Miljardit eurot lentelevät nyt maailman eri puolilla. Suomessakin hidas hallitus on heitellyt pahimmoillaan 45 miljardia pankkien ja rahoitusmarkkinoiden turvaamiseksi. Samalla valtionvarainministeri valaa uskoa tulevaisuuteen ilmoittamalla, että tulevien vuosien aikana valtio velkaantuu vähintään 30 lisämiljardilla. Kuinka suuri osa pankeille tarjottavista tuista pääsee muuhun kuin kaunistamaan pankin tasetta, onkin sitten eri juttu.
Uusin tässä nyt samantien aiemman epäpyhän, ja ajatusmaailmalleni vastemielisen, ehdotukseni. Kun kerran rahoituslaitosten luova tuotekehittely on pitkälti syy nykyisiin globaaleihin (liberalistisiin) markkinaongelmiin, koska huonosta johdosta huolimatta niitä ei voi päästää oikeesti konkurssiin ja koska perinteisen virkamiesmäisen varaovaisuuden noudattaminen taloudessa lienee ainoa, pitkällä aikavälillä terve pohja kehittää yhteiskuntia ehdotan, että kansallistamme pankit. De facto juuri sitä ollaan tekemässä USAssa, Britanniassa, Saksassa ja ties missä.
Meidän viennistämme valtaosa on investointituotteita. Kun vienti ei lähiaikoina vedä on kansantaloutta pitkälti pyöritettävä kulutuskysynnän varassa, huolehtien tietenkin siitä, että tuotantokoneisto ja muu liiketaloudellinen apparaatti on kunnossa sitten kun asiakkaat taas suostuvat ostamaan. Tämän vuoksi katse kääntyy kotimarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan ylläpitämiseen. Suunnitelmat voisi rakentaa 2 – 4 vuoden tarpeen pohjalle.
Kaksi asiaaottaisin nyt esille. Ensimmäinen on elvyttämisen periaate, ja toinen ihan konkreettinen toimepide-ehdotus.
Jos kotimaista kulutusta täytyy ylläpitää on valtion syydettävä rahaa niille ryhmille, joiden lisäkuluttaminen eniten hyödyttää kansantaloutta. Konkreettisemmin pienpalkkaiset ja työttömät, jotka suurimmalla todennäköisyydellä tässä tilanteesa joutuvat panemaan tuet suoraan kulutukseen. Korkeapalkkaiset panevat rahat sukan varteen, patjan alle tai ulkomaille käytettäväksi silloin kun nousu taas on saanut siivet. Ja tämä raha olisi osoitettava suoraan niille henkilöille. Ei mutkien kautta. Samassa yhteydessä olisi syytä poistaa mahdollisuus ottaa tosiasiallisesti palkkaa pääomaveroprosentilla ja huolehtia siitä, että kunnat saavat osansa alueensa yritysten yhteisöveroista.
Konkreettisemman oloinen ehdotus koskee laajasti ottaen yrittäjyyttä. (Varmaan hyvä johdanto, jonka jokainen poliitikonplanttukin näinä aikoina hyväksyy.) Kun jälleen kerran työttömyys uhkaa ajaa aika monet repimään ansionsa yrittäjyydestä, ammatinharjoittajana omaa osaamistaan pienemmissä paloissa myyden ehdotan, että pakollinen alv-raja yrityksille nostetaan tasolle, jonka mahdollistaa yhden henkilön toimeentulon. Mielestäni järjellinen taso olisi jossain 25.000 – 30.000 euron liikevaihto. Oman osaamisen varassa toimivat yrittäjät osaavat kyllä itse ratkaista kumpi on heidän kannaltaa edullisinta. Liittyä alemmalla tasolla alv-veron piiriin vai jättäytyä sen ulkopuolelle.
Eagles fly singly
torstai 29. tammikuuta 2009
Sammuttakaa oikein
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Pankit eivät huoli Kataisen pennosia. Joutuisivat tarkkikselle ja sitä ne eivät halua. On vaitettavasti mentävä pohjan kautta, että päästään kasvuun. Onneksi julkinen sektori jo nyt työllistää 45% kansasta ja kohta >50%.
Byrokraatien pennosilla saavat kerrankin asevelvolliset, eläkeläiset ja muut laillisin tuin ja avustuksin elävät osallistua kotimaan kulutusjuhliin (Appelsiinit, Sitruunat ja Banaanit on syytä ostaa pian. Niille lätkitään pakolla verot tullit ja muut maksut). Jos vielä pankit sosialisoidaan nopeasti, niin sitä nopeammin julkinen sektori työllistää 52% työstäkäyvästä kansasta - ja juhla jatkuu.
Korjataan sosialisoimalla, tasapäistämällä ja verottamalla. Yhteistä näkemystä, poliittista vastuuta tai järkeviä ajatuksia on turha peräänkuuluttaa. Tilanne on liian otollinen politikoinille ja puolueiden irtopisteille. Siitä näkee jo esimerkkejä. Lisää on tulossa. Taitavaa pankkitointa ja politikointia.
Mehän ollaan tähän ihan syyttömiä mutta muut maat ja pankit. En minä mutta toiset, sanottiin jo vanhassa vitsissä.
Viimeksi mentiin pohjan kautta, kuten muistat. Miten ihmeessä meille nykyisin siunautuu kepulien ja kokiksien vetämä hallitus silloin, kun talous alkaa mennä päin ahteria?
Kun Jenkeissä republikaanit pilaavat talouden pannaan joku demokraattireppana pelastaman mitä pelastettavissa on. Meillä talous on ollut aika kivassa kunnossa, mutta nyt kun sukelletaan ja syvälle valtikkaa pitävät "republikaanit", jotka viis veisaavat muista kuin omaksi mieltämänsä kansanosan etujen huomioimisesta.
Revi siitä sitten iloa.
No minähän revin. Vahingonilohan on sitä puhtainta ja aidointa suomalaista iloa.
Lähetä kommentti