Pitäisikö itkeä vai nauraa?
"Professori Vesa Puttonen ryhtyy setvimään Suomen innovaatiojärjestelmää. Sitä arvioinut kansainvälinen asiantuntijaryhmä pitää suomalaisen järjestelmän suurimpina puutteina kasvuyrittäjyyden vähäisyyttä ja yritysten kansainvälistymisen heikkoutta. Nyt elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on kutsunut Vesa Puttosen selvitysmieheksi etsimään lääkkeitä valtion hajanaisen kasvuyritysstrategian ongelmiin." Näin Kauppalehti.
Varmaan Puttonen tietää tarkemmin kuin aiempi riippumattomaksi luokiteltu kansainvälinen arviointiryhmä minkälaista raporttia Mauri odottaa. Ja edelliskerrasta viisastuneena hän ottaa selvitysmieheksi todella tunnetun innovaatio-ekspertin. Voi ristus.
Kunnon puoluebyrokraatin tavoin Mauri hautaa omat ja kohorttiensa virheet teettämällä asiasta taas uuden selvityksen. Perusongelma lienee, että vaikka kuinka kaataa rahaa TEKESin, SITRAn ja Finnveran kautta yrityksiin muuta ei saada tulokseksi kuin rahan menoa. Aivan yhtä tuloksettomia ovat TEMin ELYjen "tuotteet" mitä ihmeellisimmille yrityksille, mitä ihmeellisimmissä tilanteissa. Ja kaiken huippuna vamaan yrittäjäkoulutukst, yrityskehittämöt ja -kiihdyttämöt, osaamiskeskukset ja yrityshautomot, projektiloista ja kaikenkarvaisista hankkeista puhumattakaan.
Kun tämän ja edellisen hallituksen tuloksellisuutta joskus myöhemmin ehkä arvioidaan havaitaan, että kunnon virkamiehen ja poliitikon tulos on yhä edelleen yhtä kuin panos. Tuskinpa mikään muu aiempi hallitus on saanut heitettyä yhtä monia kymmeniä ja satoja miljardeja yhtä mitättömillä tuloksilla.
Sääli, että me äänestäjät joudumme edelleen maksamaan näiden turhakkeiden virheistä.
PS.
Ilmeistä pääministeriainesta tuossa Maurissa?
PPS.
Lakatkaa jakamasta rahaa selvityksiin ja kavereillenne. Kaverit eivät ole osanneet tähänkään mennessä ja jää edes jotain sitä silmälläpitäen kun joudumme jälkenne vielä siivoamaan.
17 kommenttia:
Meillä on perinteisesti keskitytty niiden ihmisten verojahtaamiseen jotka tähänkin mennessä maksavat eniten.Innovointi tarkoittaa meillä ihan muuta kuin muualla.Mauri taas on poliitikko ja se estää järkevät toimet.Jos yrittäjäkin olisi riippuvainen äänestystuloksesta eikä myynnistä ja asiakkaistaan hän ei kauan yrittäisi.
H.V.
Ota ihmeessä hieman takaisin luettelostasi; TEKES,SITRA,Finnvera,unohtamatta Teollisuussijoitusta ja Keksintösäätiötä. On tullut asioitua näiden kaikkien kanssa. TEKES sekä Finnvera poikkeavat oleellisesti Sitrasta ja Teollisuussijoituksesta. Ero on merkittävä, kun tarkastellaan asiaa pienen tai keskisuuren yrityksen vs. suuren kannalta. Sekä Tekesiltä että Finverasta SAATTAA pienyrityskin JOSKUS saada ehdottoman tärkeän avun. Sitra ja Teollisuussijoitus ovat poissa pienyrityksistä. Keksintösäätiö ja useat muutkin säätiöt jakavat pieniä, mutta liiketoiminalle merkityksettömiä, apurahoja pienyrittäjille. Niistä on henkistä tukea uskalikolle.
Seuraavan osan osalta; \"..TEMin ELYjen \"tuotteet\" mitä ihmeellisimmille yrityksille, mitä ihmeellisimmissä tilanteissa. Ja kaiken huippuna vamaan yrittäjäkoulutukst, yrityskehittämöt ja -kiihdyttämöt, osaamiskeskukset ja yrityshautomot, projektiloista ja kaikenkarvaisista hankkeista puhumattakaan.\"
Tästä luettelosta puuttuvat \"viranomaisvapaat\" uusyrityskeskukset, joista osa toimii todella hyvin ja ainakin erittäin kustannustehokkaasti, mutta jotkut ovat lähinnä \"informaatiovirastoja\". Nekin sinänsä tarpeellisia.
Tunnen ( mielestäni erityisen hyvin ) yrityshautomotoiminnan. Joissakin niistä on hautomotoiminta ymmäretty oikein ja saatu jopa erinomaisia tuloksia ( yrityksiä ja yrittäjiä). Esimerkkinä voisin mainita vaikkapa Hyvinkään Tech Villan. Muitakin hyviä hautomoita on, joten asia ei ole aivan yhtä toivoton kuin kuvaat. Tosiasia on että niitä on liikaa ja useilla ei ole hajuakaan siitä miten hautomon pitäisi toimia.
Totta on, että avustusviidakko leviää käsiin kuin J:n eväät Oy:n lattialle. Näissä toimijoita tulisi yhdistää ja lisätä yritysasiantuntemusta ja liittää niihin koulutuksia. Toiseksi useimmat koulutukset ja ja projektit ovat puhdasta ajan ja rahan haaskausta. Niillä vain tuetaan usein oppilaitoksia ja työllistetään niin konsultteja kuin virkamiehiä. Ilmeisesti P on kutsunut professorin epäselvyysmieheksi peittääkseen ongelman, sillä rahan poliittinen kanavointi on turvattava.
PLM
\"useimmat koulutukset ja ja projektit ovat puhdasta ajan ja rahan haaskausta. Niillä vain tuetaan usein oppilaitoksia ja työllistetään niin konsultteja kuin virkamiehiä.\" Puhut kuin minun suullani. Ja samalla yrittäjät opetetaan hakemaan tukia ja niitä saadakseen he oppivat olemaan nöyrinä asiakkaalleen. Hallinnolle.
Hallinnossa tuilla vaan on erilaisia nimikkeitä; Tarpeen mukaan ne ovat aluepolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, innovaatiopolitiikkaa, korkeakoulupolitiikkaa, maatalouspolitiikkaa, kehityspolitiikkaa ja mitä muita politiikkoja nyt poliitikko sitten keksiikään. Mutta niillä on yksi yhteinen piirre. Ne opettavat yrittäjälle, että on huomattavasti helpompaa tehdä liiketoimintasuunnitelmia ja tukirahoitushakemuksia kuin tienata elantonsa markkinoilta.
Mikä mahtaa olla yritystoiminnan tarkoitus yhteiskunnassa? Hakea tukia? Käyttää verorahojamme?
Yritystoiminalle on joskus tärkeää saada ulkoista rahoitusta - edullisesti. Pankki ei anna rahaa tuotekehitykseen, ei ainakaan edullisesti. Se on joskus tarpeen kasvun tai sinänsä yrityselämän vuoksi. Suuryritys ei sitä tarvitsisi, mutta se kyllä saa, mutta pienyritykselle tuotekehitystuki on elämän tai yrityskuoleman ehto. Samoin yrityskiinitys Finveran tuella on lähes ainoa mahdollisuus luoda tuotantoyritys.
On myös olemassa ns. business angeleita, mutta ne ovat usein \"laillisia\" yritys- ja idearosvoja. Yritys ja yrittäminen ovat ainoita yhteiskunnan kehitysvoimia. Niihin tarvitaan vaihdannan välineitä (=rahaa). Jos yrittäjällä ei ole rahaa (joskus vain idea), niin verovarat ovat järkevä mahdollisuus luoda yhteiskunnan kehitysvoimaa.
Pankki on pahenpi rosvo, kuin em. enkeli. Se vie yrityksen ja idean lisäksi vielä yrittäjän kodin ja omaisuuden, eikä lepää edes yrittäjän haudalla. Yrittäjälle pankin ja verottajan ero onkin hiuksenhieno. Ero on siinä, että verottaja ottaa omaisuuden yhteiskunnalle, pankki itselleen ja omistajilleen.
Et kai toivo ja usko että verottaja elättää koko yhteiskunnan???? Minä kun luulen että se on työ ja vaihdanta. (Tämä pääomasta erotettu osateoria eroaa erään tunnetun yhteiskunta-ajattelijan teorioista.)
P.S. Yrittämisellä ja yrittäjyydellä en tarkoita valtion tai kuntien virkoja ja virkailijoita, enkä myöskään suuryrityksiä (Oyj) ja niissä työskenteleviä.
\"Yritys ja yrittäminen ovat ainoita yhteiskunnan kehitysvoimia.\" Kun joskus, siis sitten kun ehdit muutat lauseesi muotoon \"Yksityisen ihmisen yrittelijäisyys ja yrittäminen ovat ainoita yhteiskunnan kehitysvoimia.\" olemme samalla planeetalla. Jälkimmäinen kun on vain edellisen taloudellinen dimensio.
Vaikka kovasti kannatankin ajatusta, että valtion tulisi maksaa verot, en oikein osaa visioon sitoutua. Mutta jos virkamies tai puolueuskovainen olisin parleeraisin luonnollisesti mieluummin OYJ:n tai valtion tai kunnan virkamiesten kanssa. Saisin blinini kanssa muikun mätiä enkääpelkkää ikkunalaudalla koko päivän kiehunutta yrittäjän sumppia.
Ongelmien analysointi työllistää yhden professorin. Kasvun ja kehityksen lähtökohtana pitää olla vahvuus (Drucker) ja se kyllä lopulta löytyy autotalleista, verstaista ja joustavista firmoista. Olen viime päivinä lämmitellyt suhdettani Nokian OVI-palveluun, joka saattaa saada kallista potkua ilmaisen Naviteq Map -palvelun kautta. Kansainvälisessä palvelutuotannossa olemme aloittelijoita ja parjaamamme Nokia, Finnair ja VR ovat ainuita, jotka tekevät sentään satoja miljoonia palveluviritelmillään. Tätä aineetonta, näkymätöntä, fiilinkiä, tunnetta ja tyhjää on opittava myymään ja toki myös tuottamaan.
Helge
Miten mahtaisivat pärjätä listallasi Kone, Wärtsilä ja vaikkapa Pöyry. Yksi olennainen ongelma teollisuuden ulosmarssissa onkin juuri tuo. Jos ei ole teollista pohjaa johon palveluelementti luontaisesti on liitettävissä on vaikea kehittää palveluvientiä muutoin kuin Suomessa toimivan \"palvelubusineksen\" yritysostoin.
hakki, nyt veit jalat suustani. Näitä poikkeuksellisia palveluosaajia on tietenkin teknologiateollisuudessa ja listasit alan suurimmat ja pitkäjänteiset pärjääjät. Mitä mieltä olet Nokiasta ja OVI-palvelusta? Minua kiinnostaa, kuinka kaukana se on vielä ihmisten arjesta?
Koneen menestys riippuu hyvin paljon erinomaisesta palvelu+huoltoverkostosta. Se perustuu suhteellisen pienten paikallisten yritysten toimintanopeuteen ja aivan huippuunsa kehitettyyn logistiikaan (ml.sen tietotekniikka). Lisäksi \"asentajat\" ovat erikoiskoulutettuja ja tietysti palveluhalukkaita yrittäjiä. Systeemi toimii ja globaalisti. Luulen että Wärtsilällä on samantapainen palvelukonsepti - en tiedä, mutta Koneen systeemiin olen tutustunut.
Nokian OVI ei innosta ja \"halpaa\" gps\'iä ei - ainakaan vielä -saa N95:seen. Systeemi on kuin HP:n printterimumusteet. Pikku Tomppakin voittaa autoillessa mennen tullen kännysysteemin jo näytönkin vuoksi.
Helge
En ole edes koskaan OVI-konseptiin tutustunut, joten minulta on turha odotella kannanottoa sen siunauksellisuudesta. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Mutta aivan yhtä varmaa on, että pelkästään NOKIAn tai sen OVI-konseptin varaan on maamme turha laskea tulevaisuuttaan. Sillä pointti on tuossa: Jos ei ole teollista pohjaa johon palveluelementti luontaisesti on liitettävissä, on vaikea kehittää palveluvientiä muutoin kuin Suomessa toimivan \"palvelubusineksen\" yritysostoin. Ja nykymenolla teolinen pohja on kohta entinen teollinen pohja.
PLM
Kun sinulla on tuota tieteellistä kokonaistietoa Suomen teollisuudesta, keillä muilla riittävän suurilla teollisilla suomalaisilla tuottajilla olisi mahdollisuus olennaisesti lisätä palveluosaamista nykyiseen teolliseen tuotanto-osamiseensa?
Ottakaamme rauhallisesti.
Turhakkeiden turhake, eläkeläisten rahojen sulattaja,rahoituksen rohvessori ja rahoituksen ylemmän opetuksen \"ristus\" laatii varmaankin odotettavissa olevan selvityksen kotimaisten innovaatioiden rahoittamisesta Maurille joka on pääministeriainesta.
Maurin suunnitelma on, ettei mikään muutu.
Puhelimenne vaikka on NOKIA ei valitettavasti ole yhteensopiva OVI konseptin kanssa.
Se tarkoittaa:
Vaihda kahden vuoden ikäinen puhelimesi n. 300 euron hintaiseen uuteen.
Oijoi
Kun eläkeläisenä monet aiemmin tärkeiltä tuntuneet, uusien puhelimien ominaisuudet ovat menettäneet hohtonsa, minulle kyllä riittää halvin mahdollinen malli. Taitaa nyt maksaa noin 20 euroa Verkkokaupassa. Sillä onko kyseessä aito Nokia, Nokialaisen kopio tai ei-lainkaan Nokia ei juurikaan ole vaikutusta ostamispäätökseeni.
Oven avaamiseen en kännyä käytä. En ole tarvinnut. Minulle riittää mahdollisuus soittaa ja vastata soittoihin. Mitä nyt joskus tekstailen. Säällisesti toki.
Hakille!
En ole riittävästi tutustunut kaikkin mahdollisiin teollisuusyrityksiin, mutta hyvä palvelukonsepti tarvitsee kahta pääasiaa.
1. Ehdottoman hyvää logistiikkaa, joka edellyttää hyvää ohjausjärjestelmää (informaatiojärjestelmä).
2. Huoltoa/ylläpitoa, joka edellyttää osaavaa henkilöstöä (mahdollisesti myös yrittäjäverkkoa/yrityksiä).
Lisäksi voidaan tarvita logistiikka+koulutuskeskuksia ja koko järjestelmän valvontaa sekä toimintojen normitusta. Näillä edellytyksillä voi mikä tahansa yritys kehittää toimivia palvelukonsepteja yrityskoosta riippumatta. Näillä eväillä Stockmann on Moskovassa ja Keskon rautakaupat Eestissä. En näe myöskään mahdottomana, jos joitakin julkisen puolen toimia rakennettaisiin standardoiduiksi palvelukonsepteiksi. Saivathan tanskalaiset järjettömän pankkisysteeminsä Suomeen. Muutoinkin \"ihailen\" tanskalaisten taitoa ostaa lautaa Suomesta, taivuttaa/viiluttaa/käsitellä/jalostaa sitä, ja myydä ne komponentteina takaisin Suomen kalusteteollisuudelle. Se on sitä teollista palvelukonseptin osaamista - eikä sekään ole koosta kiinni.
P.S. En avaa ovea kännyllä - vaan kädellä. OVI palveluihin pääsi läppärillä, joten kännyä ei tutustumiseen tarvinnut, mutta maksuton GPS olisi OK. Voisihan sitä käyttää eksymiseen vaikka Lontoossa, mutta melko monipuolisen puhelimen (N95) vaihto toiseen tuntuu turhalta. Sitten, kun kännyllä lähtee päänsärky ja jalkahiki, niin sitten se vasta vehje on (innovaatio lääketeollisuuden ja Nokian yhteistyölle).
PLM
Yhteisen historiamme aikana lähdimme tarjoamaan kuvaamasi kaltaista konseptia yhdessä yhteisen ystävämme kanssa suurelle Suomessa toimivalle maahantuoja/huoltoyhtiölle. Erinomaisen hyvin tuloksin. He yksinkertaisesti varastivat konseptin ja irrottivat sen kehittäjät ringistä. Tuotot he varmaan kaseerasivat. Siinä yksi, toki vain yksi esimerkki siitä mihin palvelukonseptien kehittäjä saa varautua.
Noista julkisen puolen palvelukonsepteista ja niiden rahastuskelpoisuudesta voimme sitten olla montaa mieltä. Mahdollisia ne toki ovat. Hulluhan ei ole se joka rahaa virheistään pyytää, vaan se joka niistä viitsii maksaa.
Palataan akuun, kysyit:\"Pitäisikö itkeä vai nauraa?\". Kelpaisiko vastauksena sekä että. Itkeä näin ikäätyneenä sille ikiaikaiselle typeryydelle, jota parhaiten edustavat meitä edustavat. Ikääntyneenä voi pidentää elonpäiviä sillä naurulla. On kerta kaikkiaan huvittavaa nähdä mieten vanhat virheet aina toistuvat.
Historiasta minua huvittaa eniten se että tsaari Nikolai II julisti aikoinaan (1904) venäjälle kieltolain. Mitä siitä seurasi? Syntyi suuri vapautta ja rauhaa rakastava neukkula. Gorba teki seuraavan tempun. Pisti rajat toverin ryyppäämiselle. Mitä siitä taas seurasi? Koko systeemi levisi. Kekkonen ryyppäsi ja piti toverin poissa hallinnosta ja suurruhtinaskunnasta. Pitäsiköhän Koljatin, Pikkaraisen ja uudesti syntyneen Batmaninkn hieman ryypätä??? Tätä tässä ihmettelen ja samalla naureskelen jo etukäteen proffan tuleville kootuille selityksille kasvuyritystragediasta.
PLM
\"Itkeä näin ikääntyneenä sille ikiaikaiselle typeryydelle, jota parhaiten edustavat meitä edustavat.\" Sitä saa mitä tilaa? Most of us never learn?
Puttosen selitykselle ei muuten kannata nauraa. Selvitys kun ei ole maksuton. Maksaja olet sinä.
Lähetä kommentti