26.1.2008 20.03 | hakki47 | Politiikka
Olen asunut pääkaupunkiseudulla koko ikäni. Ensin Helsingissä, sitten evakossa Espoossa 40 vuotta ja nyt taas toistakymmentä vuotta Helsingissä. Pitkälle en elämässä ole päässyt. Lapsuudenkotiini on matkaa noin 100 metriä. Ja koko ikäni katson kuitenkin asuneeni Helsingissä.
Edellisen kerran, muistaakseni vuonna 1946 Helsinkiin liitettiin muutama sen läntisistä naapurikunnista: Huopalahti, Haaga ja joku muu. Silloinkin taidettiin tarvita lisää rakennusmaata. Kuitenkin alueet esimerkiksi Helsingin pohjoisosissa, ennen Vantaanjokea ovat entisenkaltaista peltoa edelleen. Miksi? Raimo Ilaskivi, entinen Helsingin pormestari tai kaupunginjohtaja oli myös lentäjä. Niin minäkin, en enää, enkä pormestari ollut koskaan. Kun Helsinkiä katsoo ilmasta, rakennusmaata löytyy vaikka toisille jakaa. Eikä Keskuspuistoon, ei edes Töölönpuistoon tarvitse edes koskea. Puhumattakaan siitä, että taivaalla on tilaa. Rakennetaan korkeammalle.
Miksi Helsingissä asuvat haluaisivat asua omakotitalossa? Miksi pitäisi? Voisiko sillä, että valtaosa on maalta kotoisin, olla jotain tekemistä asian kanssa? Sillä, että Suomeen piti jossain vaiheessa saada joka kunnasta kaupunki, saattaa myös olla merkityksensä. Kaupunki on kuitenkin kaupunki. Suomessa varsinaisia kaupunkeja on vain muutama. (Tämä ei ole arvoarvostelma!) Urbaaniasuminen on oma elämisen tapansa. Kaupungeissa, metropoleissa varsinkin, asutaan kerrostaloissa. Omakotitalot kuuluvat maaseudulle. Paitsi jos rakennuttajalla tai asukilla on enemmän rahaa kuin järkeä. Eikä kaupunkiasumisen tarvitse olla edes lapsivihamielistä.
Jaa, että miten tämä jaarittelu liittyy otsikkoon? Ehkä siten, kun Marko esitti hyviä kysymyksiä ja havaintoja. Laukaalta. Huitsinnevadasta.
Mutta onhan se kasvu ja nokituskin niin kivaa.
Pysyvä linkki | 1 kommentti »
lauantai 26. tammikuuta 2008
Sipoo - miksi?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti