lauantai 10. tammikuuta 2015

Velvollisuus jonka laiminlyönnistä ei rangaista, ei ole velvollisuus ollenkaan.



Eiköhän Timo Kalli jo aikoinaan tuon kiistatta meille suomalaisille todistanut, vapauttaessaan Kehittyvien Maakuntien Suomen pullon hengen toukokuussa 2008? Velvollisuus jonka laiminlyönnistä ei rangaista, ei ole velvollisuus ollenkaan, hurskas toive korkeintaan. Moraalilla kun ei poliitikolle tai kansanedustajalle ole merkitystä ollenkaan, varsinkaan jos tarkastelussa ovat hänen ja edustaman puolueensa tekemiset tai heidän etujensa kyseenalainen oikeutus. 

Kaiken maailman selvitystöitä puolueille tilauksesta jo vuosia tehneen Lauri Tarastin olisi korkea aika siirtyä ihan oikeasti eläkkeelle. Itse asiassa riittäisi, jos hän itsekriittisesti älyäisi kieltäytyä puolueiden houkutteluista ryhtyä minkä tahansa selvittäjäksi. "Mutta kyllähän se vanhaa miestä hivelee".... Vielä parempi olisi, jos puolueet malttaisivat olla tätä menneisyyden miestä pyynnöillään häirtsemästä. Sitä toisaalta tuskin voi toivoa; he kun aina tietävät saavansa mitä tältä selvittäjältä tilaavat. 

Tämä, kuulemma myös Herra Vaalirahoitukseksi nimetty juristi oli kutsuttu  Hesarin Kulmapöydän haastateltavasti tänään.

Kuten edellisestä ehkä on havaittavissa, en kuulu Tarasti Fun Clubin johtokuntaan? Itse asiassa en ole edes jäsen. Ja siihen on syynsä. Olen nimittäin vahvasti sitä mieltä, että vaikka osaaminen ehkä on riittänyt itseään kulttuurihenkilöinä pitäneiden Jumalan teatterin paskanheittäjien performassia selvittämään, viimeistään siinä vaiheessa, kun siirryttiin pikatoimeksiantoon edellä mainitun vaalilahjoma-skandaalin selvittämiseksi, ratkaisuvaihtoehtojen konkretisoimisesta puhumattakaan siirryttin meidän kaikkien kannalta hyvin heikoille jäille.

Tältä blogiltani löysin yhteensä kolmekymmentä artikkelia, joissa herra Vaalirahoituksen nimi esiintyy. Eikä ilmeisesti yhdessäkään niistä häntä tai tuloksiaan arvostavassa yhteydessä. Ajallisesta yhteydestä ja kiinnostuksestani johtuen, ne keskittyvät vaalirahalainsäädännön muutokseen. 

Syyt löytyvät kirjoittamistani artikkeleista ja liikkeelle pääsee hyvin vaikka seuraavista kolmesta. 


Puoluerahoitus on uudistettava

Läpinäkyvä puolue- ja vaalirahoitus 

J'Accuse! 

 

Herra Vaalirahoituksen jäljiltä olemme lopullisesti siirtyneet ns. demokratiamme puolueiden demokratian valtaan ja ns. pitkiin listoihin. Näin jo siksi, että ainoa vaalirahoittaja, jonka mahdollisuutta rahoittaa yksittäisten ehdokkaiden vaalikassaa ei ole millään tavalla rajoitettu, on yksittäinen puolue. 

Kun rahoituksen merkitys valituksi tulemiselle nykyisin jatkuvasti kasvaa - eikä loppua näy - tästä seuraa, että panostamalla riittävästi valikoitujen ja puolueen kannalta sopivien yksittäisten ehdokkaittensa mainontaan, puolue voi käytännössä jo ennen vaaleja päättää, ketkä sitä Eduskunnassa edustavat. 

Tämän kakun kuorutuksena vielä se, että puolueiden - yksinomaan puolueiden - tehtävänä on säätää lait, joilla puoluetuista - olivatpa ne millä nimellä tahansa ja miten suuria tahansa - tässä maassa päätetään.

Kun toimijalla - olipa hän yksittäinen poliitikko, yksittäinen puolue tai puolue-eliitti kokonaisuudessaan - on näkemystä, käytännössä lähes kaikki resurssit ja ehdoton päätösvalta itse asiassa on naiivia kuvitella, ettei hän sitä käyttäisi. Nyt, ennemmin tai myöhemmin. 

Kiittäkäämme siitä herra Vaalirahoitusta ja hänen toimeksiantajiaan. "Suomen suosituimmaksi selvitysmieheksi ja herra Vaalirahoitukseksi kutsuttu Tarasti on puuhastellut vaaliasioitten parissa jo lähes puoli vuosisataa." Toivottavasti moinen puuhastelu loppuu.


 











Ei kommentteja: