Systeemikriisi ei ratkea virkamiestyönä, se vaatii poliittista
johtajuutta. Ja yhä useampi asiantuntijoista on valmis uskomaan, että
EMUn ja EUn ongelmat ovat nimenomaan systeemikriisin tuotoksia. Systeemi
ei toimi edes siten kuin on suunniteltu, koska poliittiset
päätöksentekijät ovat tietoisesti systeemin romuttaneet, lipeämällä
aiemmista hyvistä päätöksistään. Lisäksi jo lähdössä mukaan hyväksyttiin
tietoisesti – ilmeisesti poliittisista syistä - valtioita,
joita ei olisi pitänyt mukaan hyväksyä. Ainakin yksi pääsi mukaan
varkain. Ja yhteisen valuutan edellyttämän yhteisen, kurinalaisen
talouspolitiikan ”unohtaminen” ja luottaminen kansallisvaltioiden
poliitikkojen hyvään tahtoon huolehtikin lopusta.
Nyt ollaan sitten kovin lähellä totuuden hetkeä. Liian lähellä.
Pelastuuko euro ja sen myötä EU, vai onko kaikki niiden eteen tehty työ
hukkaan heitettyä? Onko meidän pakko kuopata maanosamme menestyksekkäin
rauhanprojekti päätöksentekijöittemme ja oman holtittomuutemme ja
hillittömyytemme vuoksi? Onko meidän tällaisessa tilanteessa edes
poliittisesti mahdollista siirtyä kohti kiinteämpää taloudellista
kurinalaisuutta? Ilman sitä on turhaa toivoa jatkoa sen paremmin
eurolle, EUlle kuin rauhan jatkumiselle Euroopassa.
Kreikka,
Irlanti, Portugali, Espanja, Italia. Hetki hetkeltä euro-alue vajoaa
uusiin ja entistäkin syvempiin pohjamutiin, kun virkamiehet ja
poliitikot kutsutaan komiteoittensa hätäkokouksiin. Parleeraamaan.
Komiteoilla ei sotia voiteta ja nyt on kyseessä sota. Sota rahamarkkinat vs. demokratia.
EUssa
tarvittaisi nyt johtajuutta. Luonnollisin olisi suurin maksumies Saksa
ja Angela Merkel, mutta tarjolla on vain Ranska ja Nikolas Sarkosy.
Miksi ihmeessä useimmiten finanssejaan rationaalisesti hoitavat
saksalaiset nyt kuuntelevat moista tekogallialaista ja ovat hänen
vietävänään? Ja hänhän vie, kuten maailman kuulu pillipiipari aikoinaan.
Systeemikriisi
ratkeaa vain toimilla, joilla kriisin syyt selvitetään ja poistetaan.
Todennäköisesti se nyt vaatii jo uuden systeemin kehittämisen. Eikä
uutta systeemiä saada luotua virkamiestyönä. Ei senkään vuoksi, että
samalla olisi korkea aikaa katsoaa Pohjois-Atlanttista yhtenä syiden ja
seurauksien verkostoa. Ja saada tämä kokonaisuus kuntoon. Sen toimimaan
saattaminen edellyttää sekin poikkeuksellista johtajuutta. Eikä sitä ole
näkyvissä.
Heinäkuussa on aikaa reflektoida. Alla linkit tänä vuonna tästä
aiheesta kirjoittamiini artikkeleihin, aikajärjestyksessä,
viimeisimmästä ensimmäiseen. Useimmissa tapauksissa kommentit vasta valottavat kokonaisuutta. Ole hyvä, jos kiinnostaa.
http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/blog/23967/kriisin-siemenet-istutetaan-silloin-kun-maa-menestyy
Olisiko jo korkea aika asettaa pankkijärjestelmämmekin perusteet kyseenalaiseksi?
http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/blog/19017/pankkijarjestelma-sanoi-poks-pelureiden-ponzi-pyramiidi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti