, että kun vähätuloisille joudutaan maksamaan yhteiskunnan kukkarosta niin kukkaro pidetään tasapainossa hyvätuloisten progressiota kiristämällä.
Tässä se on pelastus luokkautumiseen. Tästä puhutaan seuraavassa "tupo"-pöydässä.
Työpaikka kannattaisi ottaa vaikka kuinka pienellä palkalla. Työnantaja joutuisi miettimään oma kukkaroaan maksaessaan liian pieniä liksoja työntekijöilleen.
fun,
Siis tuolla logiikallasi ajaisit maan sisällissotaan alta aikayksikön. Tai negatiivisesta tuloverosta nauttivien etniseen puhdistukseen? Sitä taidettiinkin jo Suomessa harrastaa noin sata vuotta sitten. Joko taas on aika?
Lähetä kommentti