torstai 3. tammikuuta 2013

Palkka pois tekijöiltä, lisää liksaa turhimoille



Jo on kokiksilla ja demareilla iso paniikki, kun kumpikin vetää ykkösketjunsa sisäistä devalvaatiota esimerkillään vetämään. Sillä, että kummallakaan ei ole edes esimerkin arvoa, ei liene merkitystä? Jos nimittäin Sauli on valmis luopumaan hänen saamastaan lisästä Tarjan jäljiltä on syytä olettaa, että Eero ei jää pekkaa pahemmaksi. Pelleinäkö nämä meitä kansalaisia pitävät? Sotkevat ensin itse hommat ja edellyttävät sitten syyttömät maksumiehiksi?

Mutta varmaan moista teatteria kohta tarvitaan, kun eivät pojat uskalla todellisia ratkaisuja tehdä? Eivätkähän nämä päätökset enää millään tavalla heidän rooteliinsa kuulukaan. Kummankin merkitys (=lisäarvo) Suomen valtiolaivan kippareina on rinnastettavissa "epäonniseen" CostaConcordian kippariin Francesco Schettinoon. Kun ei tiedä mistä koukkaa, ajaa karille.

Näin eläkeläisenä kannatan luonnollisesti kaikkia hyviä aloitteita tulevaisuutemme turvaamiseksi. Jos se edellyttää palkkojen yleistä laskemista, toivotan tempun toki tervetulleeksi, kunhan meidän eläkeläisten jo itsellemme säästämiin eläkkeisiin, siis eläketuloihin ei kajota.

Sen lisäksi, että suuri osa meistä on jo työelämän pienten tai suurempienkin pomojen toimesta, kerran tai parikin putkeen ja lepoon osoitettu on muistettava, että erityisesti nuorisotyöttömyys vaatii ratkaisuja nopeasti. Kun meidän ikäpolvella ehkä vielä oli jonkinlainen käsitys työn tekemisen etiikasta, sitä ei taatusti kehity enää sille osalle nuorisoa - siis alle 35 vuotiaat - jotka eivät ole saaneet tutustua työn merkitykseen tulojen tuojana. Eiväthän he silloin edes koskaan voi oppia ymmärtämään, mikä on toimentulotuen ja työttömyystuen välinen ero.

Ei palkkataso ole meidän ongelmamme, vaan tuottavuutemme.  Meillä maksetaan turhimoille palkkaa ja kuvitellaan hallinnon hoitelevan hommat. Siksi ei meidän tilanteemme ole enää pelkällä palkka-alella ratkaistavissa. Palkat kun eivät ole syy. Kulut suhteessa aikaan saatavaan kansalliseen lisäarvoon sen sijaan ovat. Siksi ei voi kuin toivoa suursiivousta julkisella sektorilla, ns. kolmannella sektorilla ja erityisesti puolue- ja muulla etujärjestösektorilla. Kautta linjan.

Meillä muilla on vielä mahdollisuuksia. Mutta se edellyttää kieltämättä, että poliittinen johtomme alkaisi korjata ongelmien syitä, ei seurauksia.

16 kommenttia:

Karl Fransen kirjoitti...

Hakki

”Pelleinäkö nämä meitä kansalaisia pitävät” Niinhän ne meitä pitävät ja niitähän me olemme. Uskomme ja äänestämme heitä siihen, joten olkaamme tyytyväisiä mitä meille annetaan uskomme vastineeksi. Kaikki ”uskomukst” ovat MIELIPITEISIIN rakentuneita, josta Demokratia kantaa suurimman osan. Demokrtia on ”vapaan mielipiteen” viljeliä ja kun mielipiteitä on yhtä monta kuin on ihmistä, niin mitäpä muuta voisikaan odottaa kuin täydellistä sekasotkua. On niin kovin helppoa niellä valmiiksi purtua, ja sellaista kun on aina tarjolla, niin siihen me sitten luotetaan, ja mitäs muuta lisättävää kuin, että liemessä ollaan - ihan omatahtoisesti.




Hakki kirjoitti...

Karl, hyvää Uutta Vuotta vaan sullekin!

Eikö olekin alentavaa, että taas yksi uusi vuosi on alettava moisella täysin retorisella kysymyksellä? Epämiellyttäväksi asian tekee se, että vain harva vaivautuu hallintohimmelimme sisään rakennettuja mekanismeja edes niin kauan kiihkottomasti miettimään, että ymmärtäisi kysymyksen retorisuuden.

Siis vaivautuu, ennen kuin on liian myöhäistä. Ja kieltämättä nyt, kun "konkurssin" uhka on ilmeinen alkaa se aika olla jo aivan liian liki.

Mutta ongelman syynä ei ole demokratia eikä muukaan mielipiteeksi kuvaamasi. Sýynä ovat ihmisen mukavuudenhalu ja evoluutio. Kaikella kun on parasta ennen päivänsä. Kansalaisten tasavaltainen demokratia siirtyy juohevasti puolueiden keskinäiseen tasavaltaan, jossa kansalaisten rooliksi jää maksajan rooli.

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

asiat ovat aivan liian vaikeita demokratialla hallittaviksi. Esimerkiksi tämä ihmiskunnan suurin kohtalokausaali: halpa öljy => väestöräjähdys => co2 ja ilmastonmuutos => biodiversitetin muutos ja siitä nyt ja lähitulevaisuudessa aiheutuvat katastrofit. Ja tästä kokonaisuudesta lähtevät taloudelliset kausaalit.

http://yle.fi/uutiset/tutkijat_ymparisto_voi_romahtaa_jo_seuraavina_vuosikymmenina/6168655

Miten tätä kokonaisuutta hallittaisiin demokratian keinoin? Ja vähiten tästä kokonaisuudesta jotain ymmärtää demokraattisesti valittu poliittinen ja taloudellinen valtaestablishmentti. Tämä kaaos todella näkyy nyt poliittisessa ja taloudellisessa hallintokulttuureissa. Tavis ei tajua ja tyhmä ei ymmärrä.

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Hyvää Uutta Vuotta vaan sullekin.

Sanot "asiat ovat aivan liian vaikeita demokratialla hallittaviksi." Kuten tiedät olen kanssasi eri mieltä.

Eivät asiat ole yhtään sen vaikeampia kuin ennenkään, mutta kasvanut tieto on lisännyt monen tuskaa. Ja erityisesti tuskaa lisää se, kun puolueparlamentarismilla yritetään hoitaa kansalaisdemokratian ongelmia.

Sanot "Ja vähiten tästä kokonaisuudesta jotain ymmärtää demokraattisesti valittu poliittinen ja taloudellinen valtaestablishmentti." Olen kanssasi samaa mieltä joskin seuraavalla edellytyksellä. He saattavat kyllä ymmärtää, mutta ymmärtäminen tai ainakaan sen julkistaminen ei ole todellakaan heidän intressissään.

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

+++ Eivät asiat ole yhtään sen vaikeampia kuin ennenkään, mutta kasvanut tieto on lisännyt monen tuskaa. +++

Kyllä ne ovat. Koskaan aikaisemmin ei ihmiskunta ole ollut nykyisenlaisen jyrkänteen reunalla. Mutta suurin osa ihmiskuntaa - äänestäjiä - ei edes tajua tätä. Asiat ovat mielestäni todella vaikeampia kuin ennen eikä tieto ole kasvanut asioiden vaikeutuessa. Esimerkiksi tämä meneillään oleva talouden kriisi on mielestäni seurausta nousseesta öljyn hinnasta, joka nousu näkyy nyt kansantalouksissa velanottona. Koko ajatus lähtee siitä, että kunhan "hyvät ajat palaavat", maksetaan nyt öljyn hinnan noususta aiheutunut syömävelka takaisin.

Yhteiskunnan ja luonnon ilmiöt noudattavat Hubbertin kellokäytää. Sata viimeistä vuotta on ollut nousun ja vaurauden aikaa, nyt tämä halvan öljyn antama ruiske on lopussa ja ilmiöt alkavat noudattaa kellokäyrän laskevaa osaa. Yhteisen hyvän jakajien määrä lisääntyy (=väestöräjähdys ja kehittyvien maiden ns. kehittyminen) samalla kun yhteisen hyvän määrä (= resurssit) vähenevät.

Kun alueen väestön määrä ylittää alueen resurssit, yhteisö romahtaa. Tämä tulee nyt tapahtumaan globaalissa mittakaavassa; siis malthusialainen katastrofi koko maapalloa koskevana. Ja tähän välttämättömään ilmiöön ei demokraattisella apparaatilla ole minkäänlaisia ratkaisun mahdollisuuksia. Asiat eivät ole vain vaikeita, ne ovat mahdottomia. Olemme umpikujassa.

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Täällähän me kierrämme Aurinko-nimistä tähteämme vielä nelisen miljardia vuotta. Mistä ihmeen jyrkänteestä sinä oikein horiset? ;-) Ison vedenkin takana jyrkänteet siloteltiin taas muutamaksi viikoksi.

Mutta kieltämättä en tässä tarkastelussa ole ajatellut planeettamme kokonaisuutta. Ihan riittävää päättömyyttä löytyy jo tästä lähikulmilta. Mutta ei nekään osaa/halua/viitsi meidän asioita ratkoa, vaikka ruhtinaallista palkkaa heille maksamme.

Muuten olen kyllä sitä mieltä, että ... elefantti - myös mathusialaista lajia oleva - syödään pala kerralla, jos tarkoitus on vielä ruokailun jälkeen elämää jatkaa. Sen taas ratkaisee demokraattinen apparaatti vähintään yhtä hyvin kuin mikä muu tahansa. ;-)

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

+++ Täällähän me kierrämme Aurinko-nimistä tähteämme vielä nelisen miljardia vuotta. Mistä ihmeen jyrkänteestä sinä oikein horiset? ;-) +++

Niin, maapallo kyllä kiertää aurinkoamme tuon runsaan nelisin miljardia vuotta, ellei sitten joku riittävän suuri törmää meihin. Mutta tuo biodiversiteetin sukkessiivinen romahdus koskee sekä ihmiskuntaa että muita kuolevaisia, sekä faunaa että flooraa. Jonka jälkeen maapallo kiertää aurinkoa hieman toisenlaisessa järjestelmässä, elämää sekin. Eikä mitään uutta.

Seuraavat 100 vuotta tulevat olemaan biodiversiteetin muutoksen kannalta mielenkiintoisia ja oma käsitykseni on, että homo sapiensin määrä tällä pallolla ei tulisi olemaan miljardia suurempi. Se miten demokratia tulee pyristelemään tätä muutosta vastaan, tulee lähinnä olemaa suurta sirkushuvia. Ihan niinkin jo tämä nykyinen meno jokaisella hierarkiatasolla osoittaa. Äänestämällä voimme korkeintaan vaikuttaa siihen, millä tavalla tuhoudumme. Ehkä se riittää demokratian ansioksi, sillä näyttäisi siltä, että tärkeintä vain liike eikä suunta?

Niin, malthisialaisessa katastrofissa lajitoveri ja resurssi "syödään" palanen kerralla, mutta substanssia tässä syömisessä on, että syödään. Heimot ja kansakunnat tuhoutuvat yksilö kerrallaan.

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Jos uskosi homo sapiens lajin määrästä 100 vuoden kuluttua on 1 miljardi on kaikki ilmeisesti vielä aika hyvin? Väestöräjähdys tuskin enää siinä vaiheessa on kellekään ongelma? ;-)

Demokratian tarjoaman sirkushuvin paras seuraus olisi se, että sen avulla päästäisi aina tarvittaessa johtajista eroon, verettömästi? Sirkushuvi kun näyttää olevan aika olennainen osa hallinnossa kun hallinnossa, viimeistään silloin kun sen loppu tulee. Sitten ei enää tarvita hallintoakaan.

Kun lajitoverit ja muut resurssit pannaan lihoiksi, ei hallintomalleilla liene enää kovastikaan väliä?

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

+++ Jos uskosi homo sapiens lajin määrästä 100 vuoden kuluttua on 1 miljardi on kaikki ilmeisesti vielä aika hyvin? Väestöräjähdys tuskin enää siinä vaiheessa on kellekään ongelma? ;-) +++

CO2 suhteen se ei enää ole ongelma, mutta jospa elintarviketuotanto on kärsinyt jo niin paljon, ettei tuollekaan määrälle ihmisiä ruoka riitä? Biodiversiteetti näyttää olevan helppoa nyt aikaansaada mutta siitä palautuminen nykyisenkaltaiseksi voi viedä vuosimiljoonia.

+++ Demokratian tarjoaman sirkushuvin paras seuraus olisi se, että sen avulla päästäisi aina tarvittaessa johtajista eroon, verettömästi? Sirkushuvi kun näyttää olevan aika olennainen osa hallinnossa kun hallinnossa, viimeistään silloin kun sen loppu tulee. Sitten ei enää tarvita hallintoakaan. +++

Tuskin tuo verettömästi menee? Mikään edellinen kulttuuripiiri ei kait ole romahtanut verettömästi. Malthusialainen katastrofi on totutumassa parhaillaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja toteutunut jo Somaliassa.

+++ Kun lajitoverit ja muut resurssit pannaan lihoiksi, ei hallintomalleilla liene enää kovastikaan väliä? +++

Niinpä tai sitten ei. Eläimet eivät varsinaista hallintomallia kaipaa, mutta onhan heidänkin laumoillaan kait joku johtaja? Mutta se ei ole demkraattisesti valittu, se on vahvin yksilö.

tutkija Pohjanmaalta

Anonyymi kirjoitti...

Korjaus edelliseen

+++ Biodiversiteetti näyttää olevan +++

pitää olla biodiversiteetin muutos tai köyhdyttäminen näyttää olevan ...

tutkija Pohjanmaalta

Anonyymi kirjoitti...

"...kunhan meidän eläkeläisten jo itsellemme säästämiin eläkkeisiin, siis eläketuloihin ei kajota."

Tyydyt siis vain neljäsosaan nykyisestä eläkkeestäsi, koska sen enempää ei ole säästetty, kolme neljäsosaa otetaan työssäkäyviltä.

Karl Fransen kirjoitti...

Hakki ja Pohjan Poika.

Puhutte paljon asian yksityiskohdista, mutta asian ydin, ihminen ja hänen näennäisesti aiheuttamat pulmat eivät näytä nousevan teidän kysymyksiin ja vastauksiin. Käytän näennäis-sanaa koska mitään absoluuttista ei tunnetusti ole olemassakaan, vaan kaikki, ihminen mukaanluettuna, on muutoksen alainen, kehittyvä olento jonka destinity ei ole rajoitettu meidän yhdenkään mielipiteisiin, vaan, että kaikki mielipiteemme, Demokratia ideologia, yksi monista muista, ovat kehitysvaiheemme ilmentymiä eikä suinkaan vähäsäisimmässäkään määrin lopputulos. Loputulos on kuolemista ja sitä itse luonto ei voi sallia.

Mennäksemme Demokratiasta eteenpäin, meidän tulee aloittaa uudestaan ja ollakseen uutta sen rakennusaineina ei voida käyttää vanhaa, ja ihminen sellaisina kuin olemme on vanhaa. Emme ole vielä tulleet kovaan seinään saakka ja siksi korjailemme vanhaa. Vanheneminen rakenteellisessa mielessä päätyy sortumiseen, mutta sortuminen ei ole itse materiaalin häviämistä, ainoastaan sen tranformatiointia, ja sitä meiltä vaaditaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Onhan itsestään selvää, että pyrimme käyttämään vanhaa, kuten Demokratia, koska emme tiedä mitään muuta. Tietäminen todella uudesta ei ole mahdollista, jollemme ensin luovu vanhasta. Mutta siinä tilanteessa, tietätämättömyydessä, näemme pohjattoman kuilun ja sitä vaistomme, ei intelligenttimme, PELKÄÄ. Psykologisen ja fyysillisen pelon eroa emme ole oppineet tuntemaan. Olemme tässä asiassa psykologisen pelon alaisena, ajatuksellisien kuvien, vanhan heijastumien, emmekä suinkaan realiteettien, joiden parissa elämme.




Anonyymi kirjoitti...

Karl ja muut

+++ asian ydin, ihminen ja hänen näennäisesti aiheuttamat pulmat eivät näytä nousevan teidän kysymyksiin ja vastauksiin. Käytän näennäis-sanaa koska mitään absoluuttista ei tunnetusti ole olemassakaan, vaan kaikki, ihminen mukaanluettuna, on muutoksen alainen, kehittyvä olento jonka destinity ei ole rajoitettu meidän yhdenkään mielipiteisiin, vaan, että kaikki mielipiteemme, Demokratia ideologia, yksi monista muista, ovat kehitysvaiheemme ilmentymiä eikä suinkaan vähäsäisimmässäkään määrin lopputulos. Loputulos on kuolemista ja sitä itse luonto ei voi sallia. ++++

Aivan oikein, suuri kokonaisuus mielessä: Kyseessä on ihmisen kohdalla määrite "ekologinen sukkessio", joka on saavuttanut "kliimaksinsa", sinänsä muuttumattoman vaiheen, jota seuraa järjestelmän romahtaminen. Ihminen on suurena kokonaisuutena sukkessiivisen kehityksensä loppuvaiheessa; kaikki ihmisen järjestelmät ovat tuhon oma ja tuhkasta nousee sitten jotain uutta. Se mikä on demokratian rooli tässä järjestelmäss, kuuluu sosiologian alaan, josta minulla ei ole syvälisempää tietoa.

Ehkä demokratia onkin vain savuverho, joka kätkee taakseen ja jonka taakse ihmiskunta kätkeytyy tätä kliimaksivaiheen jälkeistä tuhoa vastaan. Ehkä koko demokratiakäsite on vain ihmisen mielen psykologinen suojautumiskeino. Ajatellaan, että kun päätetään näennäisesti yhdessä, mikään ei voi mennä pieleen.

Ihminsen näennäisesti aiheuttama pulma on ihminen itse. Se on rakennettuna tiedostomattomasti meidän sisäämme. Maantieteilijänä ja ihmisen luontosuhdetta ajatellen olen jo pitkään miettinyt, että ehkäpä ihmiseen on sisäisesti rakennettu joku miina, jonka nalli on demokratia ja joka tuhoaa ihmisen.

tutkija Pohjanmaalta


Hakki kirjoitti...

Hyvät Herrat

On se nyt niin väärin, että kun kunnon kansa nukkuu täällä sitä vaan netissä riekutaan. ;-) En minä tähän kaikkeen tuotokseenne ehdi edes vastinetta väsätä. Pitänee poimia sieltä täältä.

PohjanPoika

sanot "Eläimet eivät varsinaista hallintomallia kaipaa, mutta onhan heidänkin laumoillaan kait joku johtaja? Mutta se ei ole demokraattisesti valittu, se on vahvin yksilö." Olen kanssasi samaa mieltä, jos tarkoitat sanoa, että eläinlauman johtaja on aina porukan vahvin yksilö.

Ja uskoisin, että samanlaiset Messiaat tulevat suurin laumoin tyrkylle Viimeisen päivän bileisiin. Mutta jopa silloin vahvuus on selviytymisen kannalta hyvin suhteellinen yleiskäsite. Uskoisin, että meidän normaalikäsitteistössä härskeimmät ja itsekeskeisimmät olisivat sanoina paremmin heitä kuvaamassa. Ja näitä se lauma sitten seuraa taistelulauluja laulellen, jyrkänteen reunalle and beyond.

Siinä kai se ihmisen eläimellisyys sitten selkeimmin näkyy. Kuvitellussa olemassaolon kriisissä ollaan valmiimpia turvaamaan "vahvimpiin". Demokratia taas sopii vakaisiin, turvallisiin ja positiivisen kehityksen puitteisiin.

Mutta kummassakin tapauksessa johtajat johtavat. Ja me muut lammaslaumana seuraamme, tai itkemme ja seuraamme täysin siitä riippumatta onko suunta objektiivisesti katsottuna meidän kannaltamme tarkoituksenmukainen, tai edes vain subjektiivisesti juuri minun kannaltani.

Karl

Tasolla "yksinvalta - harvainvalta - tasavalta - anarkia" tuskin enää tapahtuu kovasti muutoksia? Ainakaan sellaisia, jotka eivät tavalla tai toisella janalle mahdu.

Hallintomalleista riippumatta isot pojat ovat kertoneet "ettei elämästä selviä hengissä" tuleepa vastaan sitten sitä tai tätä. On se sitten seinä tai jyrkänne, minkäs sille ihmislapsi sitten voi, olipa yksin tai porukassa?

Seuraava kulttuuri jatkaa sitten siitä. Sieltä ne hyvinvoinnin rakennuskivet haetaan, koska se on helpoimman vastuksen tie olivatpa rakennuskivet sitten ihan fyysisiä tai henkisiä. Ja näin tapahtuu siitä riippumatta tietävätkö seuraavan kulttuurin edustajat yhtikäs mitään sen paremmin demokratiasta kuin talonrakennuksestakaan.

Vaistoomme rakennettu kuolemanpelko ei välttämättä ratkaise kaikkia tekemisiämme, edes viimeisellä hetkellä. Siksi käyttäisinkin sanan Pelko asemesta sanaa Pohde, pohdinnan kohde, täsmäkäännös englannin sanasta concern.

PohjanPoika

Sanot "Ehkä koko demokratiakäsite on vain ihmisen mielen psykologinen suojautumiskeino. Ajatellaan, että kun päätetään näennäisesti yhdessä, mikään ei voi mennä pieleen."

Kun ajattelee kuinka monta erilaista todellisuutta käsite "demokratia" kuvaa ja pitää sisällään ei kai muuta oikein voikaan olettaa. En lainkaan kiellä etteikö tuokin olisi mahdollista.

Mutta riippumatta siitä kuinka monta homo sapiensia on mukana päättämässä, pieleen voi mennä kumminkin. Ehkä onnistumisen todennäköisyys kuitenkin kasvaa sen verran, että evoluutio on meidät laumaeläimiksi kehittänyt?

PS.

PohjanPoika, huomasit eläkesäästöjämme koskevan populismini. :-)

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

+++ PohjanPoika, huomasit eläkesäästöjämme koskevan populismini. :-) +++

En se ollut minä vaan joku toinen nimetön ilman allekirjoitusta.

Mutta minäkin huomasin. Eläkkeistämme on ehkä tuo neljännes rahastoituina, mutta sen lisäksi olemme olleet maksamassa meitä vanhempien eläkkeitä ja nyt taas meitä nuoremmat maksavat meille. Koko järjestelmä on rakennettu jatkuvan taloudellisen kasvun utopialle. Ja siksi se voi kerran romahtaa. Toivottavasti ainakin sinä ja minä ja meidän sukupolvemme ehdimme saada eläkkeemme. Meidän jälkeisillä sukupolvilla tämä ei ole varmaa.

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Kappas vaan. Tarkemmin tarkasteltuna, et se ollutkaan sinä. Terveisiä vaan sinne asessorille.

Olen itse elänyt sitten 1990-luvun laman siinä vakaassa uskossa, että eläkkeitämme joudutaan leikkaamaan merkittävästi, jos aiomme selvitä. Ystäväni asessori, joka on alalla ilmeinen asiantuntija on taas ollut sitä mieltä, ettei huolta meidän elinaikanamme. Se on hiukan rauhoittanut, itseäni.

Mutta Vuorian Matin yllättävä ja selittämätön häviäminen kylvi taas epäilyksen siemenen. Hän kun on, pidemmän uransa myöten tullut "nykyhistoriassa" meille vielä kertaluokkaa kalliimmaksi kuin Häkämiesten suku konsanaan.

"Koko järjestelmä on rakennettu jatkuvan taloudellisen kasvun utopialle. Ja siksi se myös kerran romahtaa." Ceteris paribus.