Eagles fly singly
tiistai 8. syyskuuta 2015
Sarjassamme Pakottavaa lainsäädäntöä
"Näillä keinoilla ei suomalaisten vientiyritysten kilpailukyky parane", hän kommentoi hallituksen esitystä tiedotteessa. Sillä kuka näin hallituksen viimeisintä leikkausohjelmaa arvioidessan sanoi ei todellakaan ole väliä. Olen kuitenkin hänen kanssaan samaa mieltä. En kuitenkaan tarkoita, etteikö juuri julkisen sektorin puolelta pitäisi kansallisen kustannustasomme saada laskettua. Päin vastoin.
Ei meille Sari Sairaanhoitaja liian kalliiksi tule. Julkisen sektorin rakenteet, erityisesti politiikan ja viranhaltioiden suloinen symbioosi ja niiden kustannukset tulevat. Mutta kun poliitikot eivät - puolueintressiensä vuoksi - suostu omaa valtaansa esimerkiksi kunnallisen itsehallinnon, sosiaali- ja terveyshallinnon tai opetushallinnon osalta vähentämänä, on maksajiksi löydettävä niissä työtään tekevät. Tekijöiden käsiä on katkottava kun ei hallintoa haluta leikata.
Juha Sipilä yrittää samaa, missä Margaret Thatcher aikoinaan onnistui. Saas nährä kui äijän käy.
PS.
Miksi säätää lakeja, jotka eivät ole pakottavia? Toiveita, näkemyksiä ja mielipiteitä meistä voi esittää kuka tahansa, milloin tahansa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Terveisiä etelästä!
On ollut mielenkiintoista surata mailman menoa vähän erilaisesta näkökulmasta.
Kuulin tänään mediassa väitteen, jonka mukaan Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin lainsäädäntötasolla puututtu yksipuolisesti työmarkkina-asioihin. Kuulin ehkä väärn, sillä eihän tämä nykyinen hallituksen aikomus ainutkertaista ole. Devalvaatiot eivät olleet ihan sama asia kuin mitä nyr pohditaan, mutta devalvaatiothan tehtiin hallitustasolla SP:n suosituksesta. Sehän oli oikeastaan paljon rajumpi puuttuminen työmarkkinoihin ja maamme yleiseen finanssitasapainoon.
Etupiirit ovat luonnollisesti ymmällään. Tilanne on uusi eikä mahdollisuuksia talouden korjaamiseen kovinkaan paljon ole.
Tuo alvin korotus tulee aivan varmasti, kunhan pöly ehtii laskeutumaan nyt esillä olevien asioitten osalta.
Sehän tästä vielä puuttuisi, että ay lähtisi voimatoimiin. Jos näin käy niin alkaa olla amenen paikka tässä yhteiskuntataloudesa.
Hakki.
En voi olla toistamatta aikaisemmissa jutuissani mainitsemaani, mutta ehkä voimme katsoa ”kilpailu” sanaa hiukan erilaisesta näkökulmasta. ”Kilpailukyky paranee”, mutta tuskinpa pelkällä ”kyvyllä” kilpailla ego-aseman paikasta. Koko olemassaolo perustuu luonnonmukaiseen kilpailuun, mutta kun kilpakysymys on asetettu tekijän eikä tuotteen paremmuuteen, on selvää, että ”tuote”, olipa kysymys aineellisesta, tai ei-aineellisesta, voi olla vain kilpailun kohteen tavoitteen mukaista. Kilpailijoita politiikka/oskonto välisissä ”kauppahommissa” on monta ja kuten kaikessa muussakin kilpailuun rakentuvassa suurempi pakottaa, asemansa ansiosta, pienempiä alistumaan. Ja siinä käytetään ”Pakottavaa lainsäädäntöä”, silloin kun politiikon toiveet eivät toteudu uskottelun avulla. Kekseliäisyys ei tarvitse kilpailla, mutta sen tavoitteena tulee olla keksinnön paremmuus, laatu, eikä kuinka sitä mainostetaan ja myydään. Laatua ei rajoita mikään muu tekijä kuin ihmisen rajoittunut kyky löytää uutta, eikä sellaista tekijää estä tulemasta mikään muu kuin hyödyn valheellinen tavoittelun kohde, raha ja sen mukana tuleva ylivalta muihin nähden, - ”win, win, win” - hinnalla millä hyvänsä.
Fundeeraaja
Siihen aikaan devalvaatio - siis se perinteinen, ulkoinen valuuttadevalvaatio - oli vakiintunutta kansanperinnettä, jonka kanssa etujärjestöt olivat oppineet elämään. AY-liike ja työnantajathan olivat ne saaneet aikaan sopimalla tuottavuuden kasvuun nähden liian suurista työehtojen korotuksista ja muista eduista. Lisäksi niiden seuraukset kohdistuivat varsin summaarisesti yhteiskunnan kaikkien tahojen rasitteeksi. Nyt päätöksien seurauksena on selkeämmin voittajia ja häviäjiä. Jälkimmäisiä ovat julkisen sektorin työntekijät, joista valtaosa on naisia ja henkilöt, joiden kokonaispalkasta ylityö ja muut lisät muodostavat merkittävän osan. Nekin pääosin julkisen sektorin naisia.
Helppoa olisi väittää, että nyt Sari Sairaanhoitajalta viedään vuoden 2008 työehtosopimuksen hedelmät, jotka hän mielestäni oli ansainnut. Sama kaksikko, joka silloin lammasmaisesti taipui Tehyn lakonuhan seurannaisena laajentamaan palkankorotukset kaikille julkisen sektorin palkollisille yrittää nyt pelastaa maata poistamalla saavutetut edut myös Sarilta.
Perusongelma ei ole yksikkötyökustannukset eikä edes pakottava lainsäädäntö. Perusongelma on poliittisen järjestelmämme rapautuminen etujärjestökentän osaksi. Kommentoin Talouselämässä "Ei meille Sari Sairaanhoitaja liian kalliiksi tule. Julkisen sektorin rakenteet, erityisesti politiikan ja viranhaltioiden suloinen symbioosi ja niiden kustannukset tulevat. Mutta kun poliitikot eivät - puolueintressiensä vuoksi - suostu omaa valtaansa esimerkiksi kunnallisen itsehallinnon, sosiaali- ja terveyshallinnon tai opetushallinnon osalta vähentämänä, on maksajiksi löydettävä niissä työtään tekevät. Tekijöiden käsiä on katkottava kun ei hallintoa haluta leikata."
On samalla mielenkiintoista havaita, että mitkään tehdyistä ratkaisuista eivät tule vaikuttamaan millään tavalla Eduskuntaan ja kansanedustajien palkkaukseen. Sieltä ne suurimmat syylliset nykytilanteeseen kyllä löytyvät. Samoin on mielenkiinnolla pantava merkille budjettiraamien leikkaukset kehitysyhteistyössä. Jos unohdetaan leikkausten vaikutukset itse kohdemaissa, vaikutukset kansalaisjärjestöjen toimintatasossa ovat ainakin huomattavat. Puolueet ovat kyllä valmiita ottamaan rahat pois muilta etujärjestöiltä, mutta missä ovat leikkaukset puolueilta? Pakottavalle lainsäädännölle löytyisi todella toimintaedellytyksiämme ja kilpailukykyämme kohentaville leikkauksille sekä valtion että kuntien niin julkiselle kuinkin piilotetulle puoluerahoitukselle.
Kun en oikein sisäisen devalvaation onnistumismahdollisuuksiin enkä missään tapauksessa sen siunauksellisuuteen usko ihmettelen, miksi on käytettävä keppiä kun porkkanakin olisi mahdollinen?
Karl
Kun maailman suurin tai toiseksi suurin kulutusmarkkina-alue ajetaan päättömällä ja taseen jumalointiin perustuvalla rahapolitiikalla kaaokseen ja taloudelliseen raunioitumiseen, ei kilpailukyvyllä juurikaan ole merkitystä. Varsinkin kun sen hyödyt kohdistuvat vain yhteen alueen muodostavista valtioista, Saksaan. Taisi olla juuri Australia, joka kiinnitti ensimmäisenä huomiota euro-alueen rahapolitiikan karmaisevaan seuraukseen maailmantaloudelle. Vuosi taisi olla 2008 tai 09. Ja aika ajoin toistuvista päinvastaisista uskotteluista huolimatta, suunta on edelleen sama.
Analyysiisi poliitikkojen, tai oikeammin heidän edustamiensa puolueiden "lastankasvatuskeinoista" joihin turvautua, kun äänestäjät ei muuten usko on helppo yhtyä. Valta ja tarvittaessa väkivalta. Varsinkin jälkimmäinen on useimmissa sivistyneenä itseään pitämissä maissa jo kriminalisoitu, mutta rehottavat aikuisten "yleisten ja yhteisten asioitten" hoitamisen - ja hoitamatta jättämisen - puolella edelleen.
Eikös Sari-sairaanhoitajan olisi ollut järkevää vaatia kaikkia haittatyökorvauksia aikahyvityksellä. Rahassa otetut korvaukset lihottavat verottajan kukkaroa ja lisäävät Sarin stressiä.
Keskustelin asiasta nuoren ystävättäreni kanssa asiasta. Hänen työvuoroillaan aikakorvaus antaisi hänelle kuusi viikkoa lisää palkallista lomaa.
fin
Tuntematta aihetta ja ymmärtämättä ehdottamaasi palkkausjärjestelmää haluan kiinnittää huomiota siihen, että ansin maksuavan keskeisimmän kriteerin ei pitisi olla verojen välttäminen. Nuoren ystävättäresi arvomaailman osalta; hallitus juuri kehittelee tapoja leikata kuuden viikon ylimääräisiä "lomaoikeuksia" ja pienempiäkin, täysin siitä riipumatta miten ne on hankittu.
Toisaalta, osoittaisiko esittelemäsi idea sen, että julkisen sektorin osalta saavutettu ansiotaso ylittää normina pidettävän tason?
Selitinkö asiani noin huonosti? Tarkoitin yksinkertaisesti, että työntekijät eivät saisi ottaa haittatyökorvauksia muuna kuin vastaavana vapaa-aikana. Rahakorvausta ei näinollen olisi. Sairaanhoitaja, poliisi tai kuka tahansa haittatyötä tekevä saa esim. sunnuntaityöstä tietysti peruspalkan lisäksi vapaapäivän ja yksinkertaisen tuntipalkan rahana. Hänellehän voitaisiin antaa kaksi palkallista vapaapäivää eikä rahakorvausta lainkaan. Eihän tuo esimerkkini kuuden viikon lomasta ole muuta kuin esimerkki Aikavapaahan voi olla sisällytetty vuorolistaan työtunteja vähentävänä.
Toinen työllisyyttä lisäävä järjestelmä olisi eläketulon menetys silloin kun otetaan vastaan eläkkeen lisäksi ansiotyöpaikka. Eläke palautuisi luonnollisesti kun työsuhde päättyy.
Näillä kahdella esimerkillähän ei kierretä veroa, mutta aikakorvausta ei veroteta, jolloin peruspalkan progressio jää pienemmäksi.
Näillö järjestelmillä työllistetyt maksavat luonnollisesti verot omasta peruspalkastaan.
Uskallan väittää, että näillä ehdotuksilla saataisiin aikaan 100.000 uutta työpaikkaa.
Jaahah, vai että oikein finfun
Yleisesti ottaen ihmiset kai tekevät työtä saadakseen rahaa, jolla kustantaa elämisensä. (Varmasti muitakin motiiveja on, mutta unohdetaan nyt ne.) Ilmeisesti ajat ovat nyt siten muuttuneet, että peruspalkalla eletään ja se myös riittää elämiseen. Erilaiset lisät on mahdollista osoittaa lomailuun? Ja ne myös halutaan kohdistaa lomailuun? Palkan verotuksen progression vaikutusten välttämiseksi? Menisikö meillä verottaja moiseen halpaan, kun talkotyökin jo on himojen kohteena ja työsuoritusten vaihtokauppaa ja työaikapankkeja taidetaan riemulla verottaa?
Eläketulon menetys silloin kun otetaan vastaan eläkkeen lisäksi ansiotyöpaikka aikaansaanee tilanteen, että eläketulo on siksi aikaa menetetty, eikä sitä siis ole? Ei kai sentään sellaisesta tulosta, mitä ei ole pidä maksaa veroa? Kuten havaitset on verotus minulle musta aukko, johon en koskaan ole - omaksi tappiokseni myönnän - koskaan edes halunnut perehtyä.
Tämä vapaana korvattava haittatyö luo uusia työpaikkoja. Ellei uusia työpaikkoja synny tähän maahan meillä on melkoiset joukot ihmisiä, joille ei synny eläkekertymää.
Ne, joille taas nykykäytännön mukaan, kertyy huomattavasti haittatyökorvauksia rahassa, saavat näistäkin tuloista lisää eläkkeisiin.
Tuttavapiirissäni on poliiseja, tullimiehiä ja sairaanhoitajia. Heille kertyi aikoinaan haittatyökorvauksia 20-40% peruspalkan lisäksi. Kun ja jos onnistuvat elämään eläkkeellä vuosikymmeniä niin tulee siinä pyhätyötunnille hintaa vielä elääkkeelläkin. No, työttömillehän ja iäkkäänä jos koskaan työllistyneille maahanmuuttajille ei kerry eläketuloa, mutta ei yhteiskunta heidän elättämisestään pääse eroon.
Ilokseni olen huomannut, että julkishallinnossa on siirrytty melko laajasti jo nyt aikakorvattuihin haittatöihin.
Naivi toteamus muuten, "yleisesti ottaen ihmiset tekevät töitä saadakseen rahaa". Harvapa huvikseen, mutta rahaa he haluavat kulutukseen. Jos sitä on paljon sillä ostetaan kalliisti ja matkustellaan kauas, niinkuin mullakin on tapana. Tällaiset ihmiset ovat yhteiskunnallisesti ajatellen epäedullisia. Heidän ostohyödykkeensä ovat yleensä ulkomaalaisia, sillä kotimaassa ei enää nykyisin tehdä kulutushyödykkeitä. Samoin paljon matkailevat ihmiset ovat taloudelle suoranainen taakka.
Lähetä kommentti