Vai pitäisikö sanoa, ihan pihalla? Näin median ja parleerauksen kultaiset keskinkertaistuusvaateet kuohivat kenet tahansa! Tämä tuli mieleeni tänään katsoessani pitkästä aikaan Jälkiviisaita.
Arvostamani Kalle Isokallio, jonka tuleminen mukaan aikoinaan sekä sähköisti että energisöi silloin jo vahvimman voimansa menettäneen ohjelman, on aivan ilmeisesti menettänyt minuutensa. Ainakin otteensa. Miten ihmeessä ihminen voikin näin nopeasti ja näin perusteellisesti muuttua? Isokallio, joka aina tähän asti on innostanut kriittisellä, kaiken kyseenalaistavalla mutta positiivisen johdonmukaisella, rationaalisella otteella, keskittyi nyt vain pyytelemään anteeksi ja ilmaisemaan erilaisia huoliaan.
Myönnettäköön, että Moilasen ristiretki julkisen päivähoidon puolesta, karsimalla äitien taloudellisia etuuksia alle 3 – vuotiaitten kotihoidon osalta, ei ehkä ole Isokallion ominta aluetta? Mutta silti. Aiemmin kokemani Kalle ei moisesta olisi hätkähtänyt. Ehkä hänelle sosiaaliset paineet tekivät vaikeaksi ilmaista selkeästi ja vahvasti, että laatua myös päiväkoti”markkinoille” luovat vaihtoehdot, eivät puhujan ideologisten lähtökohtien värittämät, julkishallinnon monopolit. Ja jatkettu seuraavalla asialla.
Ehkä ympärillämme on joitakin suurempia, jopa ajankohtaisempia haasteita tai pohteita, jotka vaatisivat ravistelua? Mutta varmaan tämä oli ihmisen kokoinen aihe.
Yhteiskunnallisten asioitten kriittisenä repostelijana ja uusien näkökulmien esittäjänä Jälkiviisaat on tullut tiensä päähän?
perjantai 30. tammikuuta 2009
Jälkiviisaat hetteikössä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Jälkiviisaat eivät voi tulla tiensä päähän koska eivät ole koskaan teitä rakentaneetkaan. Jälkiviisaat tallaavat aina muiden tasoittamia latuja ja peränpitäjinä on helppo ennustaa tapahtunutta koska se on jo nähtävissä.
Harva tien käyttäjä on tietänsä ollut rakentamassa?
Tuskinpa he ovat pyrkineetkään ennustamaan tulevaa. Menneestä nyt puhumattakaan. Mutta usein heidän keskustelunsa aikana on esitetty valtavirrasta poikkeavia tulkintoja olevasta. Tällaisessa yhden totuuden valtiossa, jossa vain poliitikoilla ja virkamiehillä tuntuu olevan oikeus määrittää kulloisenkin yhteiskunnallisen keskustelun teemat, tavat ja tyylin oli ilahduttavaa saada edes joskus havaita, että maailmassa voi olla muitakin totuuksia kuin se Ainoa Oikea Totuus (AOT).
Ylen ykkönen on alkanut tökkiä. En katso sitä enää. Vuosia olin sen katsoja. Jälkiviisaat kuulin tänään toiseen huoneeseen ja aiheet ovat samat. Puhutaan mistä puhutaan , niin aina mainitaan Vanhanen ja ei koskaan positiivisessa sävyssä. Toinen pilkan aihe on maaseutu= Helsingin takainen Suomi kokonaan.Helsinki alkaa tunkea jo korvista ja demaripuheet, joissa aina on kepu se syyllinen alkavat etoa. Vaikka en kuulu mihinkään puolueeseen, pidän rauhallisesti ja karismaattisesti esiintyvästä Vanhasesta. Meillä ei ole muita fiksusti ja rauhallisesti esiintyviä poliitikkoja. En toki allekirjoita Vanhasenkaan kaikkia toimia ja puheita. Mutta. Kaupalliset kanavat ovat nyt ne, joita katson. Ylessä ei ole edes yhtään ns. viihdeohjelmaa, joissa ei joka kerta parjata maaseutua ja kepua. Eläköön itsenäinen demarien ja kokkareiden Helsinki. Antakaa meidän huolehtia omasta sähkö- ja ruokahuollosta täällä syvällä maaseudulla. tehän pärjäätte kovilla verotuloillanne ja muilla tuillanne mainiosti ihan itse.
höpöttäjiä vastaan
En oikein usko, että maaseutu on kenenkään pilkan kohde, joksi niin monet sen mielellään vääntävät. Kyseessä on ensisijassa kansallisten verotulojen kulujen kohde. Maatalousteollisuus.
Mitä taas tulee Vanhaseen, hänestä saa olla ja ollaankin eri mieltä. Minun mielestäni hän alkaa olla todistanut itsensä moraalittomaksi tyhjänpuhujaksi ja vastuuntunnottomaksi poliitikoksi. Mutta se luonnollisesti on vain minun mielipiteeni.
Ja valitettavasti sekä maaseutu ja maatalous kärsivät siitä tavasta, jolla Kepu verorahojamme tukijoilleen syytää. Tämäkin on vain mielipide.
Lähetä kommentti