Ja valitettavasti kovin moni meistä - laumaeläimistä - vannoo kritiikittä joukon voiman nimeen. Yhdistelmänä näiden kahden ja inhimillisten ominaisuuksiemme yhteispeli aiheuttaa sen, että hyvätkin järjestelmät syntyvät, kasvavat ja kuolevat omaan mahdottomuuteensa. Myös demokratia. Kaikella, myös demokratialla on parasta ennen päiväyksensä.
Tuohon kun vielä lisää suurten lukujen lait ja normaalijakautuman yksittäisen henkilön ja henkilöjoukon ominaisuuksien analysoimiseksi, lienee itse kullekin aika selvää, mistä johtuvat sekä Länsi - Euroopan että Suomenkin taloudelliset ja poliittiset ongelmat. Demokratia ei enää toimi.
Suurin piirtein tällainen ajatusjuoksu vahvistui jälleen kerran lukiessani aamua Hesaria ja arvostamani Antti Blåfieldin Merkintöä Oikeusvaltiota kannattaa varjella. Kirjoitus käsittelee poliittisia virkanimityksiä ja niiden vaikutusta virkamoraaliin, oikeusvaltion toteutumisen mahdollisuuksiin ja kansalaisten demokratian toimivuuteen.
Hänen esittämänsä johtopäätös on hyvin kiteytetty Poliittinen rälssi uhkaa virkamoraalia. "Poliittiset virkanimitykset ovat aiempaa ongelmallisempia
siksi, että viime vuosina ylimpään valtionhallintoon on
vaivihkaa kasvanut suuri poliittinen rälssi: poliittisten
avustajien, poliittisten erityisavustajien ja poliittisten
valtiosihteereiden joukko, jonka vastuusuhteet ovat toiset
kuin virkakunnalla ja jonka valta on usein
määrittelemätöntä."
Ongelma on kuitenkin laajempi, uhka ei kohdistu yksin virkamoraaliin. Käytännössä kansalaisten demokratia ei voi enää toimia koska olemme antaneet puolueiden - puolue-eliitin, puoluelaitoksen, puoluekoneistojen - roolin kasvaa sellaiseen mittaan, että nyt toteutuva demokratia on korkeintaan puolueiden keskinäistä demokratiaa. Sen yhteisön toiminnan turvaamiseksi he laativat lait, budjetit ja nimittävät kaverinsa suojatyöpaikkoihin.
Puolueilla itsellään, siis tällä poliittisella rälssillä on intressejä, jotka ylittävät puolueiden yhteiskunnallisen tehtävän, toimia samanmielisten ehdokkaiden vaali- ja yhteistyöorganisaationa valitsemiemme edustajien hoitaessa yleisiä ja yhteisiä asioitamme.
Artikkelin mukaan uhka kohdistuu virkamoraaliin, mutta yhtä suuri ellei suurempikin merkitys on niiden rooli "etujärjestökentässä" työnantajana, yhteiskunnan tukien käyttäjänä omaksi edukseen. On nuorisosäätiötä, perinneyhdistystä, Think Tankkia, kylpylätoimintaa, yhteiskunnallista rakentamista, vanhusasumista, arkistoja, tutkimusta.... Ja kaikki tuo päällekkäisyys ja tehottomuus maksaa; me maksamme.
Jos ja kun yhteiskunnan toiminnassa pitää säästää ja tehostaa olisi korkea aika keskittää huomio ylimääräisten, turhien kulujen aiheuttajiin.
2 kommenttia:
Hakki
Tulipa tuossa mieleen, että Sinä tietopuolisena miehenä, sikäläisistä olosuhteista, ehkä voisit esittää uusia näkymiä demokratian mahdollisuuksista. Mitään todella uutta demokratiaan ei ole mahdollista, mutta kuten aikoinaan esitit, siihen ehkä voitaisiin sovelluttaa vaihtoehtoja. Parasta lienee olisi laillistaa, että opposition ei saisi vastustaa hallitsevaa puoluetta typerillä ja lupauksilla ja antagonismilla - tämä ei olisi sanavapauden rajoittamista, vaan typeryyden - ja että konkretisia - ei puoluemielipide asioita - käsiteltäisiin niiden tarjoamien käyttöetujen mukaan yhteiskunnalle, ilman vastapuolueiden mielipidettä, joka on aina vallantavoittelua - itsekeskeisyyden ilmaisua. Tässä ei ole mitään uutta, mitään sellaista, jota ei olisi esitetty monien ihmisten tavoin aikaisemmin. Teknokratinen systeemi on todennäköisin mahdollisuus - for time being - and that is all we have - time.
Enpä tiennytkään, että kommentin maksimikoko Bloggerissa on nyt 4 o96 merkkiä. Ehkä hyvä niin. Vastaukseni esittämiisi näkökantoihin siis seuraavassa artikkelissa Virkamiesten ja poliitikkojen roolit sotkettu. Tarkoituksella?
Lähetä kommentti