Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että puoluetuen saaminen mahdollistetaan myös muille kuin eduskunnassa oleville puolueille. Näin kirjoittaa Karjalainen tänään. Jos tämän jälkeen jää jollekulle vielä epäselväksi, keiden etua politbyrokratiamme eliitti ajaa, suosittelen hoitoon hakeutumista.
Tarkaan ottaen uutinen ei puhu puoluetukirahojen kokonaismäärän kasvattamisesta. Mutta sama suositus hoitoon hakeutumisesta koskee myös kuvitelmaa, että puoluetukien kokonaismäärä pysyisi edes nykytasolla tai peräti laskisi. Jopa tilanteessa, että rahamäärää ei kasvatettaisi - ja nykyisille puolueille siis jäisi hetkellisesti vähemmän jaettavaa - aika hoitaa ongelman.
Viimeistään puolueiden poliittinen luovuus toisi nyt yhdistettävän viestintätuen tilalle jotain muuta uutta ja kivaa ja kallista. Kunnallisesta puoluetuesta ei vähään aikaan ole julkisesti keskusteltukaan. Asia on todennäköisesti hoidettu hissunkissun median kiinnostushorisontin takana? Kuntakohtaisesti varmaan? Ja me lampaat. Me maksamme! Mukisematta, ovathan vaikutusmahdollisuutemme taas neljäksi vuodeksi käytetty.
Vähintään 4 vuotta, mutta oikeastaan viimeistään vuodesta 2008 alkaen, siis Kallin Källistä, Kehittyvien Maakuntien Suomen vaalilahjomaskandaalista lähtien puolueet ovat lähinnä olleet haitta ja painolasti kansalaisten yleisten ja yhteisten asioiden koitamisessa. Erityisesti ovat kunnostautuneet kulloisetkin hallituspuolueet, mutta yhtalailla tuloksettomia ovat olleet oppositiossa vuoroaan odottaneet. Ja sama meno jatkuu.
Näinä ankeina aikoina, jolloin yksityisen sektorin markkinalait edellyttävät toimijoilta tuloksellisuutta, puolueet (ml. virkamiehet) eivät moisesta mitään välitä. Koska vaaleissa ei mikään muutu, katsovat he saaneensa uuden mahdollisuuden neljän vuoden tuloksettomuuteen ja mahdollisuuden jatkaa entistä menoaan. Sillä tiellä ei montaa nelivuotiskautta enää eletä.
Puolueet on saatava tulosvastuullisiksi. Niin yksittäiset puolueet kuin, ja ennen kaikkea koko puoluejärjestelmä. Nythän tulosvastuu ulottuu vain kansanedustajiin, joiden päätöksenteko-oikeuden puolueet katsovat olevansa oikeutettuja rajoittamaan rikkomalla perustuslain 29§ yksiselitteistä määräystä.
Meidän taloutemme ei toimi, koska markkinataloutemme ei toimi. Eikä se taas toimi, koska demokratiamme ei toimi, mihin suurimpana yksittäisenä syynä on puolueiden ylikorostunut asema yhteiskunnan päätöksenteossa. Se taas on mahdollistunut sillä, että puolueet päättävät julkisesta puoluetuesta, joka järjestelmän tuloksista riippumatta voi vain nousta. Jos aiomme saada taloutemme kuntoon, meidän on saatava puolueet vastuullisiksi kansalaisille myös vaalien välillä.
Ehdotan, että julkisesta (=puolueiden itsensä päättämästä) puoluetuesta luovutaan ja siirrytään puolueiden toiminnan markkinaehtoiseen, tulosvastuiseen ja yksityisen puoluetuen järjestelmään. Ensi kerran järjestelmää kuvasin artikkelissani Tulosvastuuta demokratiaan - ehdotus perustuslain muuttamiseksi jo maaliskuussa 2007. Tulosvastuun lisäksi järjestelmä on rakenteellisesti korruptiovapaa ja nykyjärjestelmään verrattuna "ilmainen".
9 kommenttia:
Toisaalta on aivan oikein, että puoluetukea saavat kaikki puolueet. Puoluetuen kokonaismäärä ei saa luonnollisestikaan nousta nykyisestä.
Mehän olemme demokratiamme (lue puolueittemme) vankeja."Demokratiasta kannattaa maksaa", vakuutteli aikoinaan hakkikin. No, kannattaisihan siitä, mutta mistäpäin maailmaa sellaista löytyy? Politiikasta ei kannata maksaa, sillä sehän kuuluu kansalaisvelvollisuuksiin aivan kuin maanpuolustuskin.
Näittenkin vaalien seurauksena siirtyy poliittista pääomaa taas kerran kepun, persujen ja vihreitten kassoihin säkkikaupalla. Puoluepolitiikka alkaa olla maan parhaita bisneksiä. Voitto vaaleissa antaa käsittämättömät mahdollisuudet verotulonsiirtoihin muuallakin kuin puoluetuissa.
Taloustieteilijä Kanniainen iski tänään ja taas kerran pöytään sellaiset rätingit, että hirvittää. Kohta brysselissä alkavat Suomi-neuvottelut.
Fun(deeraaja)
Ajattelepa viimeistä 4, 8 tai jopa 12 vuotta. Mistä me olemme maksaneet? Mitä vastiketta olemme puolueilta maksamistamme puoluetuista saaneet?
Kannattaahan demokratiasta maksaa, ja lähinnä sen keskeisimmästä ominaisuudesta, mahdollisuudesta päästä säällisellä tavalla eroon "johtajista", joista ei ole kanssakunnalle hyötyä. Ja nyt juuri tuo ominaisuus puuttuu. Puolueiden asettamista ehdokkaista valittaessa ei mikään muutu, koska puolueet, niiden koneistot, eliitit ja valta pysyvät.
Olen kanssasi samaa mieltä; "Puoluepolitiikka alkaa olla maan parhaita bisneksiä" ja syykin on selvä; eihän täällä kohta enää muuta ole.
Oletko muuten miettinyt, mihin julkisen puoluetuen ulottaminen kaikkiin puolueisiin johtaa? Ja mihin johtaa se, että puolueita ei enää poisteta puoluerekisteristä vaikka eivät ääniä saisikaan?
Meillä on tämmöinen raha-automaatti kuin RAY, joka jakaa rahaa trendikkäille puuhasteluyhdistyksille ilman sen kummempia kriteerejä.
Joskus muinoin se tuki kaikkea mikä oli tukevinaan invalideja, sitten tilalle tuli kaikki mikä oli tekevinään kehitysapua ja nyt kuuminta hottia on yhdistys, joka on tukevinaan jotain maahanmuuttajiin liittyvää toimintaa.
Jos näiden ihmeellisien huussi ry:iden ja somalimehiläisen kasvattajien tuki ry:iden tarpeellisuutta tarkastellaan realistisesti niin puolue ei voi olla yhtään turhempi.
Elikkä RAY voitaisiin helposti muuttaa puoluetukiautomaatiksi, joka antaisi rahaa ihan millaiseen puoluetoimintaan tahansa. Pitäisi vain luopua vaihtuvista trendeistä ja keskittyä politiikkaan.
Kaikki terassilla saadut ideat voitaisiin jalostaa puolueiksi eikä esmes kannatuksen täydellisen puuttumisen kaltainen taka-isku olisi enää este poliittiselle toiminnalle, koska olisi ihan sama onko yhdistys puoluerekisterissä. Tärkeintä olisi tukihakemuksen täyttäminen ja sen jälkeen tilillä olisi taas rahaa.
Olenhan minä miettinyt. Täysin järjenvastaista on koko puoluetuki. Muistan elävästi kuinka siitä väittelin demariystävieni kanssa joskus 1960-70-lukujen taitteessa. Silloin vasemmisto oli sitä mieltä, ettei heillä ole mahdollisuuksia porvareita vastaan, ellei yhteiskunta raihota kuoluekenttää. Silloin jo oli selvää, että yhteiskunnan rahoituksen päälle tulee rahaa yrityksiltä ja edelleen pääasiassa porvaripuolueille.
No nythän me näemme kuinka on käymässä. Kansa päättää kuka rahaa saa. Vasemmisto, joka puoluetukea innolla ajoi on jäämässä nuolemaan näppejään. Vasemmiston itselleen rakennettuuun ansaan lankeavat. Kansan luottamusta on vaikeaa ostaa, mutta rahalla on helpompi
puolustaa omaa kantaansa.
Päivän lehteä selatessani huomasin median vasta nyt hallitusneuvottelujen yhteydessä kiinnittävän huomionsa suomalaiseen epäparlamentaariseen käytäntöön. Lehti huomasi, ettei Sipilä saa aikaan yhteiskuntasopimusta, elleivät sossut pääse hallitukseen.
Katsottiin, ettei ay-liike tule sopimukseen mukaan, elleivät demarit ole takaamassa heidän etuaan hallituksesta käsin.
Sipilä on sotkeutunut suomalaisen näennäisdemokratian verkkoon.
Kokoomus on saatava mukaan, jotta EK olisi tyytyväinen, -demarit jotta ay-liike. Kepu itse edustaa maataloustuottajia ja RKP puhtaasti kieliporvareita.
Ainoa varteenotettava puolue, joka edustaa suomen kansaa yleisesti on PerusÄssät. Tällaista meidän demokratiamme on. Siitä ei kyllä kannata maksaa euronhyrrää.
Tulevaisuudessa tulemme näkemään mahtavan parjauskamppanian PerusÄssiä vastaan. Puolue on suurin ongelma vanhoille puolueille ja sille rahantekokoneelle, jonka ovat itselleen rakentaneet.
Mehän lusimme itse rakentamamme demokratiavankilan pimeimmässä sellissä elinkautista. Tätä poliittista järjestelmää ei voi murtaa kirveelläkään.
Demarit ja Persut on nyt niin uppoutuneet siäisiin riitoihinsa, ettei niitä kannata päästää hallitukseen ollenkaan. Ei sillä tyylillä tulisi lasta eikä paskaa.
Demareilla on joku älytön skisma äijäfeministien ja ämmäfeministien välillä, ja Hesan Persut nokittelee keskenään vastustamalla ja kannattamalla sitä Tom of Finland -patsasta, mitä yksi niistä ehdotti.
Näkyy muuten selvästi, minne demarien nuoremmat ikäluokat ovat kadonneet.
Mun mielestä Vasemmistoliitto voisi edustaa hallituksessa vasemmistoa, koska se on monen sortin sosialistien yhteenliittymä eikä ole vielä onnistunut hajoamaan. Tietty edellisen hallituksen vassariministerit oli lähinnä koomisia, mutta niiltä puuttuu tää demarien riidanhalu, joka kohdistuu paremman vihollisen puutteessa vaikka omaan väkeen.
Torppareitahan demarit vaan on eikä niitä pitäisi hollitupaan päästääkään.
Vaikka demari onkin Raimo Sailas analysoi terävästi yhteiskuntasopimusten seurausvaikutuksia sotien jälkeisestä perspektiivistä.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1430104516983 Loppulauseena: "Tuskinpa näistä "yhteiskuntasopimusta" syntyy. Tarvitaan siis vahvaa hallitusta."
Kun vahvaa hallitusta ei ole pystytty aikaan saamaan puoluekoneistojen toimesta voimme vain toivoa, että sen aikaansaa apparaatin ulkopuolinen? Juha Sipilä on paljon vartijana.
Hakki, olisikohan nyt virkamieshallituksen paikka?
Leikkaukset pitäisi mitottaa niin rajuiksi, etten jaksa uskoa poliittiseen lopputulokseen?
Noita sailaksia ja kanniaisia on ollut esillä niin monia, että kyllähän heistä yhden hallituksellisen saisi koottua.
Saataisiin elintaso pudotettua se 20%, jota veikkasin aikoinaan Kl:n blogeillasi. Siitä olisi sitten puoluepukareitten taas hyvä jatkaa.
Fun(deeraaja)
Ajatus virkamieshallituksesta on kovin eilistä päivää. Kukas sen asettaisi, kun eduskunnassa olevat puolueet nimittävät hallitukselle ensin tunnustelijan ja sitten muodostajan?
Enää ei hallitusta saa edes kumoon muuten kuin jos hallituksen muodostanut pääministeri päättää muodostamansa hallituksen erosta.
Joo, virkamieshallitusta ei käytännössä tule, mutta jos niin senhän asettaisi eduskunta siinä tilanteessa, jossa poliittista hallitusta ei saataisi kasaan.
Miten oli silloin aikoinaan kun meillä oli virkamieshallitus, ainakin osittainen, runnasiko sen kasaan silloinen presidentti?
Nytän presidentti istuu enää aidalla, mutta silloin ennen kun sellainen vielä oli.
Lähetä kommentti