Ensin Moody´s, sitten Standard & Poors. Ja kohta ehkä Finch? (Siinä ne kaikki kai siten ovat, jotka määrittelevät kelppoisuutemme ja olemassa olemisemme ehdot?) Luottoluokittajat arvottavat nykyisin maat ja mantereet.
Kauankohan tämä vaihe voi jatkua? Eivät kansallisvaltiot ole kuolleet, eivät edes länsimaat. Eivätkä kansalaisten odotukset, toiveet, ylpeys eikä "besserwisseröinti". Ja maat ja mantereet ovat paikallaan vielä kauan sen jälkeen kun jokainen luottoluokittajista ja heidän omistajistaan ja edustajistaan on siirtynyt syömään porkkanaa alhaalta ylös.
Riittäisikö, että julistetaan (siis USA julistaa) sota markkinatalouden ja demokratian kieltäjille ja sen toimintatapojen rikkojille? Vai pitääköhän ensin aloittaa se kolmas? Ihan vaan varmuuden vuoksi?
4 kommenttia:
Hakki
Elamme muutoksien aikakautta, dinosauruksien kokemuksia odotellessa voimme vain ihmetella mika on taman mita seuraa ja milla kuinka voimme ottaa se vastaan. Ennakoivat kasitteet mita voi ajatella ovat harmaita, jollei perati mustia. Mutta ne ovat kasitteita eika siksi kovinkaan luotettevia. Jos lahdetaan siita, etta olemme kehitysvaiheessa, emmeka ole siitakaan kovin tietoisia, voisi kuvitella, etta jonkilaista jatkuvuutta olisi loydettavissa.
Kaikki kehitys edellyttaa vanhan tohoutumista, tai syrjaan jaamista tavalla tai toisella, mutta kuten psykologisella tasolla vanha tulee kayttaa loppuun ennenkuin uutta voi syntya. Uutta, voisi sanoa, syntyy psykologisella tasolla vasta pakon edessa, kun sitavastoin tecnologista uutta voimme tehda luovana tyona. Tuolloin voimme oppia kaikesta siita mika on nahtavana realisena, mika ei ole mahdolista psykologisten tekijoiden suhteen. Niilla, ajatuksen rakenteilla, joudumme aina ristiriitaan muiden “ajattelevien” kanssa - ja kuten hyvin tiedamme –“ heita” on yhta monta kuin on “meitakin”.
Karl
No sitähän se Schumpeter väittää Luovalla tuhollaan. Mutta, että kaikki pitäisi taas tuhota, ennen kuin uudelle löytyy tilaa, on kyllä varsin tuhlaileva ja turhan sottainen tapa viedä ihmisen kehitystä eteenpäin.
Mutta siltä se alkaa kieltämättä näyttämään, jo pelkästään kun seuraa mantereemme "huippupoliitikkojen" muodostaman kanalauman edesottamuksia. Kun ei uskalleta tehdä virheitä (niistähän voi seurata paikan menetys seuraavissa vaaleissa) ollan tekemättä mitään. Ja keskitytään näyttämään siltä, että jotain tärkeää oltaisi tekemässä.
Päätöntä patsastelua.
Hakki
En ole lukenut Schumpeter nakemyksia muita kuin mita se vaha joka on tullut julki naissa blogeissa. Mielestani on vahamman viisasta rakentaa teorioita, tai kunnella toisten laatimia, koskapa kaikki tuo on nahtavissa ja kuultavissa jokapaivaisessa uutistohinassa. Mika viela oudompaa ja todenperaisempaa on se, etta olipa kysymyksessa mika tahansa mailman kolkka, samanlainen muutos ilmio ihmisten kayttaytymisessa on menneillaan kaikkialla. Emme ole erillinen osa muusta luonnosta, vaikka niin luulemmekin ja noiden luulojen harhauttamina teemme typeryyksia joita olemme haluttomat nakemaan tai muuttamaan.
Kiina ja India rakentavat epatoivon vimmalla “uutta ja parempaa” paastakseen Lannen tasolle. Siellakin ihmiset ovat epavarmoja, tyytymattomia kuka mihinkin pintapuoliseen asiaan, (nalkaa lukuunottamatta johon ei ole vaihtoehtoja), ja kumminkin hekin jattavat huomioimatta muutokset ilmastollisissa tapahtumissa - vain ollakseen Lansimaita parempia. Ylikansoittuminen on myoskin vaistamaton todellisuus – litaniaa siita ja monista muista tuhoavista tekijoista on turha jatkaa, koska tuo kaikki on jokaisen nahtavissa jos niin haluaa. Kuten tiedat, ajatus on halukas katsomaan haluamaansa ja valttamaan ei-haluamansa, ja kumminkin ei-halutussa on loydettavissa kaikki vastaukset halutun epaonnistumiseen.
Karl
Kaikki on nähtävissä, sille joka haluaa nähdä. "ei-halutussa on loydettavissa kaikki vastaukset halutun epaonnistumiseen", ja halutussa on loydettavissa kaikki syyt ei-halutun toteutumiselle.
Lähetä kommentti