Paperisen Kauppalehden kolmunissaan Juha Ruonala käsittelee uusien kasvuyritysten synnyttämisen problematiikkaa suhteessa nykyisen hallituksen ohjelmaan. Lopputulemaksi tulee; paljon puheita, vähän tekoja. Eihän tuo hämmästytä. Syntymättömillä yrityksillä ei ole omaa etujärjestöä.
"Hallituksen piirissä suhtaudutaan penseästi kasvuyrittäjyyttä siivittäviin verokannustimiin. Tämä on nurinkurista, koska nyt jos koskaan tarvittaisiin uusia."
"Pankkien tarjoama raha on liian kallista riskiä ottaville alkuvaiheen yrityksille."
"Bisnesenkeleiden verokannusteet näyttävät nyt juuttuneen valtiontaloutta haukkana valvovan valtiovarainministeriön rattaisiin."
"T&k-osastolle uutta väkeä palkkaava yritys saisi henkilöstökuluihin kohdistuvia verohelpotuksia."
"Sopii silti kysyä, syntyykö uutta verotettavaakaan, jos ei synny uusia yrityksiä eikä uusia työpaikkoja."
Kuten havaitaan syntyneillä yrityksillä, erityisesti sen kokoisilla, joilla on tarvetta T & K osastoihin, on etujärjestönsä. Sitä paitsi, vastahan TEM ministeri Mauri Pekkarinen närkästyi kun ei saanut kansainvälistä kannatusta ajatukselleen, että innovaatiotukia pitää roiskia aluetukien synonyymeinä ympäri takametsiä. Siellähän niitä olisi, pilvin pimein?
Meillä juhlapuheissa edistetään uusien yritysten syntymistä varsinkin jos niiden kuvaukseen liittyy ajankohdasta riippuen sanoja kuten HiTech, Bio, Ympäristö, Kansainvälinen, Sisältötuotanto, Kulttuuri, Osaamisintensiivinen, Kasvu, Ohjelmisto ja mitä niitä kulloinkin poliitikkojen mielestä pitäisi ollakaan. Ja kunakin aikana kaikki kehitysvarat pannaan moisiin. Ja tulokset??
Ainoa mitä meillä pitäisi tukea on syntyvä, alkava yrittäjyys. Täysin riippumatta toimialasta. Täysin riippumatta siitä, onko mukana edellä mainitun kaltaisia lisämääreitä. Me tarvitsemme lisää yrityksiä. Ja me tarvitsemme niitä paljon, jos aiomme selviytyä.
Jos haluamme paljon alkavia yrityksiä meidän pitäisi saada virkamiehet ja oppilaitokset ja näiden konsultoivat tuotteet ja konsultit irti alkavasta yritystoiminnasta. Me emme välttämättä tarvitse yrittäjäkoulutusta, koska yrittäjyys ei ole oppiaine. Se on puhtaasti itsellisen yrittelijäisyyden kaupallinen tai juridinen muoto. Me tarvitsemme alkaville yrittäjille erityisesti "asiantuntijatukea", ei oppilaitosten tai virkamiesten konsulteilta, vaan vertaistukea yrittäjinä ja yrityksissä toimivilta. Me tarvitsemme syntyville yrityksille sellaista rahoitustukea, jolla on myös intressi syntyvän yrityksen menestymisessä. Mutta useimmissa tapauksissa tarvittavat rahoitustuet ovat niin pieniä, että ne eivät kiinnosta sen paremmin virkamiehiä kuin business-enkeleitäkään.
Teen uudelleen ehdotuksen vuonna 1993 vastaavassa tilanteessa kehitetystä "Lottorahoituksesta". Yhteistyössä Uusyrityskeskusten asiantuntijatoiminnan avulla arvioitujen, toteuttamiskelpoisten yritysideoiden pienrahoittamisesta siten, että "pakettiin" kuuluu myös asiantuntijain pidempiaikainen, suunniteltu mentoritoiminta.
Ja vielä toisenkin todettuani kuinka kepeästi Kepu ja Kokoomus suhtautuvat arvonlisäveroasteikkojen muutoksiin. Alkavalle palveluyrittäjälle saattaisi paras tuki olla mahdollisuus pysyä alv-velvollisuuden ulkopuolella, esimerkiksi 20.000 - 30.000 euron vuosiliikevaihtoon asti.
Kokemusten mukaan noin 5 - 10 % työvoimasta omaa edellytyksiä toimia yrittäjänä kannattavasti. Ja noin 5 - 10 % alkavaista yrittäjistä omaa edellytyksiä kasvuyrittäjäksi. Ja kasvu sen kokoiseksi, että niillä on sellainen merkitys kansantaloudelle, kuin nyt muuttuvilla, vie vuosikymmeniä. Siitä sitä voi sitten laskea kuinka paljon uusia yrityksiä tarvitsemme saadaksemme syntymään riittävästi työpaikkoja ja veroja elääksemme.
PS.
Vaihtoehdot ovat vähissä.
10 kommenttia:
Täällä Oulussa avainsana viimeiset 20 vuotta on ollut "langattomuus" Sen nimissä on esitetty toinen toistaan pöljempiä kännykän käyttöön liittyviä ideoita. Oulussa valjastettiin koko seutukunta, mm. yliopisto, AMK, kunnat, sopivat yritykset ja käytännössä kaikki julkiset laitokset projektin taakse, jolle annettiin nimeksi "kvanttihyppy" Veronmaksajien rahaa tähän käytettiin noin 200 milj. euroa. Tuloksia on vaikea havaita. Kaupunginjohtaja Nenonen sanoi myöhemmin vahvistetun osaamispohjaa. Aito yrittäjyys on täälläkin kirosana. Jos yritys on kepulais-lestadiolaisen mafian suojeluksessa, mikä tahansa liikeidea saa rahoitusta. Lisäansiona on tuo langattomuusmantra.
Oliko tämä se sama Nenonen, jonka johtajuus ei auttanut Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiriä nousuun? Siis se sama, joka nyt on siirtynyt Kuntaliittoon? Mutta ei kai hän ole yrittäjä?
Sama demari. Täällä Oulussa vallitsee konsensus.
Kasvuyrityksiä luomaan kykenevät yksilöt kykenevät myös huomaamaan, mistä raha helpoiten tulee. Sehän tulee julkiselta taholta, jolla ei ole kykyä eikä motiivia järkevään rahankäyttöön, tai jonka intressien vastaista järkevä rahankäyttö olisi.
Parasta tukea yrittäjyydelle olisi poistaa julkisen sektorin lypsylehmät, jotta kasvuyrityksiä luomaan kykenevät henkilöt keskittyisivät luomaan kasvuyrityksiä- eivätkä imuttamaan rasvaista maitoa yhteiskunnan utareista.
Länsiväylä
Veit jalat suustani. Nyt tapahtuu liian usein juuri kuvaamasi. Yrittäjät opetetaan täyttämään lomakkeita ja hakemaan rahaa valtion kassasta. Viimeistään siinä vaiheessa yrittäjyys on entinen.
Olleen ja menneen Neuvostoliiton tuhoutumisen syyksi on esitetty mm. sitä, että sosialistinen systeemi ei palkinnut innovatiivisyydestä ja yritteliäisyydestä, mikä siis ajoi maan melko täydelliseen apatiaan.
Miten meillä? Systeemi kyllä palkitsee innovatiivisyydestä ja yritteliäisyydestä. Siis nimenomaan Systeemi. Ja sepä palkitseekin niin hyvin, että muissa oloissa järkevä liiketoiminnan kehittäminen ei olekaan kannattavaa, kun muualta saa PAREMPAA tuottoa. Neuvostoliiton tiellä ollaan..
Tuo kasvuyrittäjä on kamala muotisana tällä hetkellä. Tuossa jonkin aikaa sitten eräs rahoitusanomuksemme evättiin, koska eivät olleet nähneet kasvua. Tiedustelin, että olisiko minun Itä/Pohjois-Suomalaiseen tapaan ylimitoittaa karkeasti investointi, jotta voisin helposti nostaa kapasiteettiä joka vuosi. Varsin tahditon kommentti, myönnetään, ja naamalle kohonneesta punasta pystyi päättelemään kyseisen \"asiantuntijan\" olevan jommalta kummalta seudulta kotoisin, mutta moinen kasvun hakeminen vain kasvun vuoksi kuulostaa lähinnä Neuvostoliiton 5-vuotissuunnitelmasta lainatulta.
Olen tuossa miettinyt myös miten edesmenneet TE-keskukset ovat oikein voineet hylätä starttiraha-anomuksia. Minä en ihan helpolla menisi tyrmäämään edes typerältä kuulostavia liikeideoita. Mieluummin pitäisin ihmisen starttirahalla niin, että hän joutuu raportoimaan yrityksen toiminnan käynnistymisestä ja etenemisestä kuin pitäisin hänet poissa työn touhusta työttömyyskorvauksella...
nifalen
Haitek, Bioteck, kasvu, sisältö, maaseutu, nais, hoiva, sosialinen, kansainvälinen, osaamisintensiivinen, palvelu, perhe, tuotannollinen, startti, post-startti ja mikä lie yritys. Jokainen on saanut roikkua hetken parrasvaloissa.
Ainakaan sinä noin 20 vuoden aikana, jonka itse olen ollut yritysten perustamisen tarpeesta ollut kiinnostunut poliitikko ja virkamies keksii jatkuvasti uusia suojelunsa ja juhlapuheittensa kohteita. Vaihtaakseen ne seuraavalla johonkin muuhun mihin rahojaan heittää.
Laittamattomasti sanoit, jos se yhtään lämmittää.
Tuosta automaattisesta starttirahasta voitaisi kyllä olla muutakin mieltä. On turhaa tuupata esimerkiksi juuri työtöntä ja perheellistä tieten tahtoen ojasta allikkoon. Kaikista kun ei ole yrittäjäksi, eikä kaikilla ideoilla elätä perhettä ja maksa lainoja.
Yrittäjyyttä tuettaisiin oikeasti jos yrittäjien työttömyysturva nostettaisiin samalle tasolle kuin työntekijöiden. Tietenkään sitä ei nosteta sillä ei yrittäjyyttä ole tarkoitustukea vaan ylläpitää poliitikkojen omaa "innovaatio" järjestelmää. Mauri, Mari, Jyrki, Jutta & kaverit keksivät upeita ideoita joilla maailma paranee. Systeemin tehtävä on sitten todistaa että nämä "innovaatiot" ovat huippuja. Käytännöntoteuksia emme tule tosin näkemään koska vielä ei ole syntynyt sellaista neroa joka osaisi veden muuttaa viiniksi tai bioetanoliksi. Sitä odotellessa...
tsiisus
Olen kanssasi kyllä eri mieltä jos tarkoitat, että työttömyysturvan kasvattaminen lisäisi tai ylläpitäisi tervettä yrittäjyyttä. Mielestäni yrittäjyyden edellytyksiä pitää kehittää sellaisiksi, että aito, rehellinen yrittäjä ei joudu työttömäksi. Se ei ole helppoa eikä 100% edes mahdollista, tarkoituksenmukaisesta nyt puhumattakaan. Mutta vaikeita päätöksiä varten ylläpidämme 200 pätkätyöläistä Helsingin Arkadianmäellä. Vaan taitaa sillä porukalla olla kiireempää tekemistä.
Lähetä kommentti