2.5.2007 20.10 | hakki47 | Uutiset, Politiikka, Puolustaminen
Pronssisotilas, USA:n ohjuspuolustusverkko, Suomen NATO-optio, Serbian tukeminen Kosovon kiistassa…. Paljonhan näiden parin viikon poissaolon aikana on tapahtunut.
Kun kissa on poissa…. Bush ( ja hänen edustamanaan USA) on aivan riittävän suurissa vaikeuksissa Pohjois-Korean, Iranin ja Lähi-Idän mutta erityisesti Irakin ja Afganistanin johdosta, että juuri nyt on Putinin kannalta oikea aika. Oikea aika kohottaa Iso-Venäläistä itsetuntoa. Bush on kirjaimellisesti menevä mies ja entinen ”sydänystävä”. Putin tuskinpa menee minnekään. Ja vaikka menisi, valta ja ennen kaikkea päätösvalta säilyy.
Puola ja Thsekki - Ohjuspuolustus joka käsittää suurtehotutkajärjestelmän ja muutaman ohjuspatterin ei horjuta sellaisenaan vanhaa ”kauhun tasapainoa” mihinkään suuntaan. Venäjän ICBM:t eivät tätä kautta USAan pyri, Iranin ja Pohjois-Korean – näin jenkit ainakin uskottelevat. Uskotellaan jopa siihen määrään, että Putin jäädyttää TAE-sopimuksen yksipuolisesti.
Spontaaneilla mielenilmauksilla on Virossa huono kaiku. Tapahtuivatpa ne sitten Virossa tai Venäjällä. Ilmeisesti samanlainen kuin meillä neuvottelukehotuksilla ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä”. Hyvinpä duumankin jäsenet sanansa valitsevat. Tai sattumalta.
Nyt Eu:n puolustuspoliittinen merkitys on ensimmäisen kerran puntarissa. Onko EU:n jäsenyydestä yksittäisen EU-maan puolustuspolitiikassa mihinkään, todellisessa tilanteessa? Eikä tämä edes vielä ole totuuden hetki. Näinhän sitä pitääkin kokeilla. Riskittömästi, kun ei tarvitse kasvoja menettää. Lapset saa pois kadulta ja lähetystöistäkin käskemällä.
Kaikki seuraavat kiinnostuneina. Niin muualla mutta toivottavasti myös meillä. Meillä on syytä olla kiinnostunut ainakin kahdesta syystä. 1) Nato-juna meni jo. Optio on harhaa. 2) Viro on onnekseen NATONkin jäsen.
Pienen maan uskottavan puolustuksen merkitys on ennalta ehkäisevä. Pienen maan olemassaolon ehto on hyvin hoidettu turvallisuuspolitiikka. Puolustuspolitiikka on turvallisuuspolitiikan jatke. Onko meillä uskottava turvallisuuspolitiikka? Onko puolustuksemme riittävän uskottavassa kunnossa?
Aiemmin tästä aihepiiristä tällä blogilla:
Ulkopolitiikan uusi-suunta, Ammattiarmeija ei ole mahdollinen, Päitä pölkylle ja heti, Idealismin hinta, Hyttysen ininää, Kommentti Putinin Munchenin-kärvistelyyn, Putin ja isovenäläinen itsetunto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti