maanantai 3. lokakuuta 2011

Uutta aluepolitiikkaa tarvitaan



Uusi tieto kepulien hajasijoitusohjelmasta, jonka viimevuosien loistavina kiintopisteinä mieleen tulevat ainakin Lääkelaitos ja Maaseutuvirasto. Harvemmin Heinola Reumasairaala.

Uusin tieto kertoo, että työntekijöitä ei siirretä, ainoastaan henkilötyövuosia. Eikä niidenkään siirtymisestä ole mitään varmaa tietoa! On todella hämmästyttävää, että muuttaneitten määrästä ei ole parempaa seurantaa. Olisihan ollut sulka kepuleitten hattuun, jos muuttaneita olisi paljon. Vai olisivatko nuo ymmärtäneet kannetun kaivoveden ongelman, jos siirtopäätöksiä tehdessään?

Alueellistettavia henkilötyövuosia eli käytännössä työntekijöitä on ollut tuon jälkeen kaikkiaan 3 722. Muuttorahaa on kuitenkin hakenut vain 264 virkamiestä, vaivaiset 7% henkilötyövuosista. Tulos on surkea. Ja jos oletetaan, että muuttamisen kohteina, ovat esimerkiksi Lääkelaitoksen osalta kansalaisten lääketurvallisuuden kannalta olennaiset erikoisasiantuntijat, tulos on jopa vaarallinen. Mutta onkohan tilanne todella näin huono? Rahalla, siis veroista maksetulla lisärahalla, näistä on aina ennenkin selvitty.

Kun yksityiskohtaisen vastauksen esille kaivaminen ei oikein ole alaani, 

  • Kuinka moni on jäänyt virkaansa hoitamaan Helsingistä käsin, ei siis ole tiedossa?
  • Kuinka moni tekee pääsääntöisesti etätyötä?
  • Kuinka montaa varten on ollut varattava ja resurssoitoitava tällaiset etätoimistotilat Helsingissä, vaikka "siellä jossain" hankitaan, ja parhaimmillaan rakennutetaan uudet mittatilaustilat koko porukalle?  
  • Kuka maksaa "säännölliset työmatkat" viraston uudelle sijaintipaikalle? 
  • Millä tavalla matka-aika "uudelle työpaikalle" kompensoidaan, eli kuinka suuri osa siitä lasketaan työajaksi? 
  • Kuinka monen palkkaa on kompensoitu jo siirtopäätöksen yhteydessä kattamaan nämä pendelöintikustannukset?
  • Kuinka usein keskeiset neuvonpidot järjestetään Helsingissä, koska se on käytännöllisempää?



Hyvän esimerkin hajasijoituksen todellisesta, joskin käänteisestä merkityksestä pienelle kaupungille, saattaisi antaa Kelan päätös lopettaa Reumasairaalan toiminnan rahoittaminen Heinolassa? Vähintään 200 - 300 korkeasti koulutettua työpaikkaa hävisi hetkessä kaupungista, josta teollisuuskin on viime vuosina kiihtyvästi lähtenyt. Onkohan Heinolassa tallella enää edes 7 % Reumalta lähtöpassin saaneista?

En oikein usko, että kaupungista jo poistuneet olisivat muuttoavustuksia mistään saaneet? Tietoja ei siis ole Heinolastakaan? Kumuloitunut synerginen tiimi- osaaminen on joka tapauksessa jo lopullisesti kadonnut. Asiantuntijaosaaminen on muuttanut työn perässä, eihän kyseessä ollut valtion tai kuntayhtymän "laitos". Potilaat saavat hoitoa missä saavat, suurissa kasvukeskusten keskussairaaloissa varmaan?

Osaaminen, jonka yksityinen taho oli vuosien varrella Heinolaan kasannut, saatiin hetkessä nurin. Varmaan kepulien Kelan näkemys tehokkaasta aluepolitiikasta, vaiko Kelan kepulien? Pahat kielet tosin väittävät, että kyseessä ennemminkin oli kahden naisen egojen kohtaamisesta. Siis rahvaanomaisesti nokkapokasta.

Ilmoitettu syy - 2 miljoonaa jotain joskus jostakin - kalpenee kaikkien niiden aiheutuneiden aluepolitiikan miljardikustannusten rinnalla, joiden maksajiksi kepulit, aluepoliittisiin syihin vedoten ovat veronmaksajat vuosikymmenten aikana pakottaneet. Ja me olemme maksaneet kummassakin tapauksessa, kumpaankin suuntaan.




PS.

Vanha "viisaus" väittää; joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään. Toivottavasti kepulien aluepolitiikan viisauden nopeasti tutkisi joku tieteellinen, riippumaton taho. Syylliset kun vielä elävät joukossamme.

Ei kommentteja: