keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Kataisen hinta on liian kallis



Virallisesti työttömiä työnhakijoita oli syyskuun lopussa 285.000. Oikeampi, tosin inhorealistinen mutta 1990-luvun alun kokemuksin verifioitu luku, siis kun otetaan huomioon lomautetut, ryhmälomautetut, lyhennettyä työviikkoa tekevät, tempputyöllistetyt, typo-koulutuksessa olevat, opiskelijaksi tai kotiin jättäytyneet ja muut työvoiman ulkopuolelle siirtyneet on kaksinkertainen, siis noin 550.000 ihmistä. Päälle ne ihmiset, jotka jo nyt tekevät yhtä tai kahta työtä sillä sisäisesti devalvoidulla palkalla, joka muita palkansaajia vasta odottaa. Ja joista osa joutuu/uskaltautuu siitä huolimatta hakemaan toimeentulotukea, koska rahat eivät siltikään elämiseen riitä.

Kesän käännyttyä syksyksi on käynyt täysin selväksi, että Jyrki Katainen on toiminut tavoilleen ja ideologialleen uskollisena ja jättänyt, Jutta Urpiaisen suloisella myötävaikutuksella maamme selviytymään ongelmistaan miten parhaiten kykenee, siis sisäisellä devalvaatiolla. Apua ei itsensä vastuullisiksi korottaneilta puoluepolitikoilta ole odotettavissa. 

Miten ihmeessä on mahdollista, että kummastakaan perinteisestä puolueesta Kokoomuksesta ja Demareista, ei löydy itsenäisesti ja rationaalisesti ajattelevia ihmisiä, jotka saisivat maamme kurjistumiskehityksen loppumaan? Ylittääkö oman edun itsepäinen havittelu jo poliittisen itsesäilymisvaiston? Kansallisella itsesäilytysvaistolla, kun ei enää pitkään aikaan ole ollut enää merkitystä.

Hallituksen valitsema linja, sisäinen devalvaatio on eufemismi huonolle tai olemattomalle poliittiselle johdolle, johdolle joka vain toivoo. Kansakunnan palkat eivät jousta alaspäin kuin massiivisen työttömyyden avulla, mutta palkansaajien kustannukset nousevat kansainvälisten markkinahintojen mukaisesti. Kun tähän lisätään puolueiden kasvattama julkisen sektorin kulutaso, jota on viimeiset viisi vuotta ylläpidetty lisäämällä julkisen sektorin velkaantumista noin 20%, eli 10 miljardilla vuosittain on täysin selvää, että maatamme ollaan ajamassa tietoisesti konkurssiin. 

Edelliskerralla, siis 1990-luvun alussa, meidät pelastivat devalvaatiot, mahdollisuus ottaa lisää julkista velkaa, maailmanmarkkinoiden elpyminen vientiteollisuuden vauhdittumiseksi ja erityisesti Nokian onnenkantamoinen. Niistä käytettävissämme on enää maailmanmarkkinoiden elpyminen, jos meillä on vielä jäljellä jotain, mistä jotkut haluavat riittävässä määrin maksaa. Niin herttaisia kuin start-upit, pelifirmat, Vihaiset Linnut ja Supercellit ovatkin, niistä ei ratkaisua löydy.

Jyrki Kataisen tähtäin on ollut EU-virassa. En enää usko, että hänelle pelkkä komissaarin virka riittäisi, kuten vielä 23.6.2011. oletin.  Puheenjohtajaksi täytyy päästä. Se paikka onneksi tuskin aukeaa poliitikolle, jonka jäljiltä sekä oma puolue että valtio ovat raunioina. Ei, vaikka minkälaista pöytäkirjaa tarjoaisi. 




Jyrki Katainen


eroa ja vie 

Jutta ja Päivi ja Ville ja Paavo ja Calle mennessäsi

Meillä ei enää ole varaa odottaa.



(Vaihtoehdot tuskin ovat paremmat, mutta tuhoisampaa hallitusta kuin johtamasi, en vain osaa edes kuvitella.)


13 kommenttia:

Hakki kirjoitti...

Tilanteen siistimpi, analyyttisempi kuvaus ohessa.

http://tyhmyri.wordpress.com/2013/10/22/hesarin-mukaan-kriisimaat-ovat-jatkossa-kiltteja-mutta-ei-ymmarra-mista-kehitys-johtuu/

Ja juuri tästä syystä Jyrki Kataisen hallituksen on erottava. Ja koska meillä perustuslakia on muutettu siten, että ainoastaan pääministeri voi erottaa itsensä, hänet on saatava se tekemään.

Hulluja nämä politbyrokraattiset - anteeksi, piti sanomani demokratian - perustuslait.

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

kaiken kohinan (ja tohinan) takaa kuuluu heikko signaali: tässä mennään Hubbertin käyrän laskevaa osaa.

Yksityiskohdat ovat hämärän peitossa, bilderbergiläiset yrittävät vielä viimeistä rahastusta, mutta peli on menetetty koko loppuvuosisadaksi.

Demokratiasta ei ole systeemin pelastajaksi ja pelimarkat alkavat olla pelkästään virtuaalisia.

tutkija Pohjanmaalta

Karl Fransen kirjoitti...



Hakki.

”Sisäinen devalvaattio” on aloitettava sisältä ja sisällön sisällöstä, ei jonkun toisen henkilön sisällöstä, vaan omasta, mikä on myöskin ”toisen”. Olemme ”nalkuttaneet” sen ”toisen devalvoinnista” ja itse unohtaneet olevamme ”se toinen”, sisällölisesti, ja valintamme mukaisesti näemme mieluimmin sen toisen kuin omat ”virheemme”. Näkemättä omia ”idiosynkkiään” ja käyttämällä niistä tehdyistä johtopäätöksistä, jonkun toisen henkilön virheiden tunnistamiseen, on itsepetoksen huipentuma, neuroottista asian käsittelyä jolla on aina itseään huonontava vaikutus.

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Olen kanssasi pitkälti samaa mieltä, mutta menneisyydestä olevien esimerkkien perustella esimerkiksi II maailmansodan kaltaisesta kurimuksesta ihmiskunta selvisi - ulkonaisten merkkien osalta - yllättävän nopeasti. "Perimästä" sekään tuskin koskaan poistuu, toivottavasti.

Vain demokratiasta voi löytyä pysyvä ratkaisu, vaikka sen löytämiseen menisi tuhat vuotta.

Hakki kirjoitti...

Karl

Kiteytyksesi on varmasti osuva. Itse tosin toivoisin Jyrkin ja Jutan devalvoimista, sisäistä tai ulkoista, ihan sama. Hee tulevat meille aivan liian kalliiksi.

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

+++ mutta menneisyydestä olevien esimerkkien perustella esimerkiksi II maailmansodan kaltaisesta kurimuksesta ihmiskunta selvisi - ulkonaisten merkkien osalta - yllättävän nopeasti. +++

Toinen maailmansota koski vain hyvin pientä osaa ihmiskuntaa. Ja se osa jolla oli "selvittävää" rakensi uuden olotilan Hubbertin käyrän nousevassa trendissä. Jos ajatellaan niitä kausaaleja, joita tämä Hubbertin käyrä nyt aiheuttaa, II maailmansota oli sen rinnalla vain hyttysen ininää. Ne prosessit, joilla ihmiskunta palautuu miljardin parin kokoon kuluvan vuosisadan aikana, tulevat olemaan jotain sellaista, jota koko ihmiskunnan olemassaolon aikana ei ole ennen koettu. Tuon prosessin hallintaan ei ole olemassa demokraattista apparaattia.

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Vaikka ihmiskunta kutistuisi 2 miljardiin, ja vaikka löytämiseen menisi tuhat vuotta voi ihmiskunta löytää pysyvän ratkaisun vain demokratiasta. oko kutistumisen aikana, mutta todennäköisimmin vasta sen jälkeen.

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

+++ löytää pysyvän ratkaisun +++

Ei luonnon ja ihmisen järjestelmissä, eikä missään muussakaan ole mitään pysyvää ratkaisua. On vain jatkuva muutos, jonka muoto saattaa olla syklinen.

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Näin.

Aku kirjoitti...

Eipä se paljon lohduta, jos menee tuhat vuotta ratkaisuihin. Olemme molemmat silloin jo historiaa. Jos historiasta jotain voi oppia, nii, sen, että yllätyksiä tapahtuu. Kukapa olisi sata vuotta sitten uskonut, että Suomi on itsenäinen?

fun kirjoitti...

Mitä ihmettä "aku", onko Suomi itsenäinen. Vastahan se möi itsenäisyytensä EU:lle laukauksenkaan pamahtamatta. Älä hyvä "aku" hauku isänmaatasi enää itsenäiseksi.
Demokratia on nousukauden suosionhakuharrastus. Ei siitä ole huonoja aikoja korjaamaan.
Ostakaa nyt porkkanansiemenet kevääksi kun niitä vielä on kaupoissa. Keväällä saattavat olla kaupasta loppu. Niin ahtaalle nuo omaa etuaan ajattelevat poliittiset narsistit meidät tulevat ajamaan. Tätä menoa kutsutaan paremmissa piireissä "sisäiseksi devalvaatioksi", jonka me tuhlaajapojat ansaitsemme.

Hakki kirjoitti...

Aku

Oikeassa olet. Eikä minusta ainakaan ole tuloksia 1000 vuotta odottamaan. Todellakin onneksi on kvanttihyppyja, mutaatioita ja historian epäjatkuvuuksia. Kunhan et tarkoita, että samalla logiikalla voimme joutua muutaman vuoden kuluttua havaitsemaan, että se itsenäisyytemme on historiaa.

Hakki kirjoitti...

Ilolintuni fun

Taitaa Aku sittenkin olla oikeammilla jäljillä. Suomi on juuri niin itsenäinen, kuin se voi geopoliittisen sijaintinsa, kokonsa ja historinsa perusteella tässä globaalissa maailmassa olla.

Mutta porkkanansiemeniä kannattaa joka tapauksessa varata kevääksi, niin ahtaalle nuo omaa etuaan ajattelevat etujärjestöjen narsistit (poliittisesten ja muiden) ovat meidät jo ajaneet. Me emme vain vielä ole tiedostaneet, että Suomen "sisäinen devalvaatio" on ollut menessa jo jonkin aikaa.