Sponsorirahaa eduskuntaan

29.2.2008 9.49 | hakki47 | Raha & valta, Politiikka, Talous, Virkamiehet, Johtaminen

Mikä erottaa Paavo Nurmen Kaisa Variksesta?

Eduskunnan hallinnon ongelmiin tartutaan tarmolla, lupailee presidenttiehdokas Sauli Niinistö. Tarkoituksena lienee kehittää hallinto sellaiseksi, että pääsihteeri Seppo Tiitinenkin tunnistaisi siinä edes joitakin työpaikkansa piirteistä? Niinistö perää tuloksellisuutta, tehokkuutta ja hyvää hallintoa.

Ja olisihan se tärkeää, että valtakunnan ykkösorganisaatiossa, jonka voisi lisäksi toivoa toimivan ylevänä esikuvana muulle yhteiskunnalliselle hallinnolle, noudatettaisi edes alkeellisimpia hyvän hallinnon periaatteita? Ja kun eduskuntaan kuuluvat jopa Valtiontalouden tarkastusvirasto ja Eduskunnan oikeusasiamies. Toisaalta, kun organisaation miehityksen lähtökohtana on pitkälti puoluepoliittinen sopivuus, voi onnistumista jo etukäteen eppäillä. Mutta toivoa aina soppii?

Kyse on siis esimerkistä ja isoista rahoista. Valtion budjetin kokonaisuudessa kyse on kuitenkin mittatappioista. Ja vähättelemättä varsinkaan esimerkin merkitystä, olisi tulosajattelun ulottaminen istuntosalin puolelle monin verroin tärkeämpää. Ja siitähän tässä tulosvastuun laajennuksessa ei sentään ole kyse. Eihän?

Ehkä meidän täytyy ensin odottaa jonkinlaista poliittista dopingskandaalia, surullisenkuuluisten Lahden MM-kisojen tapaan, ennenkuin salin puolta saataisi putsattua? Kuitenkin se mitä demokratian uskottavuuden palauttamiseksi tarvitaan, olisi poliittisten puolueitten saaminen tulosvastuuseen. Nythän kansanedustuslaitoksen päätösvalta on pitkälti puolueapparaatilla, mutta vastuu vain yksittäisillä kansanedustajilla. Ja heidän päätösvaltaansa rajoittavat sekä poliittiset puolueet että puolueitten eduskuntaryhmät. Valta ja vastuu eivät kohtaa. Hyvää hallintoa?

Taitaa vaan olla niin, että ainoa tapa saada kansanedustajat hoitamaan kansakunnan yhteisiä asioita parhaan osaamisensa ja kykynsä mukaan olisi aikaansaada sama kehitys, jonka odotetaan puhdistavan Suomen huippu-urheilun - urheilijat, valmentajat ja liitot - dopingin käytöstä. Yksityinen sponsoriraha. Yksityisen rahoituksen merkityksen myötä kun dopingin käytönkin odotetaan poistuvan. Sponsorit lopettavat kuulemma rahoittamasta urheilijaa, lajia tai liittoa jos dopingia käytetään. (No jaa, ainakin kun sen käytöstä jäädään kiinni.)

Saman uskoisin tapahtuvan, jos yksityisen rahoituksen osuus saataisi politiikan rahoituksessa merkittävästi kasvamaan. Tai oikeammin, jos puolueiden nykyisen isännättömän vero-rahoituksen tilalle, tai sen lisäksi, saataisi kehitettyä yksityinen poliittinen “sponsorirahoitus”. Sellainen, imago- ja tulosohjattu. Sellainen jonka isäntä voi, esimerkiksi juuri todetun dopingin tapauksessa, myös vetää pois.

Lupasin ystävälleni ottaa mukaan myös loppuhuipennuksen. En ole aivan varma muistanko jutun ihan oikein, mutta jotain seuraavanlaista se oli:

Paavo Nurmi juoksi Suomen maailmankartalle, Kaisa Varis veti sen vessasta alas.

Ai niin, mutta senhän EU-tarkastajatkin taisivat puoluerahoituksen osalta jo todetakin?

PS

Ehkä vielä joskus löytyy edustajille tärkeämpääkin tekemistä kuin debatoida jäälläkulkijoiden naskalipakon rikkomisen sanktioinnista? EU:n kurkkudirektiivikin oli asiaa naskaleihin verrattuna.

PPS

Onnea vaan 100 - vuotiaalle Hiihtoliitolle ja 90 - vuotiaalle Suomelle. Perässä tullaan.

Pysyvä linkki | 7 kommenttia »