Työttömyys tulee siis kalliiksi Suomelle. Vielä kalliimpaa on maatalous.
STT:n välittämän uutisen mukaan maatalouden tuki nousi viime vuonna runsaaseen 2,1 miljardiin euroon.
Tuen saajia oli maa- ja metsätalousministeriön mukaan viime vuonna 77 000 kappaletta, joista tukea saaneita maatiloja oli 66 000 kappaletta. Jakolasku osoittaa, että maataloustuen saaja sai keskimäärin tukea 27 272 euroa eli 50 prosenttia enemmän kuin työtön.
Näin kirjoittaa tänään Talouselämä.
Rakentava ehdotus valtionvarainministerille. Koska maamme omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta on jo vuosia sitten luovuttu ehdotan, että kaikista maataloustuista luovutaan näinä ankeina aikoina. Työttömäksi näin joutuvat maanviljelijät, perheineen tulevat maalle huomattavasti halvemmaksi osana ylläpitämäänne työvoimareserviä.
Vuosisäästö ylittää helposti miljardin joka vuosi.
7 kommenttia:
Olen samaa mieltä. Huomattava osa tuen saajista näyttää olevan muissa ammateissa toimivia
\"harrastus\" viljelijöitä, joiden toimeentulo ei ole riippuvainen maanviljelystä. tunnetuimpia
ehkä Björn Wahlroos. Asianlaita ei ole heidän vikansa heidän noudattaessaan vallitsevaa lakia.
Suurimmat tuensaajat lienevät eteläisessä Suomessa sijaitsevat suuret viljatilat, jotka
suurine peltohehtaareineen myös ovat suurimpia vesistöjen saastuttajia. Seikka mikä on
kiistatta itämeren rehevyysmittauksilla viime aikoina todettu.
En tiedä onko tätä puolta tukipolitiikassa juurikaan huomioitu, tuskin.
Maatalouden tukemista ei varmaan koskaan voida kokonaan lopettaa, mutta tuen kohdentamisessa
luulisi löytyvän parannettavaa. Tuet elinkeinonaan maataloutta harjoittaville.
Jos sitä sitten on mahdollista kohdentaa. Varmaan jokin tasavertaisuuspykälä Eu:n
direktiiveissä torppaa ajatuksen. Valitettavasti.
Tuskinpa mikään muuttuu tässäkään asiassa. Meitähän viedään kuin sitä kuuluisaa pässiä narussa.
juhamatti
Höpön löpö. Ei meitä viedä kuin pässiä narussa. Jos emme anna viedä. Yrittävät ehkä? Mutta ennemminkin uskon siihen, että AgriFinland pitää kuvitelmaa yllä omia tarkoitusperiään tukeakseen.
Me itse kun saamme pitkälti päättää siitä mihin EU-tuet ohjaamme. Ja erityisesti siitä, mitä kansallisia verovaroja haluamme mihinkäkin käyttää. Nykytilannehan on \"Torjuntavoittopolitiikka\".
\"Seikka mikä on kiistatta itämeren rehevyysmittauksilla viime aikoina todettu.\" Kuka on mahtanut todeta. Merentutkimuslaitos kun lahdattiin ensimmäisenä. Ei meillä enää ole puolueetonta omaa tietoa edes siitä miten maatalous Itämerta kuormittaa. Hallitussopimus varmaan...?
Me saamme itse päättää mihin EU-tuet ohjaamme, kyllä, mutta ketkä me? Sinä ja minä,
sekä muut kadun tallaajatko. Tuskin.
Jonkin verran veneilyä harrastaneena on voinut omin silmin todeta rannikkovesien
rehevöityneen eniten juuri laskujokien ympärillä. Voisi kuvitella pelloilta
valuvien ravinteiden vaikutukseen. Saatan olla väärässä, vain mututietoa.
juhamatti
Taitaa olla, että aivan viime aikoina ei ainakaan minulta ole kysytty. ;-)
Itse aikoinaan paljonkin purjehtimista harjoittaneena en voi kun yhtyä havaintoosi. Siinä havainnossa juuri taisi olla syy siihen, a) miksi kepulit halusivat valtaansa aiemmin karsastamansa ympäristöministeriön ja sen alaisen Merentutkimuslaitoksen, ainoan tietolähteen joka osoitti maanviljelykselle suunnattujen ympäristötukien täydellisen tehottomuuden ja b) miksi ensimmäisessä mahdollisessa tilanteessa kansainvälistäkin tieteellistä arvostusta nauttinut laitos piti panna lihoiksi ja c) miksi ELYt ja AVIt piti saada nopeasti aikaan ja kepuliohjaukseen ja d) miksi Sika-Anttila kolmen ämmän ministerinä vähät välittää epäonnistumisistaan ruoan hintapiikin etujen jakautumisen tai vaikka sikatilojen eläinlääkärivalvonnan epäonnistumisesta ja e) ....
Ala, joka vastaa alle 5 % BKTstämme, kuluttaa 75 % EU-tuistamme, vaatii toista miljardia tukia vuosittain kansallisista verovaroista. Jonka edustajat käyttävät investointitukia, innovointitukia, koulutustukia, elinkeinotukia, aluetukia ja mitä niitä muita onkaan oman äänestäjäkuntansa lyhytaikaiseksi eduksi. Ja jonka äänestäjät tulevat meille kaksi kertaa kalliimmiksi kuin työttömät. Siellä ne varsinaiset kansalliset \"pitkäaikaistyöttömät\" ovat.
Täysin samaa mieltä joka kohdasta paitsi siitä, että meillä tulee ylläpitää omaa maataloutta huoltovarmuuden ylläpitämiseksi.
Mutta miksi ihmeessä suomalainen maatalous ei pysty tuottamaan mitään kunnollista ja tuloa aiheuttavaa.Ainakaan se ei tuota sellaista pelloillaan.Ehkä metsissä syntyy kuin itsestään hyvää kuitua, mutta muuten ei mitään.Sekin vaivainen kettutarhaus joka jotain oikea tuloa toisi pyritään lopettamaan kiitos vihreiden hölmöjen.Kylmässä syntyy parasta turkista ja meillä olis se kylmä etunamme kerrankin ja sekin kielletään.Missä on suomalaiset juustot? Missä vientikelpoiset vaikkapa hanhenmaksat?
Marjoja ja sieniä olisi mutta ne jää metsiin.Maaseudulla ei ole oikeita yrittäjiä vaan tukiin tottuneita kepulaisia ja siihen asiaan kannattaisi puuttua ennenkuin ajamme koko maaseutua alas.
Muuten esim.Pitikö Italiasta asti tulla miehen Pohjois Karjalaan ennenkuin suomalainen huippulaatuinen tatti löysi tiensä euroopan herkkupöytiin.?Piti piti its a piti!
Kirjoitat kuin omia ajatelmiani, täysin samaa mieltä.
OrNot
Onkohan kukaan koskaan vaivautunut laskemaan kuinka paljon maataloutemme tuotannosta tulee niiltä tiloilta, joiden olemassaolon edellytyksiä nuo tuet ovat? Ja kuinka paljon tuotantoa tulee niiltä, jotka eivät tukia todellisuudessa edes tarvitse? Mutta ottavat luonnollisesti vastaan, kun rahaa tarjotaan.
Olemme EUiin liittyessämme sitoutuneet maataloustuotannossa, siis nimenomaan maataloustuotannossa sopeutumaan EUn sisämarkkinoihin. Niinpä huoltovarmuuden osalta joudumme hyväksymään EUn määritelmät ja toimintatavat myös tällaisen rajamaan huoltovarmuuden takaamiseksi. Itse asiassa itsenäistä huoltovarmuutta meillä ei ole ollut enää moniin vuosiin. Nykyään ei edes keinoa tuottaa tavaroita riittävässä määrin, turvaamaan meidän elämän kannalta välttämättömien raaka-aineiden ja tarvikkeiden toimitukset myös kriisitilanteissa.
Joten huoltovarmuuskeskustelu voidaan unohtaa. ? Tai sitten ei.
Lähetä kommentti