Takauksen vakuudet ovat taakse jäänyttä elämää. Urpiainen toimii vanhan poliittisen "viisauden" mukaisesti; toistaa toistamisestaan päästyyäänkin ratkaisun hyvyyttä niin kauan, että toivoo sen muodostuvan vallitsevaksi totuudeksi. Mahtaako enää onnistua?
Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimio osallistuu keskusteluun eilisellä tiedotteellaan Kreikan velkasaneeraus lähestyy. Siinä hän esittää mielenkiintoisen kysymysluettelon, jonka viimeisen kysymyksen haluan tässä toistaa siksi, että tähän ei koko kriisin kehittymisen aikana ole vastattu.
"Millä tavalla Saksa ja Ranska alun alkaen (jo viime vuonna?) taivuttivat Suomen yhteisvastuuseen? Kiristämällä, uhkailemalla vai lahjomalla? Pääministeri Katainen ja hänen edeltäjänsä Kiviniemi, ehkä Vanhanenkin voisivat kertoa totuuden, mutta vaikenevatko he "diplomaattisista syistä"?
Itsekin sitä olen muutamaan kertaan ihmetellyt, viimeksi 4.5.2011.
Kysymys tulee keskeiseksi arvioidessamme Suomen itsenäisyyden astetta Euroopan Unionissa. Sillä jo hyvin pitkään on ollut selvää, että suuret EU-maat ja USA yrittävät siirtää potentiaalisen pankkikriisinsä maksumieheksi kaikki euromaat. Keskeisyys koskee sitä, onko meidän syytä arvioida uudestaan jäsenyytemme EUssa ja eurossa? Olisiko aika aloittaa yhteistyöneuvottelut jäsenyydestä Putinin uudessa Neuvostoliitosta?
Nythän meidän ei enää tarvitse olla patologisen huolissamme siitä, mitä muut maat meistä ajattelevat? Sillä ei ole väliä.
4 kommenttia:
Hakki: Kysyt "Kiristämällä, uhkailemalla vai lahjomalla?" Minä luulen että mitään noista ei ole tarvinnut. Meidän EU-uskossa olevat ovat usein julkisuudessa kertoneet miten Suomi on vallan ytimessä tekemässä yhdessä päätöksiä isoisten kanssa. Ettei ihan aina ole päästy mukaan kun Merkel ja Sarkozy ovat kahdestaan palaveeranneet ei ole meidän vallan ytimessä olleita ole häirinnyt.
Eli minun mielestä kyse on enemmän hyväuskoisuudesta. On uskottu että meidät palkitaan kun olemme kilttejä ja kuuliaisia.
Ja sitten olemme uskoneet, että meidän oma suomalaista syntyperää oleva komissaarimme ajaa meidän suomalaisten etua siellä komissiossa. Unohdetaan kokonaan, että uuden komissaarin on nimenomaan vannottava virkavala, jossa hän vannoo uskollisuutta vain EU:lle. Kun minä tuon havaitsin ensimmäistä kertaa mietiskelin suorastaan miten tuo suhtautuu maanpetturuuden käsitteeseen.
Siis Heikki Taimio esitti tuon kysymyksen, johon viittaan.
Olen kanssasi samaa mieltä, että "kyse on enemmän hyväuskoisuudesta. On uskottu että meidät palkitaan kun olemme kilttejä ja kuuliaisia."
Sen sijaan on ihan meidän ikiomaa tyhmyyttämme kuvitella, että meidän suomalainen komissaarimme ajaisi suomalaisten etua Brysselissä. Hänen onkin ajattava komission, eli EUn etua. Se on hänen tehtävänsä, siitä hänelle maksetaan.
Kuvitelma saattaa pohjautua tähän kotimaiseen Maan Tapaan. Kansanedustajien pitäisi ajaa Suomessa vain kansakunnan ja kansalaisten kokonaisetuaetua. Mutta meillä he keskittyvät ajamaan puolueensa ja äänestäjiensä etua. Eikä demokratia voi sillä tavalla toimia.
Tästäkö löytäisimme tavan, lisätä kansanedustajien vastuuntuntoa tehtävässään; näyttävästi uutisoitu erillinen valanvannontatilaisuus, jossa he vannovat toimivansa vain kansalaisten ja kansakunna edun ajajina ja perustuslain mukaan?
Saattaisi olla erittäinkin hyvä idea.
fundeeraaja kirjoitti 08.10.2011 - 18:03
Meillä on ollut tuomioistuin sotasyyllisille Nurngergissä. Samanlainen istuu parhaillaan Haagissa. Euroopasta puuttu kuitenkin tuomioistuin, jossa voisi pohtia poliittisia "rikoksia". Suomen liittyminen EU:iin ja EMU:uun eivät kumpikaan kestä kriittistä tarkastelua. Tämä viimeinen kummastus on tosiaan näihin muitten maitten velanmaksuihin sitoutuminen. Kuka tai ketkä tämän päätöksen tekivät ja millä mandaatilla?
Putin kokoaa Venäjän unionia. Sinne varmaan pääsisi mukaan. Siellä ei ainakaan pitäisi olla niin persaukista väkeä kuin EU:ssa. Lipposella taitaa olla vielä konsultointipiikki auki sinne suuntaan. Pitäisiköhän Mooses valtuttaa johtamaan kansansa itään eikä länteen. Sama ilmansuuntahan oli emerituksellakin.
mopo kirjoitti 08.10.2011 - 18:39
Mikähän mahtaa olla Olli Rehnin rooli näissä velkasotkuissa?
Idästähän se aurinkokin nousee ja länteen se on jo laskenut. Pienellä sanavaihdolla todettaisiin vain; "edessä länsi, takana itä..."
Piti ihan siirtää nuo kommentit vanhasta pesästä tänne uuteen.
fundeeraaja
meillä ei ole ollut tuomioistuinta sotasyyllisille Nurnbergissä. Meidän sotasyyllisyysoikeudenkäynti tapahtui Helsingissä, Säätytalossa. Stalinin näytösoikeudenkäynti Zhdanovin sovittamana.
Elä nyt kuitenkaan vielä heitä lusikkaasi nurkkaan. Lännessä meillä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet säilyttää edes identiteettimme. Idässä menetämme sielummekin hetkessä.
Tuohon jälkimmäiseen kommenttiisi; takana länttä ja Eurooppaa, vartioi vartija sitä.
Lähetä kommentti