Missä ihmeessä on Kyyjärvi?
Piti oikein lähteä selvittämään missä, tarkasti ottaen Kyyjärvi sijaitsee. Aiheen tähän antoi ainoan valtakunnallisen eilen, sunnuntaina 14.3. julkaisema kunnanjohtaja Matti Muukkosen mielipidekirjoitus otsikolla: Maaseutu ei pelastu vero-, eikä muilla tuilla. Eikä kirjoituksen järki jäänyt pelkkään otsikkoon. Lainaan muutaman ajatuksen suoraan:
"Harvaan asutun maaseudun erityiskysymyksiä selvittelevä työryhmä luovutti keskiviikkoná muistionsa keskiviikkona ... Anttilalle. Muistioon sisältyi 24 ehdotusta ... Mukana olivat tyypillisesti erilaiset tuet ja verohelpotukset, jotka varovasti olivat sitä samaa kauraa joka maaseudun tilan ovat aiheuttaneetkin. ...
Suurin ongelma maaseudun kuihtumisessa on nimenomaan siinä, että alueiden elinkelvottomia elinkeinorakenteita on pyritty markkinakehityksen vastaisest pitämään erilaisin tuki- ja vähennysjärjestelmin.
Tämä tarkoittaa, että ... joudutaan niitä aina vain subventoimaan yhä vahvemmin.
Sinänsä maaseudun kehittymiselle ei ole mitään järkevää estettä; lähinnä sen ovat muodostaneet vastakkaiset kannustimet, jotka suosivat vanhojen rakenteiden säilyttämistä.
Maaseutua ei pelasteta vero- tai muin julkisin tuin - se pelastaa itse itsensä lisäämällä sisäistä palvelurakennetta."
En ole moista ennen Kepulandiasta kuullut. Uusia tapoja yrittää ratkasta vanha ongelma. Järkeä ajatuksissa kehittää omaa yhteisöä ja ympäristöä sekä samalla tapoja pitää maa kaikilta osin asuttuna ja elinkelpoisena.
Piti oikein mennä netistä katsomaan minkälaisesta kunnasta on kyse. Ja kuvaksi tuli aktiivinen, toimiva ja opetustensa mukaisesti elävä 1560 hengen kunta, jossa julkaistaan netti-lehteä, -radiota ja -TVtä jo toukokuusta 2005. Eikä valitusmielialasta näy jälkeäkään. Vouw!
Juuri uudenlaisien ajatuksien toteuttajia harvaan asuttu maaseutu ja Suomikin tarvitsee. Ja se taas edellyttää ennen kaikkea yhteistä panostamista, luottamista omaan osaamiseen, sitoutumista pitkäjänteiseen tekemiseen ja ennen kaikkea uusia ajatuksia. Ja, päinvastoin kuin ilmeisesti Kyyjärvellä, joskus niiden löytäminen on työn ja tuskan takana. Mutta When there´s a will, there´s a way. Siitä kirjoitin mm. 20.8.2009. otsikolla Kansallista tukipolitiikkaa.
Onneksi olkoon kunnanjohtaja Matti Muukkonen !
Hieno avaus. Onko sinulla ehdotusta tavaksi, jolla tapanne lähestyä harvaanasutun maaseudun erityiskysymyksiä saataisi aluepolitiikan uudeksi kivijalaksi?
16 kommenttia:
Ei kehitysmaissakaan pahemmin kehitystä tapahdu jos niihin syydetään avustuksia, koska väki oppii vain elämään avustuksilla. Oikein kohdennetulla kehitysavulla porukka oppii pikku hiljaa pärjäämään omillaan.
Suomen maaseutuväestö on muuten samassa tilanteessa, paitsi että heillä on Kepu pitämässä huolen, ettei maaseudulla tarvitse oppia pärjäämään omillaan jos ei huvita.
Talouselämässä oli hiljattain artikkeli aihetta käsittelevästä kirjasta. Täytynee joskus ehtiessä kysellä sitä kirjastosta.
Satunnainen raportoija
Havaintosi on, ainakin näin peruskaupunkilaisen mielestä oikea; Kepun maaseutu-, maatalous-, alue-, elinkeino-, innovaatio- ja mitä niitä muita nimikkeitä löytyykään, perustuu haluun ylläpitää vanhentuneita rakenteita. Eikä se luonnollisesti kovin ihmeellistä ole, kun he haluavat sillä ylläpitää perusäänestäjäkuntansa periferiassa. Mutta Kepun motiivi, se vasta meille suomalaisille maksaa. Miljarditolkulla vuosittain.
Juuri siksi on niin äärettömän positiivista havaita, että syvässä Kepulandiassa kuitenkin jotkut havaitsevat huomaamaan, että Kepun etu ei välttämättä ole sen paremmin elävän maaseudun kuin sen asukkaidenkaan etu, ellei uusia avauksi maaseudun elinvoiman takaamiseksi ideoida asukkaiden itsensä toimesta.
Syrjäperillämme ja metsässä tilanne Kl. uutispalstan teollisuusneuvosta siteeraten on pahempi kuin Titanicin peräkannella. Edessä on klapintekijöiden vanhuus ja kuihtuminen, verohylyt ja autioituminen.
Posiivista uutta ajatusta todella tarvitaan.
Mites olis seuraava herrojemme supatuksesta tarkalla korvalla erotettu männytaimikoiden hoito:
Ryhdytään levittämään pilleröityä laskiakkojen ja - ukkojen että kananpaskaa männyn viljelytaimikoihin. Kasvaisi niihin heinää, horsmaa, pajua ja männyntaimetkin pukkaisivat 40 - 60 cm vuosikasvainta hirvien suureksi herkuksi.
Muutoin nämä monikäyttötaimikot sitten n. 30 v. iässä korjataan leikkuupuimurin tapaisella laitteella polttoaine - ja kemianteollisuuden raaka - aineeksi.
Lapin lappalaisukot ja saamiäijät ovat huomanneet, että porot eivät viihdy kananpaskalla lannnoitetulla tiellä. Toiset heistä ovat tästä innovatiivisesta lannoituksesta hyvin vihaisia kun vakuutuskorvaukset jäävät tulematta. Tutkijat ovat jo kertoneet lohduttavaa tietoa - ruoho tienvarsilla kasvaa seuraavana kesänä entistä paremmin ja kun haju on haihtunut saadaan silloin entistä parempi poron laidun ja vakuutuskorvausten piikki.
Niin tai on levitettävä entistä suurempi määrä paskaa joka takuulla riemastuttaa MTK:ta ja kananpitäjiä joita tuolloin jo kannattaa paremmin paskannuttaa kuin munittaa.
Metsähallitus, MTK ja portarhurit seuraat laskelmia tehden tilannetta tarkasti.
Porotarhurit laskeskelvat jo voivansa saada kompensaatiota vakuutuskorvausten vähenemiseen jos vovat laskuttaa vaikka 100 eeroa hehtaari valtion taimikohin levitetystä lannasta.
Parhaimmillaan taimikoiden kananpaskalla tehty lannoitus korvaa poroilta tilatun lannoituksen ja johtaa hirvikannan ja hirvisaaliin kymmenkertaistumiseen ja MTK arvelee, että kananpaskasta saatava tuotto ylittää munista saatavan tulon.
Metsäteollisuus jo arvelee, että lopuistakin toimivista sellutehtaista voidaan vielä puolet sulkea ja siirtää vapautuneet varastot kananlannan keruukeskuksi sekä tiloiksi hirvenlihan käsittelyyn ja jalostukseen.
Asiana sianlannan kuivaaminen ja lisääminen kanankakkaan kiinnostaa myös Keski- Suomen sikatiloja joilla on liian vähän peltoa.
Muutoin - jotain pitää tehdä sillä valtiolla ei ole enää rahaa maksaa tarhaporojen paskalla lannoitettuja omien ja yksityismetsien hirvenruokien tuotantoa.
Valtion maksurästit hirven sapuskoissa ovat jo 10 milj. eeroa jos edes vaikka puolet tuhoista korvataan.
Hohoi
Tätä vauhtia valtion muutkin rästit, kuin hirvien sapuskarästit kasvavat vielä kymmenenteen potenssiin. En ihmettele yhtään, että edes Jorma ärähtää. Jonkun on syytä. Eihän tämä poliittisten pellejen lauma näe muuta kuin huhtikuun vaalit vuoden kuluttua. Tämän hallituksen jokainen ministeri pitäisi haastaa valtakunnanoikeuteen, virkavelvollisuuksien laiminlyömisestä.
Nykyinen tapa kehittää maaseutua voi johtaa sen tyhjenemiseen. Aika vaikeahan landella olisi elää jos veden ottaminen omasta kaivosta olisi kiellettyä tai kaivoon pitäisi asentaa vesimittari. Nautatilallinen olisi kovilla jos joutuisi maksamaan kuutiohintaa eläimien juomavedestä.
http://www.adressit.com/oikeuspohjaveteen
Maaseudulle, ei rintapitäjiin, säädetään [b]kymmenen vuoden verovapaus uusille yrityksille ja uusinvestoinneille[/b], siis uusille tuotantolinjoille. Tänä aikana nämä investoinnit ovat joko kuihtuneet mahdottomuuteensa tai ovat elinkelpoisia ja voivat ruveta maksamaan veroa. Ja mikä parasta tämä ei maksa valtiolle mitään. Vain lisätulon odotus on hiukan kauempana. No, maksaa aluksi sen verran, että arvonlisäveroa valtio jotuu palauttamaan investointivuosina, mutta saa sen sitten takaisin viiveellä. Eli ei maksa mitään valtiolle.
Mikä sitten on uusinvestointi tai uusi tuotantolinja? Se käsite sisältää kaikki toimialat, joissa on [b]merkittävä taloudellinen riski ja joka edellyttää pitkäjänteistä työtä kyseisen liiketoiminnan saattamiseksi kannattavaksi[/b].
Miten sitten valvotaan, ettei yrityksiä lopeteta ennenaikaisesti ja käynnistetä uudelleen verovapauden toivossa? Tietysti verovapaus evätään, jos hakijatahona esiintyy samat hakijat, vaikka vain pienellä osuudella tai väliyhtiöiden kautta.
Satunnainen raportoija
Sen lisäksi, että "Nykyinen tapa kehittää maaseutua ... johtaa sen tyhjenemiseen" se johtaa maamme konkurssiin, kun siemenperunatkin pannaan maatalouden sata vuotta vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen.
Metsätalous ja siihen liittyvä keskustelu Lapissa ja poronhoitoalueella on päätynyt halvaantumiseen.
Ylä Lapista en esitetty väitteitä ettei sillä poroja ruokita ostorehuilla metsiin.
Havainnot kertovat toista. Ruokintaa yläperillä on vähintääkin yhtä pitkään ja yhtäsuurilla määrillä kuin muuallakin poronhoitoalueella.
Vahinkorästit tarhaporojen lannoittamissa ja hirvien yli 50 % syömissä viljelytaimikoissa näyttävät jäävän maksamattatta.
Arviointeja tehneet viranomaiset ovat useimmissa arviotapauksissa todenneet, että Lapin porotarhojen lähistöllä maasta tihkuu metalleja jotka kasvattavat männnyn vuosikasvaimille pituutta jopa yli 1/2 m vuodessa.
Hyvä niin.
Havaitun "metallin" haju ja vaikutus kuuluu olevan sama kuin tilanne karjanlannan levityksen jälkeen peloilla.
Maakunnassa liikkuvien huhujen mukaan vahinkoarviointien ulkopuoleelle on jäänyt, suunitelmallisestijätetty poismuuuttaneiden että suurten perikuntien lannoitettuja hirvenruokamaita - "että korvauksia riittäisi arvioinnin tilanneille maksaneille tiloille, joilla vahinkoa on yli 50%.
Ainoa keino rästien maksuunpanon rahoittamiseksi näyttää olevan lomauttaa Lapin ja poronhoitalueen Metsähalllituksen, Metsäkeskuksen, että Metsänhoitoyhdistyksen henkilöstön koko vuodeksi.
Lomautuksesta eo. organisaatioiden kohdalla todellisen asikaskysynnän perusteella näytä tuylewvan vuosittain toistuva.
Valtion taimikoiden tuhoista ei ole julkisesti kerrottu, ne syineen on salattu. Monet hyvät tammukkapurot ja joet ovat pohjan osalta tuhoutuneet. Poikkeuksellisrta ei ole että talvella jokeen hakattu avanto haisee kotoisesti kuin virtsaskaivo.
Mikäli tuhot ykstyismetsissää ovat 50% tasolla n. 10 000 ha niin valtiolla poron lannoittamia ja hirvien ränskäämiä taimikoita on 50% tuhotasolla yli 20 000 ha.
Syyn valtion taimukoiden huikeaan kasvuun väitetty olleen ilmaston lämpeneminen. Tarhaporojen talviruokintaan käytettyjen rehujen lannnoitusvaikutus porotarhohen ympäristässä on n. 7 miljoonaa seoslannoitekiloa joka leviää tienvarsille perustettujen tarhojen ympäristön taimikoihin.
Tästä määrästä riittää Valtion ja ykstyisten porotarhojen vierustojen taimikoihin joka vuosi reilu 150 kg /ha seoslantaan verrattavaa lannoitusvaikutusta.
Valtion metsiä hallinnoivan Metsähallituksen on kerrottu tuovan kilpailutettua vieras-ja pätkätyövoimaa kunnostamaan Yläperän tuhoalueita.
Martti Palomäki
Olemme menneinä vuosina ja nykyisinkin kärränneet maatalouden, maaseudun ja aluepolitiikan alttarille jo aivan riittävästi. Todennäköisesti liikaakin. Nyt tarvitaan ensi vaiheessa Maaseutua pelastamaan itse itsensä, lisäämällä sisäistä palvelurakennetta." Tai ellei itse osata, tuoda ideoita ulkopuolelta, kuten edellä mainitussa linkissä ehdotan. On selvää että rahaa tarvitaan, mutta ensin tarvitaan uskottava ja perusteltu visio, suunnitelma ja toteuttajat. Nyt niitä on enempi harvassa.
Mahdotonta: jos järkeä käytettäisiin maaseudun kehittämiseen
syntyisi ketju reaktio jossa kes-kusta puole häviäisi
Suomen kartalta. Koska sen ainoa ylläpitävä keino on
tunkea äänestäjilleen kohtuuttomasti rahaa, niin ei näin hyvään elintasoon
tottuneet pummit elä perustoimeentuloturvalla.
Ja tietysti ne huippupummit eli poliitikot jotka ovat tottuneet
vielä korkeampaan elintasoon. Ei koira koiraa tapa muutoin molemmilta
menisi elanto.
Suomi on sikäli vaikeassa asemassa, että niin kauan kuin muut EU maat subventoivat saman verran ellei enemmänkin oman maansa maataloutta, Suomessa ei voida tehdä tästä poikkeavaa linjausta, mikäli ei haluta syödä pelkästään ranskalaista patonkia ja saksalaista maitoa.
Maaseudun kurjuuteen on isolla kädellä vaikuttaneet MTK:n pojat, täysin samoin kuin AKT nyt tuhoaa omien liittojensa työpaikkoja huikeaa tahtia. MTK:n intohimoisena päämääränä on ollut estää luomuviljelyn kehitys Suomessa argumentilla: Suomi on niin puhdas, että vilja on täällä aina luomua ym. Tässä ollaan menetetty kaikki se etumatka, mikä oltaisiin vuosituhannen vaihteen jälkeen Suomeen kehitetyllä luomumaataloudella saatu. Vaan eipä löydy kaupan luomuhyllyltä kuin muutama kärvähtänyt sitruuna suoraan Italiasta.
Sitten kokonaan oma tarinanasa on tämä suomalaisten välinpitämättömyys ruuan alkuperää kohtaan. Kirjoittanen siitä oman tarinansa, mutta tämä maitosota oli vain silmänlumetta, missä ei oikeastaan taisteltu kotimaisen maidon puolesta, vaan Valion. Mutta niinhän ne maajussit pöristelevät New Hollandeilla, ei näy Valmeteja tai Rosenleweja pelloilla ruuhkaksi asti. Ja taitaa niille saksalainen juustokin maistua, Lidlistä.
Enola G
Tuskinpa meidän suomalaisten, Kepulandian asujamistosta puhumattakaan voisi niin hyvin käydä? Eikä korppi korpin silmää.
Sudet ja ahmat on Lynksattu Lapista.
palvelua
Uskon aika pitkälti siihen, että emme vielä ole oikein sisäistäneet ajatusta, että 450 miljoonaa eurooppalaista on kotimarkkinamme. Tällaisen 5 miljoonaisen, osaavankin porukan pitäisi kuitenkin ottaa uusista markkinoista koko etu irti.
Hyväksyn toki myös sen, että huonoonkin päivään on syytä varautua. Mutta sen verran kun kilpailukyvystä ymmärrän ehdottaisin uusien vaihtoehtojen, toteutustapojen, toimintamallien esille tuomista. Mutta kyllä meille suomalaisille Lidl on poikaa, ja Aldi tai miksei Carrefour tai vaikkapa se englantilainen jonka nimi ei juuri nyt tule mieleen.
Olen samaa mieletä markkinoiden hyödyntämisestä, mutta jos ranskalaista tai saksalaista ruokaa saa subvention myötä kolmasosan hinnalla, kukapa suomalaista subventoimatonta mukaluomua ostaisi?
En vastusta kaupan kilpailua, ihmettelen vaan maanviljelijöiden joukossa olevaa asennetta, että kaupunkilaiset eivät syö kotimaista, mutta ei se oma pesäkään sen suhteen puhdas ole...
palvelua
Perinteisen maatalouden edellytykset eivät Suomessa kovinkaan kaksiset ole. Ruotsinkin maatalous kokonaisuudessaan kun keskittyy Suomen eteläisimmän leveysasteen eteläpuolelle. Joillekin erikoistuotteille tai erikoismarkkinoille saattaisi ehkä löytyä mahdoillisuuksia. (Älä vaan kysy mille.)
Siltä osin kun on turvattava omavaraisuus "kaikissa olosuhteissa", pitää sitten edellyttää aiheesta muuta informaatiota ja tuottajien muita tukitoimia kuin Kepun isänmaallisuutta.
Lähetä kommentti