Seuraavan hallituksen ohjelmaa

Loppukoon ainainen kitinä. Aletaan tekemään.

Työvoimapulan ainainen esiin manaaminen ja sillä pelotteleminen on oikeastaan vain yrittäjien ja yritysten, ja erityisesti heitä edustavien etujärjestöjen strategia. Sen tavoitteena on painaa palkkataso alemmaksi.  Ja senhän ymmärtää varsinkin vientiteollisuudessa, kun kilpailukyky heikkenee. Missä määrin teollisuus on osannut riittävästi käyttää muut käytettävissään olevat kilpailukeinot kuten laadun, jälkimarkkinoinnin, tuotteen palveluelementit, brändin … jää keskustelussa lähes aina taka-alalle.

Suomen kilpailukyvyn ongelma ei oikeasti ole työn liian korkea hinta ollenkaan. Ongelmana on liian suuri verokiila, työnantajan työvoimakustannusten ja työntekijän nettotulon välinen erotus tai tämän erotuksen osuus työvoimakustannuksista, karkeasti ottaen verot ja työeläkkeet. Ne taas ovat laeilla määriteltäviä ja juuri niitä tekijöitä joista päättämiseen olemme edustajamme Arkadianmäelle valtuuttaneet.

Huomattavasti merkityksellisempää, kuin paneutua kuvitellun työvoimapulan ratkaisemiseen, olisi kansanedustajien keskittyä palkallisen työn riittämättömyyden, jopa pulan ratkaisemiseen. Mutta sillä alueella eivät temput auta, eivätkä varsinkaan työvoiman pelottelu eivätkä kyykyttämisen pakkokeinot. Poliitikot voivat työpulaan vaikuttaa epäsuorasti, lainsäädännöllä. Mutta, sehän on juuri se tehtävä jota tekemään olemme edustajamme valtuuttaneet.

Se vaatisi nykyisin sekä näkemystä että osaamista, kumpikin ominaisuuksia, joita ei kansanedustajilta juurikaan ole totuttu näkemään. Jompaakumpaa löytyy, mutta harvoin kumpaakin, samanaikaisesti. Toisaalta, jos sitä löytyisi, se ei kuitenkaan pääsisi lainsääntöön vaikuttamaan. Siitä pitää huolen eduskuntaryhmien sisäinen ryhmäkuri. Sen lähtökohtana on puolueen ”ideologian” ylläpitäminen ratkaisuissa. Se taas esiintyy muodossa porukka päättää. Tarvittaessa kompromissi sorvataan, yleisen positiivisuuden hengessä oman edun ja pienimmän vastustuksen periaatteita noudattaen.

Tuo ideologia, siis yli sata vuotta sitten olleen yhteiskunnan ongelmiin kehitetyt visiot ja missiot, eivät kuitenkaan nykyajan ongelmia ratkaise.  Kun ne eivät enää nykyajassa ole ongelmia ollenkaan. Ja kun ne eivät ole, puolueet keskittyvään korvaavaan toimintaan, valtaan.  Vielä hankalammaksi asian tekee se, että konkreettisia ratkaisuja – siltarumpu tuonne, toimistotalo tänne, tehdas sinne ja kaivos korpeen – ei kansanedustajien enää toivota tekevän ollenkaan. Heidän tehtävänään on laatia pelisäännöt, joiden mukaan yhteiskunnassa toimitaan, ei työntää rahaa kottikärrykaupalla omille kannattajilleen, heidän elämisen edellytyksiksi.

Voidakseen yleensä vaikuttaa yhteiskuntaan puolueella on oltava valtaa. Demokratiassa vallan perusta on vaaleissa saatu äänimäärä. Koska ideologiaa ei enää ole aatetta ajamassa, on omaa porukkaa markkinoitava. Sitähän mainostoimistot tekevät. Lisäksi kannattajia on syytä muistaa tukiaisilla, viroilla, avustuksilla, verohelpotuksilla, asunnoilla …  Täytyy siis saada lisää ehdokkaita, sitten edustajia koska se on valtaa.

Kun valtaa on, voi sitä sitten jakaa vielä suuremman vallan toivossa. Sellaista on markkinoitava vielä tehokkaammin ja se taas vaatii lisää rahaa. Sitä taas saadaan veroista. Ne otetaan veronmaksajilta. Niin puolueet ovat päättäneet.  Ja sen lisäksi on taas muistettava kannattajia tukiaisilla, viroilla, avustuksilla, verohelpotuksilla, asunnoilla, kylpylöillä, uusilla organisaatioilla … Tätä on nyt tehty vuosikymmeniä, vähintään sotakorvausten maksamisesta lähtien ja kiihtyvästi 1960-luvun puolesta välistä. Ja nyt ollaan sitten tilanteessa, että olisi työvoimapula?

Puolueet ovat nyt tehneet tehtävänsä. Ne voivat mennä. Puretaan vuosikymmenien aikana rakennettu hallinnollinen himmelimme. Jos muutos suunnitelmallisesti ja hallitusti toteutetaan, se ei edellytä palvelutason laskemista, sen laadun heikentämisestä puhumattakaan, päinvastoin.

Vapauttakaamme noin 600.000 julkisen sektorin virkamiehestä, päälliköstä, tekijästä edes 10 % lopettamalla kunnallinen itsehallinto ja siirtymällä maakunnalliseen itsehallintoon. Koska kuntien yhdistymistä ei tapahdu ja työ kokonaisuudessaan loppuu, ei voi olla puhettakaan 5 vuoden irtisanomissuojasta. Maakuntien virat ja työtehtävät julistetaan avoimeksi ja organisaatiot rakennetaan kunkin maakunnan tarpeiden mukaisesti, niiden

Tukekaamme uutta yrittäjyyttä esimerkiksi nostamalla nykyinen alv-velvollisuuden raja sellaiseksi, että ammatinharjoittaja / yksinyrittäjä voi siitä maksettavalla veronalaisella palkallaan tulla toimeen. Ensimmäisen palkollisen ottamista on syytä vielä tukea esimerkiksi luopumalla työeläkemaksun perimisestä yhdeltä vuodelta. Mutta pääsääntöisesti yhteiskunnan yritystuet loppuvat tähän.

Uuden hallitusohjelman pohjapaperiksi:

1.         Kunnallisen itsehallinnon muuttaminen maakunnalliseksi itsehallinnoksi, tavoitteena muiden kuin suorittavassa työssä olevien virkamiesten määrää vähennetään 33% sekä palkkamenoilla että henkilömäärällä tarkasteltuna. 5 vuoden irtisanomissuojata luovutaan.

2.         Neljän pääkaupunkiseudun kunnan yhdistäminen yhdeksi metropolikunnaksi siten, että muiden kuin suorittavassa työssä olevien virkamiesten määrää vähennetään 33% sekä palkkamenoilla että henkilömäärällä tarkasteltuna. 5 vuoden irtisanomissuojata luovutaan.

3.         Korkeakoulujen, siis kaikkien yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen karsiminen 5% vuodessa, seuraavat 5 vuotta siten, että aloituspaikkoja vähennetään tasaisesti kaikilta aloilta. Opiskelua kehitetään siten, että kaikille yhtenäistä yleisopiskelua seuraa erikoistumisopinot ja sitä mahdollinen tutkijakoulutus. Opintojen jatkamisen kriteerit laaditaan sellaisiksi, että ne vastaavat Suomen yhteiskunnan tarpeita ja kantokykyä.

4.         Julkisen sektorin rekrytointikriteerien muuttaminen siten, että edellä kuvattu muutos tarjonnan määrässä huomioidaan. Periaatteena vaikkapa 40 opintoviikon karsiminen kustakin virasta.

5.         Julkinen puoluetuki, sisältäen kaikki julkisen sektorin kontrollissa olevat yksiköt, laitokset, yhteisöt ja yritykset kielletään lailla. Puolueiden rahoitus muutetaan yksityisen, puolueiden johtaman rahaston tehtäväksi. Rahastoon saa lahjoittaa verovapaasti kuka tahansa. Puolueet jakavat varat vuosittain eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden saaman äänimäärän suhteessa. Rahaston pesämunaksi siirretään 5 vuoden puoluetukia vastaava rahamäärä, eikä 5 vuoden siirtymäkauden aikana saa jakaa vuosittain kuin enintään ½ vuotuisesta pesämunasta ja koko kerätty vapaaehtoisten lahjoitusten määrästä.

6.         Kansanedustajan edustamisoikeus rajoitetaan kahteen kauteen. Hallituksen jäsen ei voi samalla toimia kansanedustajana eikä kansanedustaja kunnanvaltuutettuna. Varamiehet tilalle koko vaalikauden ajaksi.

7.         Eduskunnasta riippumattoman erustuslakituomioistuimen perustaminen. Perustuslain noudattamisen valvonta, erityisesti 29§ noudattamisen sanktiointi ja valvonta.

8.         Puolueiden ”rahamassien” ja suojatyöpaikkoja tarjoavien yhteisöjen (nuorisosäätiöt, vanhuussäätiöt, yleishyödyllinen rakentaminen ja rakennuttaminen, vammaistyö, kansalaisopistot, jne. jne.) varojen konfiskointi ja niitä lähellä olevien yhteisöjen muuttaminen yleishyödyllisiksi siten, että yksittäisten puolueiden ja heitä edustavien puolueiden oma intressi niihin katkaistaan. Päällekkäisyydet poistetaan.

9.         Lakien ja "politiikkojen" vaikuttavuusarviointi on saatava pakolliseksi jo ennen kuin lait säädetään. Liian usein erilaisten alue-, investointi, elinkeino-, innovaatio-, jne. tukien ja alue-, kieli-, maahanmuutto-, korkeakoulu-, jne. politiikkojen toimeenpanon vaikutuksista ja niiden "kilpailutuksesta" ei ole nimeksikään tietoa. Päätöksiä ei saa enää tehdä mutu-perusteilla, kuten meillä on tavattu tehdä.

10.       Yrittäjyyttä edistetään siten, että alkaville yrittäjille ja nykyisille 1 henkilön yrityksille myönnetään ensimmäiseksi viideksi vuodeksi mahdollisuus ilmoittautua alv-verovelvolliseksi vasta kun vuosittainen liikevaihto ylittää 30.000 euroa. Oikeus on henkilö- ja yhtiökohtainen. Järjestelyn edellytyksenä on sen 5 vuoden aikana yrittäjän, enintään alan ammattilaisen mukainen palkka ja mahdollisten voittovarojen rahastoiminen yhtiön käyttöön.

Hienosäätöä silmälläpitäen löytyy lisää yksityiskohtia tämän blogin artikkeleista yli 6 vuoden ajalta. Tarvittaessa voin tulla Säätytalolle hallitusneuvotteluihin esittämään yksityiskohtaisia muita välttämättömiä toimenpiteitä.