Onko se rahaa?
Muutama vuosi sitten kirjoittamani artikkelin mukaan, on se. Rahaahan on nykyisin vain velkaa.
Riippuu varmaan siitä mihin sitä vertaa. Jos vertaat silloin liikkeellä olevaan "oikeaan" perusrahaan, on se. Yli toinen mokoma kaikkeen maailman oikeaan rahaan. Jos taas vertaat perusrahaan ja perinteisiin luottoihin se on paljon, noin neljännes tai viidennes kaikista maailman perinteisistä luotoista ja oikeasta rahasta. Maailman silloisesta nimellisestä BKTstäkin se on, ainakin hetkessä loihdittuna myös todella paljon, yli 10%. Kaikkeen maailman likviditeettiin verrattuna alta prosentin, ei siis syytä huoleen ollenkaan, varmaankaan?
Onko se käytetty viisaasti?
Sillä on lähinnä pelastettu USAn ja EUn pankkeja. Varmaan ne ovat pelastamisen arvoisia? Käytännössä pankkien velkoja on muutettu valtioiden, siis kansalaisten, siis veronmaksajien veloiksi. Veloiksi joista joku, joskus joutuu vastaamaan ja ne velat maksamaan. Tavalla tai toisella. Vastaus riippuu siis siitä mitkä olivat vaihtoehdot ja viimeistään nyt, lähes neljän kuluneen vuoden jälkeen siitä kenen joukoissa seisot.
Mitä tästä seuraa?
En malta olla yhtymättä tämän päiväisen Taloussanoman Jan Hurrin kirjoituksen otsikon arvioon, Tätä menoa keskuspankit ja valtiot tuhoavat rahan. Ja sitä ne aivan ilmeisesti ovat tietoisesti tekemässä. Ja ehkä on syytäkin. Kaikki kuplat puhkeavat aikanaan. Mutta pankit ja valtiot eivät mitään tuhoa, ihmiset tuhoavat. Tässä tapauksessa Pohjois-Atlantisen finanssimaailman tukemat poliitikot, intressipiireineen.
Me tavikset, me maksamme.
PS.
Sillä Reaali superinflaatio laukkaa jo. Ja mitä sitten seuraa, sen voi katso suoraan lähihistorian kirjoista. Pankkijärjestelmä meni jo aika päivää sitten.
18 kommenttia:
Hakki,
joko sulle alkaa kelvata selitykseksi sionistinen salaliittojärjestelmä NWO jonka asiamiehinä toimivat Bilderberg -pojat?
tutkija Pohjanmaalta
Pohjan poika,
ihan niin epätoivoinen ;-) en vielä ole, että juutalaiset sen paremmin kuin persut, mustalaiset, venäjän mafia, vapaamuurarit, kauppakamarit tai nuorkauppakammaritkaan oikein selitykseksi kelpaisivat. Syylliset löytyvät kansanedustuslaitoksista tai, jos haluat, vielä syvemmältä; peilistä. Samoin ne, jotka vielä/enää voivat suunnan kääntää.
Hakki,
mutku nuo Rotschildit ja heidän hengenheimolaisensahan tästä kuprusta eniten hyötyy? Tässä siirretään meidän tavisten ja tuulipukujen verorahat isoille pankeille, ja keitä siellä taustalla luuraa?
Peilistä katsoen ei kannata syyllistä etsiä, sillä ei tätä systeemiä demokratian keinoilla hallita. Itse asiassa, demokratia on yksi turhuuden turhake, joka nimenomaan ison rahan manipulaatiolla mahdollistaa tällaisen kuprun. Valistuneen itsevaltiaan hallinossa tällainen ei olisi mahdollista.
tutkija Pohjanmaalta
Pohjan poika
Olen kanssasi, siis erityisesti demokratiasta, eri mieltä. Tosin tiedät sen varmasti ilman, että siitä erikseen mainitsen?
Tällä hetkellä peiliin katsomisesta on, kieltämättä mahdollisuus enää vain todeta, miten me jälleen kerran tyrimme mahdollisuutemme.
Sitä paitsi, taustalla toimivat ahneet omaan valtaansa, se oikeuteen ja sen oikeutuksesta vakuuttuneet Ainoan Oikean Totuuden papit. Koko papisto - uskonnosta, ihonväristä, poliittisesta suuntauksesta ja kaikista muistakin ryhmittelykriteereistä ja tuntomerkeistä riippumatta.
Valistunut itsevaltias on vain demokratian valtuuksin ja sen toimintatapoja noudattaneen Adolf Hitlerin kangastus; reinkarnaatio.
Ainoa tapa hallita korkeasti koulutettua, omasta arvostaan, osaamisestaan ja itsestään tietoista ihmistä on näiden ihmisten yksilöiden demokratia. Se ei ole keskinkertaisuuksien eikä puoluepolitrukkien joukkojen, puolueiden demokratiaa.
+++ Ainoa tapa hallita korkeasti koulutettua, omasta arvostaan, osaamisestaan ja itsestään tietoista ihmistä on näiden ihmisten yksilöiden demokratia. Se ei ole keskinkertaisuuksien eikä puoluepolitrukkien joukkojen, puolueiden demokratiaa. +++
Niinpä, korkeasti koulutettua kyllä, mutta miten hallita tavista, tuota 7-päiväistä enemmistön armaadaa, joka ei vaivaudu mistään selvää ottamaan. Ei meitä korkeasti koulutettuja ole riittävästi pitämään demokratian kulisseja pystyssä.
Ei kait sille mitään voi, fasismin ja anarkian kumu on jo selvästi kuultavisa, yhteiskunnat romahtavat ja sukkessiivinen kehitys/muutos alkaa tuhkasta uudelleen.
tutkija Pohjanmaalta
Pohjan poika,
Totta kyllä, " Ei kait sille mitään voi, fasismin ja anarkian kumu on jo selvästi kuultavisa, yhteiskunnat romahtavat ja sukkessiivinen kehitys/muutos alkaa tuhkasta uudelleen." Mutta yrittänyttä ei laiteta. Yritetään siis potkia vääjäämätöntä vastaan, sillä sen toteutuminen on juuri tällä hetkellä liian karmeaa edes ajateltavaksi. Juuri meidän, tavisten kannalta.
Kokemukseni mukaan kyllä ainakin suomalaista "tavista, tuota 7-päiväistä enemmistön armadaa, joka ei vaivaudu mistään selvää ottamaan" hallitsee ihan normaali järki, maalaistolkku tai vastaava kaupunkilainen. He itse asiassa ovat mahdollistaneet korkean koulutuksemme sillä julkaisemattomalla odotuksella, että myös demokratia toimii.
+++ Yritetään siis potkia vääjäämätöntä vastaan, sillä sen toteutuminen on juuri tällä hetkellä liian karmeaa edes ajateltavaksi. Juuri meidän, tavisten kannalta. +++
Hakki,
mutta millä me potkimme kun äänestämällä ei voi vaikuttaa, sillä samat voimat vaikuttavat äänesti sitten vaaleissa ketä ja mitä tahansa.
tutkija Pohjanmaalta
Pohjan poika
En itse ole törmännyt kuin kolmeen vaihtoehtoon, sen lisäksi, ettei vaan enää välitä. Tätä en todella suosita.
Yksi on muistaa käydä äänestämässä ja kirjoittaa lappuun mitä muuta tahansa paitsi ei numeroa, jonka joku yli-innokas ääntenlaskija voi katso kohdistuvan jollekin ehdokkaalle.
Toinen on hypätä tästä pelistä pois, eli maastamuutto. Valitettavasti viime aikoina vahvistuneitten käsitysten mukaan tilanne ei ole yhtään sen helpompi muissakaan ns. läntisissä demokratioissa.
Kolmas keino on perustellusti laiton ja kaikin puolin vastenmielinen, järjestelmällinen kansalaistottelemattomuus (johon tämä pieni maamme antaa hyvin vähän, jos ollenkaan, tehokkaita keinoja) tai kansannousu tai kapina.
Minä en muita keksi ja kuten ilmeisesti tiedät olen valinnut näistä ensimmäisen.
Hakki,
.... ja minä olen valinnut tuon toisen vaihtoehdon ja nypin nyt rusinoita EU-pullasta. Suuret joukot tulevat aikanaan valitsemaan tuon kolmannen vaihtoehdon, valitettavasti liian myöhään.
Jänniä aikoja eletään ja senverran täytyy pitää terveydestä huolta että pääsisi seuraamaan tätä performanssia mahdollisimman pitkään.
tutkija Pohjanmaalta
Pohjan poika
Pitikin kysymäni josko olet palannut Suomeen. Ei siis tarvitse vaivautua kysymään. Vieläkö Saksassa?
Kuten aina suuret joukot valitsevat aina liian myöhään, mikä on vain omiaan lisäämään heräämisen aiheuttamaa itkua ja hammasten kiristelyä. Huolestuttavinta on, että se jälleen tapahtuu ilman, että suuret massat tai vähän pienemmätkään olisivat mitään virheistään oppineet.
Aika pienestä kaikki on kiinni.
Hakki,
talvet edelleen ja pysyvästi Saksan hyvinvointivaltiossa, jossa eläminen on 30% halvempaa kuin tällä wirren ja petun maassa, jossa sekä fyysinen että toiminnallinen infra on loistavassa kunnossa (mukaanlukien julkinen terveydenhoito jonkalaisesta Suomessa ei voi edes uneksia). Kesät edelleen Pohjanmaalla, jossa luontaistalouden mahdollistava iso punainen tupa ja perunamaa pahimpien skenaarioiden varalta valmiiksi varustettuna.
tutkija Pohjanmaalta
On se niin väärin... mutta hyvät sulle. :-)
Hakki.
Mitä siinä nyt sitten ”väärin” voisi olla?, lähteä lätkimään Suomesta tai mistä hyvänsä maasta. Muuttaessa johonkin uuteen ympäristöön on pakoitettu luopumaan kotimaisesta nurkkakuntalaisuudesta. Mutta oltuaan tarpeeksi kauan poissa ”kotoa”, uudessakin ympäristössä syntyy aivan samanlainen ”pikkusieluisuus”. Puhekieli voi olla erilainen, mutta ihmisen perusolemus ei muutu, eikä ole erilainen menipä minne tahansa tällä planeetalla.
Karl
Väärin siinä on se, että useammasta aktiivisesta maanmuuttoaikeesta ja -yrityksestä huolimatta, allekirjoittaneen elämä toteutui toisin.
Tuohon havahtumiseen paikallisesta nurkkakuntaisuuteen olen kyllä hyvin tutustunut muutaman muuttoyrityksen aikana, sekä havaintona uudesta ympäristöstä mutta myös ja erityisesti palatessani kotiin.
Eikä kyse aina suinkaan ole mielestäni pikkusieluisuudesta. Ennemminkin sosiaalisuuden ja ns. positiivisen ajattelun kuvitellusta kaikkivoipaisuudesta, "Don' t rock the boat" - meiningistä. Sen ulkopuolelta tuleva helposti havaitsee, paikalla olevat eivät läheskään aina.
Otsikkoon palaten, samanlainen on tilanne monen asiantuntijan nimikkeellä kulkevan yhteisön osalta missä yhteisössä tahansa. Ulkopuolelle lähtevä tai siellä jo oleva havaitsee asiantuntijan sokeat pisteet, heidän keskittyessä silmät sikkuralla alan yksityiskohtiin ilmiön kokonaisuuden sijaan.
Hakki.
Toteutuminen toisin voitaneen asettaa kyseenalaiseksi? Jos jostakin havaitsee saaneensa tarpeeksi, todella täyden mitan, kuten oli omassa tapauksessa, niin silloin paluu entiseen ei tule edes kysymykseen. Finnit palaavat kotilaitumilleen, kuten mikätahansa kansalainen, emotionaalisista syistä. Fyysilliset vaikeudet ovat aina voitettavissa. Siihen tarvitaan vain ”pionääri spirittiä” mikä tulee, tai syntyy uusien olosuhteiden haasteista. Ainoastaan tunneperäiset, ”koti-ikävät”, estävät ihmistä sopeutumasta vieraassa ympäristössä, mikä ei ole muuta kuin riippuvaisuutta menneistä ”kuvista”.
Niitä kuvia ei voi pakoilla, mutta nähdessään niiden käyttöarvojen olevan kaikkien vaikeuksien syy uusissa olosuhteissa, ne siirtyvat ajatuksen taustalle. Ne eivät koskaan voi poistua ajatuksista kokonaan, sillä ne ovat osa muusta kokonaisuudesta ihmisessä ja tulevat esiin vain ”tarvittaessa” kuten teknillisen tiedonkin on laita. Niiden kanssa oppii elämään silloin kun niiden luonne tullaan näkemään osana omasta taustastaan. Tuolloin niitä ei tarvitse pakoilla tai hyljeksiä - ne ovat se ”minä” joka oli eilen ja on tänäänkin. Eilinen minäkään ei aina voi nähdä mitä nykyhetki vaatii. Silloin kun tuo nähdään realiteettinä, eilinen lakkaa sekautumasta nykyhetkeen ja pysyttelee ikäänkuin taustahavannoitsijana, ottamatta osaa itse tapahtumien kulkuun.
Pikkusieluisuus ei ollut oikea termi, vaan oli kehno sanavalinta omalta osaltani. ”Asiantunjoista” puheen ollen, ”pikkusieluisuus” tulee esiin parhaiten juuri heidän - toisten puremasta - tietopohjasta. Toistamisesta muiden märehtimää tehdään ”asiantuntijoita” ja kun olemme itsekin jäjennöksiä emme sitä helposti havaitse. ”Don't rock the boat” estää ja on turvallinen tapa kulkea, mutta juuri - in the rocking action - roska erotetaan, ja kuten tiedät, yhteiskunta ei pidä sellaisesta ravistelusta. Siinä ravistelussa kun tuppaa putoamaan ”korkeammallakin” olevat.
Karl
Mitäpä tuohon paljon lisäämään? Mitä se koti-ikävä on en tiedä, kun omassa tapauksessa katsoin paluun aina olosuhteiden pakoksi eikä koti-ikävää edes ollut.
Yhteiskunta ja nurkkakuntaiset piirit eivät koskaan pidä ravistelusta, se kun edellyttää uutta ajattelua. Se taas on työlästä ja uhkaavaakin.
Molemmat,
seitsemän kertaa Suomesta lähteneenä en ole koskaan Suomi-ikävää potenut, pikemminkin ollut riemuissani kun olen aidan vihreämmälle puolelle päässyt. Mutta Suomeen palattuani olen lähes aina kokenut kulttuurishokin, niin outoa ja kummallista tämä suomalainen meno ja meininki on. Ns. viihteen vitsit eivät ole enää kolmeen vuosikymmeneen naurattaneet. Nyt on minulla toinen jalka tukevasti keskieurooppalaisessa sivistysvaltiossa, toinen jalka sitten yhtä tukevasti pohjanmaalaisen puolierämaan turpeessa. Vanhoille kotiseuduilleni Helsinkiin en enää juurikaan tunne kaipuuta; sitä ei enää ole siinä muodossa kun sen nuoruudessani koin.
Eiköhän tuo koti-ikävä ole jonkinlainen itsesuggestion manipuloima tunnetila, joka osittain voi myös johtua siitä, että puuttuu kyky ja halu sopeutua uusiin oloihin.
tutkija Pohjanmaalta
Pohjan poika
"Suomeen palattuani olen lähes aina kokenut kulttuurishokin, niin outoa ja kummallista tämä suomalainen meno ja meininki on."
Aamen.
Lähetä kommentti