Trump, Putin ja Erdogan tarvitsevat kansalaisiaan yhtenäistävän ja kannatustaan lisäävät sodan. Eikä moisesta taitaisi haittaa olla Maylle,
Mohammad bin Salmanille (MSBlle), Orbanille, Kaczynskille ja kumppaneillekaan. Jälkimmäisille taitaisi tosin riittää kunnon ulkomainen konflikti ilman sotaa ja verisiä vaatteita.
Trump ilmeisesti puhuu Congressissa 5. helmikuuta. Mikä voisikaan olla parempi foorumi ja sopiva ajankohta julistaa altruistinen tarve Venezuelan pelastamiseksi? Häviäisivät ainakin joksikin aikaa median julkaisut Trump- valinnan ja -hallinnon omista likaisista ja rikollisista toimista. Ja talouskin piristyisi.
Silloin olisi myös helpompi luikkia pois ensin Syyriasta sitten Afganistanista ja lopulta kaikkialta muualtakin niistä ilmeisesti noin 100 valtiosta, jossa sen sotavoimia on läsnä. Mahtuisivat kaikki hyvin paljon hehkutetun eteläisen muurin (The Wall) ja sen kaverin pohjoisen muurin sisälle. Siellä kahden muurin suojaamana kaivattu kansallinen turvallisuus sitten puhkeasi uuteen kukkaan kun keskittyisivät tappamaan toisiaan.
Samalla jäisi aikaa luoda edellytykset ikuisen rauhan aikaansaamisesta Pohjois-Korean kanssa. Reserviin jäisivät kyllä vielä puuttuminen vaikkapa Hondurasin, Salvadorin ja Guatemalan kriiseihin.
Putinhan on jo täyttä päätä pelastamassa Venezuelan ohella Syyriaa, Krimiä, Ossetiaa, Abhasiaa, Transnistriaa, Donetskia ja Luhanskia. Reservinä hänellä tietysti Ukrainan kurittaminen ja miksei samalla uuden, Valko-Venäjän kanssa "vapaaehtoisesti" muodostettavan Uuden Neuvostoliiton synnyttäminen. Samalla ratkeasi mahdollisuus oman vallan jatkumiseen kuudennelle ja ehkä jopa seitsemännelle presidenttikaudelle. Tosin, kun uuden Neuvostoliiton perustuslakia rustataan, siihen on hyvä ottaa mukaan presidentin elinkautinen mandaatti, Kiinan Xi Jingpingin innoittamana.
Itse asiassa herääkin kysymys, onko Trumpin ja Putinin keskinäisen kaveruuden keskiössä uusin Molotov - Ribbentropin sopimus? Trump ottaa etupiirikseen Amerikat ja Putin vanhan maailman?
Erdogan haluaa kurdit pois alueiltaan. Mieluiten siten, että hän perinteiseen ottomaaniseen tapaan synnyttää kansanmurhan. Eivätpähän sitten tuon maailman suurimman valtiottoman kansan muutamat elossa selvinneet ja heidän jälkeläisensä enää kunnon osamaania ainakaan muutamaan vuosikymmeneen kiusaa. Ja omille kansalaisille riittää perusteluksi 20 vuotta vapaaehtoisessa maanpaossa asunut Guelen.
Mayn tosin voi enää pelastaa vain ihme, eli poliittisesti mahdollisten ratkaisujen puute. MSBn ei absoluuttisena ja rikkaan voimavaltion diktaattorina tarvitse oikeastaan välittää mistään. Ei Jemenin inhimillisestä katastroofista eikä edes käskyläistensä suorittamasta Kashoggin murhasta. Ei ainakaan niin kauan kuin Trump ja Jared aktiivisesti julkisen tietoisuuden haivuttajina toimivat. Ja ainahan sitä voi haastaa riitaa Qatarin kanssa kun Iranin kanssa ei oikein kukaan uskalla.
Globaalin kokonaisuuden mittakaavassa Orban ja Kaczynski häiritsevät vain hyttysen ininänä korvissa. Ainakin siihen asti kun EUn "valistuneet" äänestäjät, suuressa viisaudessan antavat jytkyn oikeistopopulisteille EUedustajavaaleissa. Sen jälkeen historia alkaa ikävästi toistaa itseään. Pelastautukoon ken voi.
7 kommenttia:
Hakki,
no onkos tullut kesä nyt talven keskelle ..... Tervetuloa taas linjoille pitkän hiljaiselon jälkeen.
Ihan piruuttain kävin kurkkaamassa, että olisikohan vielä äänessä ja surprise ...
Niinhän se on ollut maailman sivu, että osaamattomat valtiojohtajat tarvitsevat valtansa pönkittämiseksi jonkinlaisen ulkopoliittisen kriisin. Nyt nuo kaikki mainitsemasi kolme. Erdoganista ei liene niin paljoa haittaa, mutta Putinista ja Trumpista voi olla. Putin huolestuttaa eniten kun tuo Venäjä on liian lähellä. Eiköhän me Suomi tässä olla ulkopuolella, mutta Ukrainasta en tiedä. Minua on ajatteluttanut jo viime kesästä lähtien, että mikä saattoin olla Putinin ja Trumpin kahdenkesken käymä keskustelu, tehtiinkö siinä jotain uutta ribbentroppia, vaikka niin että ota sinä tuo Syyria (ja/tai Ukraina) niin me syömme tuon Iranin. Jää nähtäväksi.
tutkija Pohjanmaalta
Pohjan poika,
hienoa havaita sinun vielä olevan voimissa. Se kuinka kauan linjoilla ollaan on tälläkin kertaa sitten arvaus. Minullekin.
Toinen ystäväni, se sama joka aikoinaan vannoi luottavansa ainakin jenkkien apuun http://eaglesflysingly.blogspot.com/2016/11/trump-kylla-vastaa-mutta-voiko-uskoa.html ja http://eaglesflysingly.blogspot.com/2007/09/ystavani-ei-vastannut.html , ilmaisi viimeksi eilen huolensa Putlerin aikeista nimenomaan myös Suomen osalta. Itse veikkaisin ennemminkin Georgiaa ja muita Kaukasuksen alueita. Mutta kun kannatus on kovassa laskussa, hänen on ilmeisesti jotain dramaattista tehtävä aika nopeasti.
Hakki,
hyvissä voimissa tässä edelleenkin ollaan, erittäin hyvissä. Sensijaan maailman tilanne ei ole ollenkaan hyvissä voimissa.
Minua on jäänyt vaivaamaan Trumpin ja Putlerin viimekesäinen neuvottelu Helsingissä, etenkin se osa jonka he kävivät keskenään. Mistä silloin oikein puhuttiin, ilmeisesti hyvässäkin yhteisymmärryksessä kun kokouksen jälkeistä yhteistä lehdistötilaisuutta seurasi. Mikä mahtoi olla se "diili"?
Minulle on muodostunut sellainen aavistus, että Trumpin USA on hylkäämässä Naton, se on ainoastaan olemassa amerikkalaisen sotateollisuuden myyntiä ajatellen. Trumppi on saattanut tämän asiantilan möläyttää suoraan Putinille. Tätä näkökohtaa ajatellen Naton artikla 5 saattaa olla täydellisen kuollut kohta; kriisin yllättäessä ei sieltä Atlantin takaa tule merijalkaväki Eurooppaa pelastamaan. Venäjän suhteen Eurooppa saattaa olla kuin selällään makaava kilpikonna, täysin puolustuskyvytön. Ranskalla on vielä puolustus kunnossa, mutta Saksan armeija edustaa lähinnä seremoniaalista joukkoa sotilaita, jotka kykenevät seisomaan kunniavartiossa valtiovierailujen yhteydessä.
Venäjällä saattaa olla tarvetta saattaa Euroopan valtiollinen liittoutumattomuus sille tasolle, missä se oli maailmansotien välissä. Baltian maat se katsoo varmaan kuuluvan omaan etuvartioonsa, Suomen asema sensijaan on iso kysymysmerkki. Baltianmaihin verrattuna meillä on käsittääkseni kohtalainen sotilaallinen puolustuskyky. Minulla ei ole kantaa hävittäjäkauppojen suhteen, mutta olisiko niistä tositilanteen tullessa mitään apua kun Venäjä voisi hyvin helpolla tuhota ohjuksilla suomalaiset lentokentät ja myöskin nämä kalliit häväittäjät, niin että yksikään niistä ei sodan syttyessä ehtisi ilmaan. Olisiko parempi hankkia tuolla hävittäjärahalla tehokas ohjuspuolustus ja maavoimille kunnollinen tykistö. Ilman Naton puolustustukea Venäjällä olisi täydellinen hegemonia Itämren piirissä. Tätä hypoteesia vasten pitäisin tärkeänä Ahvenanmaan aseman vahvistamista: Suomen tulisi yksipuolisesti sanoutua irti Ahvenanmaan demilitarisoinnista ja seuraavan tunnin aikana yhdessä Ruotsin kanssa miehittää tämä saari, jolloin se kahden liittoutumattoman maan miehittämänä ei olisi Venäjälle ylitsepääsemätön ärsyke.
Miten vaan, mutta eurooppalaisissa poliittisissa ja sotilaspoliittisissa kuvioissa on mielestänä käynnissä täydellinen uudelleenajattelun vaihe. Venäjän vaikutusvalta on kasvussa, mutta itse Eurooppaa ajatellen myös patriotismi nostaa päätään vastavoimana eurooppalaisen liittovaltion, EU-liittovaltion muodostumiselle. Palataan ehkä vähän samantapaiseen asetelmaan kuin mitä oli ennen ensimmäistä maailmansotaa.
Hakki, jää nähtäväksi. Tai sitten niin, että me emme enää ehdi nähdä tätä suurta käännettä loppuun saakka.
tutkija Pohjanmaalta
Pohjan poika
Mitä tulee Putlerin mietteisiin, saatat olla ajatuksissasi varsin realistinen. Hän tietää miten elefantin voi syödä ja aivan ilmeisesti hallitsee myös keinot toteuttaa hajoita ja hallitse-politiikkansa. EU alkaa jo olla ratkeamassa liitoksistaan ja Trumppi ainakin yrittää huolehtia NATOn hajoittamisesta.
Mitä tarkoitat lauseella "Palataan ehkä vähän samantapaiseen asetelmaan kuin mitä oli ennen ensimmäistä maailmansotaa." Tilanne muistuttaa mielestäni ennemminkin aikaa ennen toista maailmansotaa. Ja sen seurauksista luulimme Euroopassa jo oppineemme kun EU saatiin luotua.
Hakki,
+++ Mitä tarkoitat lauseella "Palataan ehkä vähän samantapaiseen asetelmaan kuin mitä oli ennen ensimmäistä maailmansotaa." +++
Tarkoitan sillä Venäjän silloisia rajoja. Baltian maathan kuuluivat Venäjään ja Suomikin pitkälti itsenäisenä suurruhtinaskuntana ilman armeijaa ja itsenäistä ulopolitiikkaa. Myönnän, että tuo on paha skenaario, mutta toissaalta hyvä vaihtoehtoehto ei ole sekään, että Nato on nyt aivan Venäjän iholla. Puoluettomien ja liittoutumattomien maiden vyöhyke Venäjän ja Länsi-Euroopan välillä olisi enemmän luottamusta herättävä vaihtoehto. Mutta mistä tämä keskinäinen luottamus nyt oikein kaivetaan kun historia on ollut sellainen kuin mitä on.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen oli tuhannen taalan paikka Venäjän sitomiseen taloudellisesti Eurooppaan. Saksan tietotaito ja Venäjän raaka-aineet olisivat olleet voittamaton yhdistelmä. Mutta tietenkään tämä ei USA-Natolle sopinut ja tämä mahdollisuus menetettiin.
tutkija Pohjanmaalta
Pohjan Poika
Ns. reunavaltiosopimuksella pyrittiin juuri kuvailemaasi tavoitteeseen. Tosin vasta sodan jälkeen 1920. Sillä mitä sitten 1939 tapahtui kävi viimeistään selväksi, ettei pienten reunavaltioiden keskinäisellä liittoutumisella olisi ollut kaivattua vaikutusta suurvaltain harjoittamalle geopolitiikalle. Silloin esteeksi muodostuivat ehkä Saksa ja Neuvostoliitto, maailmansodan jälkeen Saksan korvasi USA.
Reunavaltioajattelu ei Eurooppaa pelasta. Jos veli venäläinen haluaa panna kovan kovaa vastaan sen voi pelastaa vain yhtenäinen NATO tai sen kaltainen järjestelmä. Se taas ei toimi ilman sitoutunutta, Euroopan ulkopuolista sotilaallista suurvaltaa järjestelmän johdossa ja sen takuumiehenä. Mistä sellaisen löytäisi, jos Trumppi vetää USAn muurinsa taakse? Tuskinpa Kiinastakaan.
Yksittäisillä pienillä mailla on käsitykseni mukaan sittenkin paremmat mahdollisuudet yksin, kuin pienten ryhmänä. Omilla ratkaisuillaan ne saattavat osata tarvittaessa riittävän paljon taipua, tarvitsematta taittua kokonaan.
Euroopan Yhdysvallat, joka ei enää näkyvissä olevassa tulevaisuudessa tule olemaan edes mahdollisuus, olisi saattanut olla ratkaisu. Mutta kun sitä ei saatu EUuna toimimaan tähänkään mennessä, se ei tuhkasta enää nouse. Keskinäistä luottamusta on EU-valtioilla vain silloin, kun kaikilla menee riittävän huonosti. Eikä aina silloinkaan, jos jakovarat ovat loppuneet. Rette sich wer kann.
Haista persereikääni
Lähetä kommentti