Markkinoiden nimeen

hakki47 | Hyvinvointi, Työelämä, Politiikka, Talous

Joskus 60-70 luvun taistolaisaikaan kokikset lanseerasivat aatteekseen sosiaalisen markkinatalouden. Vastapainona silloiselle ajattelun valtavirralle se tuntui hyvältä. Käsittääkseni se on mahdollinen. Mutta vaikka meille ihmisille minimit ja maksimit ovat aika helppoja, optimit, niiden arvolähtöisyydestä johtuen, ovat hankalia. Ei kyseessä kuitenkaan välttämättä ole tulen ja veden yhdistelmä, ei valinta yhteisen hyvän tai yksilön hyvän välillä.

Olematta puoluepoliittinen teoreetikko hahmotin sen näin: Yksilöt tarvitsevat yhteiskuntaa, sen lakeja, sääntöjä, insituutioita ja rakenteita, jotta mahdollisimman monet voivat toteuttaa omaa itseän, arvojaan, taitojaan, taipumuksiaan mahdollisimman tehokkaasti ja samalla yhteiseksi hyväksi. Varsinkin demokraattinen yhteiskunta perustuu kansalaisten tahtoon. Yhteiskunta on ihmisiä varten, ei kuten silloinen muoti tuntui edellyttävän - yksilöt ovat yhteiskuntaa, erityisesti sen johtajia varten.

Sosiaalinen markkinatalous ei sitten toteutunut. Kun kokikset pääsivät valtaan toteutettiin ensin hallittu rakennemuutos ja nyt edistetään globaalin liberalistisen markkinatalouden toteuttamista. Nykyisestä markkinataloudesta sosiaalisuus on hyvin, hyvin kaukana. Korkeintaan kyseessä on darvinistinen markkinatalous, jonka lopputulemana voi olla vain oligarkinen markkinatalous.

Kun taistolaiset halusivat valtaan työläisten bolshevikkien muodostaman etujoukon (tai oikeastaan stalinistisen kommunismin) kokikset ja kepulit ovat nyt ajamassa rikkaita oligarkkeja yhteiskuntamme ohjeistajiksi. Määritelmän mukaan vähemmistöjä kummatkin. Näin se maailma muuttuu.

Kun olen itselleni hahmottanut yhteiskuntien kehittymistä olen ajatellut jatkuvasti, vaikkakin hyvin hitaasti tasaantuvaa sini-aaltoa. Jos 60 – 70-lukujen vasemmistohihhulointi muodosti aallon toisen käännekohdan, oligarkinen kapitalismi muodostaa toisen. Missä vaiheessa nyt olemme? En tiedä. Kumpi sitten näistä on tällaisen taviksen kannalta vähemmän huono? En todellakaan tiedä.

PS.

Jaa, että mikäkö toi tämänkaltaiset ajatukset mieleen? Kemijärvi, Elisa, valtionyhtiöiden yhteiskuntavastuu, terveydenhoidon yksityistäminen, kuntien vaikeudet, kiihtyvä maaltapako, nykypoliitikkojen omanvoitonpyynti, Turun Sinappi, ja viimeksi StumbleUpon.

“The GDP (Gross Domestic Product) of the poorest 48 nations (i.e. a quarter of the world’s countries) is less than the wealth of the world’s three richest people combined. 1 billion children live in poverty (1 in 2 children in the world).”