Ensimmäisenä helmikuuta tuli minulle täyteen 10 vuotta blogaamista. Eikä sitä oikein viitsi vieläkään lopettaa. Varmaan sitä voisi jollain lailla "juhlistaa". Menköön siis "työn ääressä".
Kirjoittaminen oli tällaiselle, jo silloin vauhdilla eläkeikää lähestyvälle ja eläkeputkeen vähitellen henkisesti asemoituvalle, kovin haastava kokemus. Pakkohan sitä oli oman mukavuusalueen raja ylittää. Kauppalehden silloisen Presson tarjoama maksuton alusta istui hyvin ajatusmaailmaani, olinhan toiminut valtaosan työ-iästäni yksityisellä sektorilla. Ja jo kauan aiemmin heitä aika ajoin ns. mielipide-kirjoituksilla, joita joitakin jopa julkaistiin, lähestynyt. Vaikkapa Kumpujen yöstä, Kalevalanpäivän kunniaksi .
Osittain omasta epävarmuudesta kirjoittajana, olinhan elättänyt itseni pääasiassa puhumalla, ja hankkeen kokeiluluonteesta johtuen, päädyin nimimerkkiin. Mutta kieltämättä vähäisimpänä perusteena ei ollut vakaumukseni, että - päinvastoin kuin meillä yleensä tunnutaan ajateltavan - tärkeämpää on se mitä sanotaan, kuin se kuka sanoo. Nimimerkeistä ja sananvapaudesta olen näiden 10 vuoden aikana kirjoittanut usein, aivan liian usein, mm. artikkelin Sananvapauden rajat ovat Suomessa ahtaat, jossa samalla hyvin toteutui kirjoittamisen viehätys; kommenttien kautta vuorovaikutus ja näkemysten edelleen kehittely.
Kokeilun tavoite, kirjoittaa kuukauden ajan yksi juttu päivässä tuntui kyllä mahdottomalta saavuttaa. Mistä ihmeestä kirjoittaisin, olisiko minulla edes joka päivä mitään uutta, kiinnostavaa sanottavaa. Päätinkin siksi kirjoittaa niitä - näitä, kaikesta mitä mieleen tai esille tulee. Ja lähinnä itselleni, opiksi ja ojennuksekseni. "Haaleinkin muste on parempi kuin paraskaan muisti" totesi kuulemma joku ammoinen kiinalainen aikoinaan. Menneet vuodet ovat osoittaneet, miten helppoa on valikoiden muistaa tapahtumien vaihtoehtoiset totuudet. Tässä niistä yksi; Entäs nyt Pinneberg?
Näitten vuosien aikana "kehitys on kehittynyt" yhä kiihtyvällä vauhdilla. Alustoina on tämän Bloggerin lisäksi kokeiltu ainakin Wordpress, Vuodatus, Ning ja Naamakirja. Jossain vaiheessa tarjolla, ja käytössä oli kirjoittelu valtamediassa; Uusi Suomi, Aamulehti, Demari, Suomenmaa ja varmaan moni muukin. Vaan eipä monimuotoisuus antanut lisäarvoa ja vähitellen, kaiken maailman syistä ja tekosyistä kirjoittelu vähitellen vain jäi. Vaan, kuten tämäkin kirjoitus osoittaa, ei ihan kokonaan unohtunut.
Tilastojen mukaan tällä blogilla on nyt 1926 artikkelia, niillä 10749 kommenttia ja 308 601 katsojakertaa. Miten niihin sisältyvät aikoinaan Kauppalehdestä siirtämäni tuotokset tai Ningistä, Vuodatukseta ja muista toivottavasti siirretyt, taivas yksin tietää. Sen minä tiedän, että paljon matkalla katosi. Vaan väliäkö hällä.
Muutama viikko sitten tuli mieleeni selvittää, minkä "kokoinen" kirjailija tässä naputtelee, kuinka monta sivua yhden vuoden artikkelit saisivat aikaan? Ilman kommentteja ja pienellä fontilla vuodesta 2008 syntyi 209 sivua. Määrä on minulle käsittämätön, laadusta en virka mittään.
Kuten arkistosta selviää, kirjoitin alussa todella niistä - näistä. Vuosien myötä politiikka - siis määritelmäni mukaan yhteiskunnan yleisten ja yhteisten asioiden - taivastelu on valitettavasti kasvavasti korostunut. Olisikohan iällä merkitystä? Talous-, turvallisuus- ja rahapolitiikka, suomalainen puoluepolitikointi ja -sattuneesta syystä - työttömyys ja sen voittaminen ovat olleet usein kiinnostavaa kirjoitettavaa. Nyt alaa on alkanut vallata pähkähullu, "minä itte ja muista viis"-asenteista kasvanut pelottava kansainvälinen kehitys.
Blogistina itseäni ovat eniten ilahduttaneet kommentit ja kommentoijien tarjoama anti. Niistä kun eniten oppii. Julkisesti paljon parjattuja, örveltäjiksi nimittämiäni häiriköitä - tai siis minun häiriköiksi kokeamiani - on tänä aikana ollut vain aivan muutama. Hekin pyynnöstä tai kehoituksesta sovulla kaikonneet.
Kovin paljoa en muuttaisi ensimmäisestä arviostani, jonka kirjoitin otsikolla Itsetilitys elämästäni blogistina helmikuun lopulla 2007.
Joten, eiköhän jatketa.
18 kommenttia:
Hakki,
jatka ihmeessä bloggausta edelleenkin. Kun omaa blogia ei ole, näitä toisen aloittamia aiheita on kiva kommentoida. Siinä tulee itsekin miettineeksi asioiden syntyjä syviä.
tutkija Pohjanmaalta
PohjanPoika
Kuten tuosta loppu lauseesta käy ilmi, en ajatellut lopettaa, vaikka myönnän viimeisen vuoden ajan sitä usein miettinyt olenkin. Ja syykin on selvä; se on kivaa. Kommentoijia saisi olla kieltämättä enemmän. Olisi silloin vieläkin kivempaa.
Kiitti herättämmistäsi ajatuksista.
Hakki
Sunkin kannattaisi kokeilla referaatin tekemistä kirjan muotoon. Valitset vain yleisluontoisempia kirjoituksia ja muotoilet ne uudestaan samaksi kokonaisuudeksi. Se selkiyttää ajatuksia kummasti ja vähentää tarvetta palata vatvomaan samoja vanhoja juttuja.
Voi taas aloittaa puhtaalta pöydältä ja löytää parempiakin aiheita kuin se ainainen suomalaisien kiroaminen. Mikään ei kumminkaan muutu, koska kansa nyt on sellainen kuin se sattuu olemaan, niin että turha siitä on stressiä ottaa.
https://kyynikko.wordpress.com/2017/01/26/tarkeiden-asioiden-jaljilla/
Suomalaisien taistelu banaanikärpäsiä vastaan muuten sopisi luontodokkarin aiheeksi, koska se on höpsöjen apinoiden juttuja.
Mä olen pannut kuoret muovipussiin ja pussin jääkaappiin eikä asiaa ole tarvinnut miettiä sen enempää.
Satumainen
Kiitos vaan vinkeistä, mutta kiitos ei. Minua eivät banaanikärpäset ole häirinneet. Sitä paitsi ei minulla mitään syytä ole kirota suomalaisia ryhmänä. Ei edes mitään suomalaisiakaan vastaan, olenhan sellainen itsekin. Monessa suhteessa menee ihan hyvin, mutta niin on monessa asiassa vielä parantamisen varaa. Sekä absoluuttisesti että suhteellisesti.
Hakki.
Jep. Aina kopeasti on saavutettu huonot välit Venäjään ja Yhdysvaltoihin, ja koska EU on selvästi parantamassa välejään Venäjään, kohta saadaan välirikko senkin kanssa.
Suomi on maailmanpolitriikassa sellainen kusipäinen naapuri, josta kukaan ei oikein pidä. Ruotsin kanssa pidetään vähän yhtä, koska se on samanlainen, mutta ei siitäkään oikein yhteistyötä synny.
Vapauden suhteen Suomi on kyllä aivan erinomainen paikka. Politiikassa saa tehdä ihan mitä tahansa, että järkeä tarvitsisi käyttää ollenkaan.
Jossain vaiheessa venäläisille tulee mitta täyteen ja sitten Soros voi tulla puuhaamaan jotain nukkehallintoa. Tiedustelutoimintaahan meillä ei ole, että olisi enemmän vapautta luulla muiden asioista, eikä turvallisuuspoliisikaan saa koskaan oikein mitään kiinni.
Mikäs täällä olisi värivallankumousta puuhatessa. Poliitikoille se varmasti tarjoaisi uusia kiehtovia ajatuksia, joilla on käyttöä kun omat ideat ovat vähissä, eli aina.
Satumainen
Sanot "Suomi on maailmanpolitiikassa sellainen kusipäinen naapuri, josta kukaan ei oikein pidä." Ei me ihan kovin poikkeuksellisia taideta sittenkään olla?
Tästä tulee mieleeni nuoruuteni ja sieltä Kingston Trion esittämä kappale The Merry Minuet.
The whole world is festering with unhappy souls
The french hate the Germans, the Germans hate the Poles
Italians hate Yugoslavs, South Africans hate the Dutch
And I don't like anybody very much!!
https://www.youtube.com/watch?v=bp6dsKleGpU
Jos jaksat kuunnella esityksen loppuun, siltä löytyy myös ratkaisu. Loppu jopa turha maailmantuska?
Jos sä sitä psykiatriaan viittaamista tarkoitat, niin ne ovat käsittäneet tämän jotenkin sillä tavalla, mikä lisää psykiatrien palveluiden kysyntää. Kaikki ovat sairaita ja se on jotenkin yhteiskunnan syytä.
Ihmiset viihtyvät silloin kun ne pääsevät vihaamaan toisiaan ja veri lentää. Se meni johtajien mielestä pois muodista silloin kun ydinaseet keksittiin, koska niitä ei tavalliselle kansalle parane antaa, mutta sitä ennen oli ihan tervettä kaataa liian rauhanomainen valta ja hyökätä joka suuntaan.
Se oli Ranskan suuren vallankumouksenkin juju ja Napoleonia ihaillaan yhä sen takia, että se oli aika samanlainen kuin Hitler. Piti olla liian iso sota, missä saatiin kunnolla turpaan, ja kaikki tielle asettuvat voitiin hoitaa tappamalla. Kadut siivottiin mieltä osoittavasta köyhälistöstä tykistöllä ja kansa hurrasi.
Siinä oli suuruutta.
Psykiatrienkin jutut vievät kehitystä tähän suuntaan, koska ne syyttävät mielellään yhteiskuntaa, joka pyrkii estämään luonnollisen käyttäytymisen. Kaikki muuttuisi paremmaksi jos ihmisiä ei pakotettaisi käyttäytymään jollain tavalla.
Satumainen
Ihmisten viihtyminenkin on siis pelkkä salaliitto? Ei yhteiskunnan tulosta ollenkaan.
Hakki
Viihtyminen on kaikkein suurin salaliitto, koska se on tarkoittavinaan sitä, että kaikki muuttuu hyväksi kun kansa saa päättää itse asioistaan. Sitä hoetaan joka suunnalla.
Kumminkin se tarkoittaa sitä, että romutetaan sivistystä ylläpitävä yhteiskunta, jossa tyhmä ihminen ei erotu edukseen. Pitää valita joku yksinvaltias ja se johdolla mennään eikä meinata ja kaikkien pitää alistua siihen. Sitten tyhmäkin voi olla jotain erikoista.
Kansan vapauttamisesta ei ole koskaan seurannut muuta kuin ongelmia. Sen kanssa voidaan neuvotella niistä syistä, joiden takia sitä pamputetaan, mutta pampusta saamisen pelko on kuitenkin oltava olemassa. Vain silloin yhteiskunta voi olla sivistynyt.
Satumainen
Puhut kuin Joseph Göbbelsin ja Steve Bannonin suulla.
Sivistys ei ole pelkoa, eikä pelko sivistystä.Ei liioin pelottelua. Kumpaankaan suuntaan.
Messias olemme me ihmiset. Jokainen meistä.
Hakki
Kaikki ihmiset eivät halua olla sivistyneitä. Katsele vähän ympärillesi villissä ja vapaassa Internetissä, niin alat ymmärtää, miksi ylimääräinen vapaus halutaan ottaa pois. Sitä käytetään riitelemiseen, häiriköimiseen ja rikolliseen toimintaan.
Tor-verkon olemassa olon perusteluja mä en ole koskaan edes ymmärtänyt, koska jossain diktatuurissa on helppo selvittää kuka sitä käyttää. Salattu viesti kulkee huomaamattomamminkin. Logiikka puuttuu kokonaan, mutta tarpeeksi moni haluaa sellaisen likaviemärin rikolliseen toimintaan, vallankumouksen suunnitteluun ja ties mihin, joten perusteluja sitten pidetään uskottavina.
Mä en ole koskaan edes käyttänyt sitä ja salattavaa mulla on niin paljon, että salasanoja ja pankkitunnuksia en levittele. Ajatuspuoli päätyy nettiin kaikkien luettavaksi ja blogien varmuuskopiotkin ovat nykyään Internet Archivessa.
Mä en ole tämän konsensusyhteiskunnan kanssa samaa mieltä paljon mistään ja kaikenlaisilla foorumeilla on tullut pyörittyä, mutta sitä ei tarvitse ihmeemmin salailla vaan vainoharhaosasto hautoo kyllä jotain sellaista, mikä ei enää kuulukaan ilmaisunvapauden piiriin.
Oikeastaan koko keskustelu vapauksista on vain sitä, että yritetään raivata tilaa jollekin, mistä ei puhuta julkisesti.
Satumainen
Ymmärrän kyllä, että kaikki eivät ole sivistyneitä ja senkin, etteivät kaikki edes halua. Meitä kun on niin kovin moneksi.
Hakki
Sun kannattaa varoa, ettei ole taas vain yksi suomalainen idealisti, joka puhuu hiljaisesta enemmistöstä hyvin marginaaliselle yleisölle.
Sata vuotta sitten ei osattu arvata, että Suomessa alkaisi kohta hillitön murhaaminen ja ryöstely, joka selitettäisiin myöhemmin kauniisti sisällissodaksi, mutta niin siinä vain kävi.
Vieläkään ei olla onnistuttu käsittelemään sitä edeltävää aikaa, koska silloin yksi poppoo oli lähdössä tappamaan luokkavihollisia ja toinen venäläisiä ja sisällissota syntyi oikeastaan siitä, että ne olivat liian lähellä toisiaan. Väkeä ei yritetty värvätä niinkään punikkien ja lahtareiden väliseen sotaan kuin puhdistuksiin.
Satumainen
Olen mieluummin se mikä olen, vaan en örkki enkä örveltäjä. Jos se edellyttää idealismia, sitä sitten.
Lähtökohtaisesti puhdasta itsekeskeistä, pahantahtoista opportunismia ja vihapuhetta meille kieltämättä on jo tarjolla liiankin kanssa.
Hakki
Mun on pakko olla pessimistisempi, koska pakolaispolitiikka tuntuu olevan vain tekosyy, jolla tänne saadaan kaaosta, josta voidaan ottaa mallia.
Otetaan avosylin vastaan sellaista väkeä, joka ei halua todistaa henkilöllisyyttään, ja sitten se dumpataan jonnekin ja aletaan ihastella kun sen asuinalueet alkavat kehittyä kaaokseksi.
Arvostelijat ovat natseja ja rasisteja ja niidenkin suhteen ollaan tarkkoja. Halla-aho on niin kuiva ja asiallinen tyyppi, ettei sitä haluta haastatella ollenkaan, mutta jokainen vatipää, joka viitsii heittää natsiläppää Facebookissa, kyllä huomataan, vaikkei mitään sanottavaa oikein olekaan.
Mun mielestä Halla-aho on hakoteillä, koska länsi ei ole uppoamassa islamiin. Tänne haalitaan kaikki lahkot ja kansat eivätkä ne ole pystyneet tekemään yksituumaisesti mitään Lähi-idässäkään, vaan kyse on siitä, että ollaan vapauttamassa kansan syviä rivejä eli heikkoa impulssikontrolleja.
Jossain vaiheessa kaadetaan vanha valta ja seotaan kunnolla, ja sitten ei enää tarvitakaan muslimeja, jotka eivät ole osoittaneet merkkejä sellaisesta hulluudesta, mihin täällä pystytään. Natsien ja neuvostoliittolaisien hommat ovat niille jotain eksoottista, koska niiltä puuttuu se vaihde, jossa mennään eikä meinata kunnes kaikki on paskana.
Ne ovat kovia sotimaan ja tekemään vallankumouksia, mutta siinä on joku tolkku, koska niiltä puuttuu se vaihde, joka saa järjen tarjoamat pidikkeet katoaman kokonaan.
Pohjoiset kansat kykenevät löytämään itsensä tilanteesta, jossa pätevistä henkilöistä on hankkiuduttu eroon ja kansa rakentaa onnessaan rautatietä roudan päälle henkilötappiota säästelemättä päästäkseen kehumaan hetken verran tehneensä jotain nopeammin kuin ketkään muut koskaan. Lähi-idässä ei ole koskaan tapahtunut mitään vastaavaa, vaikka aavikon kesyttäminen kyllä tarjoaisi mahdollisuuksia.
Satumainen
"Lähtökohtaisesti puhdasta itsekeskeistä, pahantahtoista opportunismia ja vihapuhetta meille kieltämättä on jo tarjolla liiankin kanssa." Samoin harhautunutta yksisilmäistä erilaisuuden kammoa, kasvavia salaliittoteorioita ja piintynyttä halua löytää syyllisiä oman kyvyttömyytensä puolustelemiseksi.
Anna jo olla.
Hakki
Mun mielestä on syytä epäillä, että kaikki, mistä Saksassa innostutaan, on pahasta, koska siellä on tähän mennessä keksitty jo kommunismi, kansallissosialismi ja maailmansota. Mikään muu kansa ei ole kyennyt kyhäämään vastaavaa ansioluetteloa, vaikka joillakin on ikää jo tuhansia vuosia.
Kun vaikka Merkelin puheisiin asennoituu tällä tavalla, se alkaa pian vaikuttaa vain taas yhdeltä saksalaiselta mielipuolelta, koska sen puheissa on niin paljon ideologiaa, ettei yhteyksille todellisuuteen jää pahemmin tilaa. Jutut leijailevat jossain aivan ihmeellisessä tapahtuma-avaruudessa, jossa ei tarvitse ottaa lainkaan huomioon tosiasioita.
Seuraava iso Saksasta tuleva juttu vaikuttaisi olevan anarkismi, koska ne ovat jo ottaneet yhteen salafistienkin kanssa monituhatpäisin joukoin. Äärioikeiston uhka pysyy sinnikkäästi pienenä, vaikka sitä kuinka paisuteltaisiin, mutta kun anarkistit innostuvat riehumaan kunnolla, se jatkuu läpi yön, koska mellakkapoliiseja on niin vähän, ettei sille mahdeta mitään.
Jos samanlaisia mellakoita alkaa esiintyä täälläkin, niin sitten ollaan ahtaalla, koska meillä ei ole mistä repiä jotain 30 000 mellakkapoliisia tappelemaan anarkistien kanssa, mutta anarkisteille ei ole ongelma kasata samankokoista mellakkaa täällä, koska niitä matkustaa Saksaankin riehumaan suunnilleen kaikista Euroopan maista.
Se on vähän kuin Syyrian sota voisi alkaa milloin tahansa missä päin Eurooppaa tahansa, mutta toistaiseksi se jää vain ikkunoiden rikkomisen ja roskiksien polttamiseen.
Lähetä kommentti