Olisiko mahdollista luottaa siihen, että Ristirumilus ei varmasti nouse rumentamaan Helsingin keskeisintä kaupunkikuvaa? Kun vuosia on virkamiesten ja poliitikkojen venkoiluja seurannut en olisi niinkään varma. Kun vanhat merkit paikkansa pitävät sen esitaistelijat jo laativat uutta suunnitelmaa. Siksi nyt ei ole syytä passiivisuuteen. Aikalisästä kun kuitenkin on kysymys.
Kaivopuisto - Eteläsatama - Kauppatori - Suomenlinna ja ehkä vielä Laajasalo ja Santahamina muodostavat yhden Suomen arvokkaimmista, keskeisimmistä ja ainakin ainutlaatuisimmista kulttuuriympäristökokonaisuuksista. Nyt onkin korkea aika paneutua tämän kokonaisuuden suunnitteluun ja kehittämiseen. Yhtenä kokonaisuutena tai toisiinsa nivoutuvina osina. Eikä sitä saa jättää virkamiestyönä toteutettavaksi, ei liioin rakennusliikkeiden suunnittelijoille. Avoin, kansainvälinen arkkitehtikilpailu olisi nyt paikallaan.
Enkä malta olla tuomatta kilpaan omaa ehdotustani Katajanokan osalta: http://hakki47.blogit.kauppalehti.fi/blog/10098/vouw-arkkitehtuuria-katajanokalle. Finnjetti voidaan korvata millä tahansa Viking-Linen ketsupinpunaisella monsterilla. Aallon sokeripala ja Ruotsilaivat kuvaavat hyvin 1900-luvun lopun suomalaista osaamista ja todellisuutta. Ja paikalle saadaan 4 - 5 ravintolaa, joista ainakin puolet viiden tähden tasoa. Majoitustilaa vähintään1500 hengelle, joista ainakin 200-300 viiden tähden ja päälle päätteeksi loistavat kokous- ja näyttelytilat.
Tapahtuupa maailmassa mitä tahansa laivat ovat olleet keskeisin osa Eteläsatamaa siitä lähtien kun Helsingistä pääkaupunki maahan tehtiin.
4 kommenttia:
Asiasta en tiedä , mutta kannatan.
Koko maassa ei ole kaivopuiston-katajanokan ja Suomenlinnan veroista näkymää.Saapuminen mereltä Puolasta takaisin kotiin joskus 70 luvun alussa sai miehen kyyneliin.Keskiyön auringosssa kylpevä kaupunki lähes säröttömänä näkymänä edessäni.
Jos siihen hienoon historialliseen panoraamaan rakennetaan ainoastaan yhtä asiaa ajava hotelli emme tarvitse suojelukohteita muuallakaan.Kun Helsinki kasvaa ja kehittyy luulen kehän laajenevan Laajasalon - Santahaminan ja Suomenlinnan kiertäväksi saarikaupungiksi.Sitä 100 vuoden päässä olevaa visiota olisi syytä miettiä ennenkuin pannaan yksi sveitsiläishotelli Nokalle.
Olisiko se hotelli joku syy tulla Helsinkiin? Miksi se olisi sellainen vetonaula? Jospa aloitetaan niiden historiakorttelien aktivoinnista ennenkuin tehdään lisää kuollutta pintaa.Olen toki hiukan kriittinen myös sen suhteen kuinka monta kahvilaa lisää Helsinki kestää?
Siis yrittäjän näkökulmasta kahvila kaupungin kalleimmilla tonteilla ei ole business.Katetta saa vain viinaa myyymällä.Ikävä totuus!
Ruokaa sitä kunnon gourmetia syödään liian vähän jo nyt.Pitää ssiis panostaa toimintaan joka ei nosta vuokratasoa mahdottomaksi.Pitää hyväksyä että kaupungin olohuonetta tuetaan tavalla tai toisella.Olisiko nyt aika kaupunkilaisten kertoa itse mitä he kaupungiltaan haluavat...sitten kysytään onko yrittäjiä tarjotuilla ehdoillla..ennekuin rakennetaan jonkun arkkitehdin pömpöösi unelma....muuten onko ihan pakko käyttää elävää arkkitehtia, jos kuolleiden suunnitelmat ovat parempia.Ajatus sinkoilee koska aihe on liian tärkeä.Toivottavasti se sveitsiläistoimisto ei tule käymään täällä jatkossakaan.Pärjäämme ihan kivasti ilman heitä.
OrNot
Saahan nuo sveitsiläiset tänne tulla milloin tahansa takaisin. Ja varmaan tulevatkin. Mutta toivottavasti me silloin tiedämme mitä me tältä olohuoneelta edellytämme ja mistä olemme valmiita maksamaan. Mutta ensimmäisen kerran huomaan sinun edellyttävän tukemista, siis tuen maksamista? Pääkaupungille? Mauri-setä on hyvin, hyvin vihainen.
Ehkä meidän todella olisi syytä keskittyä siihen, millä tavoilla estämme maan arvon, korjaan sen hinnan ansiottoman nousun jo ennen kun arkkitehteja päästetään ideoimaan? Sillä ei täällä edelleenkään asu kuin 5,35 miljoonaa ihmistä ja maata on 333.000 neliökilometriä, 16 henkeä neliökilometrillä. Jotain me teemme väärin.
Ottamatta kantaa siihen pitäisikö moinen risti rakentaa vaiko eikö, lähestyn asiaa
siltä kannalta, että alkuperäisestä mallista on vielä erittäin pitkä matka lopulliseen rakennukseen.
Eli tuskin monikaan hanketta puoltanut osaa kuvitella oikean rakennuksen ulkonäköä
nähtyään vain virtuaalisen lasiveistoksen.
Jokainen joka muistaa Mäntyniemen ( Pressan asunto ) toteutusvaiheen vajaan kymmenen vuoden takaa käsittää, että lopullinen toteutus on jotain aivan muuta kuin malli.
Todennäköisesti lopulliset lasipinnat jäisivät huomattavasti vähemmälle kuin mallissa. Tuskin kattoakaan voidaan pelkästä lasista toteuttaa.
Eli rakennuksen ulkonäkö olisi jotain aivan muuta kuin meille on esitelty.
Sinänsä täydennysrakentaminen, jossa totuttuun kaupunkikuvaan tuodaan jotain
täysin ympäristöstään poikkeavaa, on tarkkaan harkittava asia.
Vanhoissa kulttuurimaissa on tämä asia kuin itsestään selvä.
Esim. Vanha Varsova rakennettiin jokseenkin ennalleen maailmansodan jäljiltä.
Jos Helsingin pommitus olisi toteutunut suunnitellulla tavalla olisi koko
kaupunki varmaan täynnä pelkkiä elementtilaatikoita.
Joka kerta kun käyn tai näen jossain uutispätkässä entisen kotikaupunkini maiseman
kauppatorilta siitä vinkkelistä missä Enson laatikko osittain peittää taakseen
vanhan upean kirkon, ottaa todella päähän, eikä voi käsittää silloisten päättäjien aivoituksia. No, rahalla saa ja kähmintähevosella pääsee.
juhamatti
Siihen, että Mäntyniemi toteutui aivan erilaisena kuin havainnekuvansa saattoi suurin syy olla arkkitehti. Ja olen muistavinani, että vielä suurempana hänen leskeksi jäänyt vaimonsa. Mutta ajattelepa moista lasirumilusta jo muutenkin kakofonisella Eteläsataman kulmalla. Ja lisäksi vielä ne "myyntikuvat" ovat useimmiten parempia kuin tuleva todellisuus.
En todellakaan lukeudu niihin, jotka vannoisivat muuttumattomuuden nimeen. Mutta joku tolkku pitäisi olla myös siinä, millä vauhdilla meidän Helsingissä koko ikänsä asuneitten ympäristöä saa pilata ja tuhota.
Lähetä kommentti