Kotimaisen turvallisuuspolitiikan panivat vihdoin oikeaan suuntaan hallituksen ja opposition, ilmeisesti kepun puheenjohtajan Juha Sipilän aloitteesta. Hallituskin oli vihdoin de facto valmis myöntämään, että heidän toimestaan ei SoTe-ssa mikään muutu.
Juha Sipilä on monessa mielessä kansalaisen toivekuva kansanedustajasta. Itsenäinen, järkevä ja muutakin kuin vain broilerikoulun kokenut. Sääli, että kepulit epätoivossaan tekivät juuri hänestä puheenjohtajansa. Puoluekoneisto sen paremmin kuin jäsenetkään, kun eivät läheskään kaikki ole Juha Sipilöitä. Vaaralliseksi hänet tekeekin juuri se, että liian suuri osa äänestäjistä ei tuota eroa huomaa. Vaikka Juha Sipilä selvästi on kansan lahja kansanedustuslaitokselle on syytä muistaa, että yksi pääsky ei kesää tee. Kepu (puolue) pettää edelleen aina.
Nyt täytyy sitten toivoa, että Ervat ja niiden vastuu-alueelle kuuluvat kunnat osaavat käyttää avautuvaa rakenneuudistusta mahdollisuutena eivätkä uhkana. Tosiasia kai kuitenkin on, että kuntien perinteisestä päätösmandaatista yli puolet siirtyy toisiin käsiin? Siinä sitä riittää organisaation, toimintatapojen ja prosessien tehostamista moniksi vuosiksi. Nyt olisikin syytä panna kaiken kehittämisen keskiöön se, joka sinne kuuluu; kuntalainen ja hänen tarpeensa.
Ulkoisen turvallisuuspolitiikkamme kehittämisen osalta olemme vielä odottamassa muuttuneen ympäristömme vaatimia uudistuksia. Venäjän käytös Krimin valtauksen osalta on monessa mielessä palauttanut Euroopan muut itsenäiset valtiot 1930-luvun ilmapiiriin. Vielä ei sentään olla elokuun lopulla 1939, kun Moskova ja Berliini tekivät hyökkäämättömyys-sopimuksensa.
Volodja Putler
Meidän täällä Suomessa on myös osattava liittää nykytapahtumat suurempaan kuvioon. Venäjän vainoharhainen ja slaavisovinistinen toiminta Krimillä on avannut Suomen Nato-jäsenyydelle ikkunan, joka ei kauan ole auki, tapahtuipa lähitulevaisuudessa ihan mitä tahansa. Nyt jos koskaan on ratkaisujen aika.
Vaikka pidänkin NATO-jäsenyyttä yhtenä turvallisuuspolitiikan hyvänä vaihtoehtona, en pidä sitä meidän kannaltamme parhaana. Tsaarit, Leninit, Stalinit ja Putlerit vaihtuvat aikojen myötä, mutta Venäjä pysyy. Huomattavasti todennäköisemmin häviää Suomi, ellemme itse pidä olemassa olostamme huolta.
35 kommenttia:
Hakki,
+++ Meidän täällä Suomessa on myös osattava liittää nykytapahtumat suurempaan kuvioon. Venäjän vainoharhainen ja slaavisovinistinen toiminta Krimillä on avannut Suomen Nato-jäsenyydelle ikkunan, joka ei kauan ole auki, tapahtuipa lähitulevaisuudessa ihan mitä tahansa. Nyt jos koskaan on ratkaisujen aika. +++
Meillä Suomessa mennään / on menty asioiden edelle. Tuoreessa WeltOnlinessa on pohdinta
http://www.welt.de/debatte/kommentare/article126148804/Wird-die-Nato-Osteuropa-wirklich-schuetzen.html
jossa kyseenalaistetaan Naton artikla vitonen: "Artikel Fünf sagt, dass ein Angriff auf ein Mitglied ein Angriff auf alle ist". Eli että hyökkäys yhteen Natomaahan on hyökkäys kaikkiin niihin.
Tämä on koko villakoiran ydin: Suomessa uskotellaan, että Natojäsenyys suojaisi meitä, mutta tiukan paikan tullen se olisikin pelkkää sanahelinää. Kun tämänsuuntainen kommentti esitetään pureksittavaksi Saksan ehkä merkittävämmässä valtalehdessä, tämä ei herätä kivoja asioita Baltian maissa. Ja on kylmä kylpy Suomen natouskovaisille.
Palataan Suomenlinnan kuninkaanportin graniittitaulujen muistukseen: Jälkipolvet, seiskää tässä omalla perustalla, älkääkä koskaan luottako vieraaseen apuun.
Oma armeija siis kipinkapin parhaaseen mahdolliseen materiaaliseen iskukuntoon, se on meille ainoa turva.
tutkija Pohjanmaalta
PohjanPoika
Historian tunnilta varmaan muistat mitä tapahtui elokuussa 1939? Saksa ja Venäjä, kaikkien asiantuntijain mielestä yhteiskuntien tuli ja vesi sopivat etupiirinsä ja keskinäisestä hyökkäämättömyydestään. Niin itsensä suurvalloiksi ylentäneet tekevät, kun katsovat intressien sitä vaativan.
Vaikka kumpikin oli jo siinä vaiheessa kansainvälisten yhteisön hylkijöitä en usko, etteikö moinen voisi tapahtua uudestaan. Vaikka ei vielä oltaisi edes hylkiöitä. Kunhan visio intresseistä on riittävä.
Me Suomessa olemme perinteisesti laki- ja sopimususkovaisia. Riidatkin tavataan ratkaista kihlakunnanoikeudessa. Syynä on ehkä se, että vähäväkiselle kansalle ei muuta mahdollisuutta tahdo löytyä. Kuitenkin unohdamme, että valtioiden kansainvälisissä suhteissa kun kaikki luottamus on mennyt ratkaisee viime kädessä vain voima. Eikä oikeaa valitusosoitetta, ei liioin kihlakunnanoikeutta ole tarjolla.
NATOn 5 artikla, tuo Kolmen Muskettisotilaan vala toimii yksilöidenkin välillä vain niin kauan, kun luottamus säilyy. Ja kerrankin menetettynä se saattaa olla liikaa varsinkin pienelle yhteiskunnalle. (Vertaa Marskin kirjettä Hitlerille presidentiksi tulemisen jälkeen.)
Siksi, pidetään yllä jatkuvaa dialogia ja hyvää yhteistyötä erityisesti naapuriemme kanssa, huolta oman puolustuksen uskottavuudesta ja haetaan toisilta (keltä tahansa) apua vasta sitten, kun meidän on aivan pakko.
http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2007/09/ystavani-ei-vastannut.html
http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2011/06/historia-ei-toista-itseaan-eihan_11.html
http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2011/12/aika-on-ajanut-nato-jasenyytemme-ja.html
Suomen tulisi neuvotella itselleen puolustustarvikkeitten vapaa hankinta EU:n varoin. Puolustammehan unionin itäistä rajaa.
Toinen vaihtoehto olisi ryhtyä rakentamaan Veli-Venäläisen kanssa hyökkäysteitä Kostamuksesta Haaparantaan ja Murmanskista Narvikiin.
Tuskin se nyt yksin Suomen päänsärky on, jos Putler mielii hyökätä Pohjolaan tai peräti koko Eurooppaan.
Täysin järjetön ajatus olisi taistella Venäjää vastaan koko Euroopan puolesta!
Fun(deeraaja)
Ei taida nyky"päättäjiltä" löytyä sen paremmin näkemystä, halua kuin neuvottelukykyäkään moiseen menettelyyn. Itse asiasta taisivat puolustusministeriössä juuri tehdä päätöksen luopua ATACMS - ohjusten hankinnasta, niiden kalleuden vuoksi. Näin siitä huolimatta, että juuri niitä pidettiin keskeisinä, korvaamaan Tavjan hävittämät henkilömiinat. Nyt sitten ne 22 liikkuvaa alusta, jotka ostettiin Hollannista. Olisikohan jo aika perua Tavjan aiheuttama tuho?
Mielestäni nyt olisi ennemminkin aika herättää henkiin vapaaehtoisuuteen perustuvat Suojeluskunta - ja Lotta-Svärd - järjestöt, kuitenkin siten, että ne ovat osana Puolustusvoimia, sen mobilisaatio-organisaatio ja "reservi-, alue- ja kotipuolustusjoukkona". Varastoidaan tarvittava henkilökohtainen varustus riittävän hajalle, eri puolille maata. kyllä siinä puolustukselle uskottavuutta siunaantuu. Eikä tarvitse sitten rakennella potentiaaliselle hyökkääjälle kulku-uria. (Nehän kyllä myös toimivat suuntaan jos toiseenkin.)
Hakki,
+++ Mielestäni nyt olisi ennemminkin aika herättää henkiin vapaaehtoisuuteen perustuvat Suojeluskunta - ja Lotta-Svärd - järjestöt, kuitenkin siten, että ne ovat osana Puolustusvoimia, sen mobilisaatio-organisaatio ja "reservi-, alue- ja kotipuolustusjoukkona". Varastoidaan tarvittava henkilökohtainen varustus riittävän hajalle, eri puolille maata. kyllä siinä puolustukselle uskottavuutta siunaantuu. Eikä tarvitse sitten rakennella potentiaaliselle hyökkääjälle kulku-uria. (Nehän kyllä myös toimivat suuntaan jos toiseenkin.) +++
Täsmälleen samaa mieltä. Kansanarmeija Sveitsin malliin. Ja varustus hajalleen riepotelluksi ympäri maata. Mahdollistaa muutaman tunnin mobilisaation. Nämä "suojeluskunnat" muodostaisivat myös riittävät kodinturvajoukot, ne pitäisivät kylissä ampumaharjoituksia, samalla myös kontrolloisivat keskenään, kelle näitä aseita voi antaa, hallinnassa pitää. Tarvittaessa voitaisiin antaa virka-apua poliisille, joka ei nykyisin minnekään "kerkeä" kun se ainoa yksikkö on toisella puole pitäjää 100 km päässä toisissa tehtävissä. Tällainen maa on kuin ampiaispesä, ei sinne kukaan tule hyökkäämään.
tutkija Pohjanmaalta
PohjanPoika
Ja ajattele extraetua, josta kakaroiden ei tarvitse maksaa latin latia.
Joka viikonloppu motivoivat ja maksuttomat extreme-urheiluharjoitukset; tarkka-ammuntaa, miinoitusta, tiedustelua, ensiapua, kiipeilyä, maastojuoksua, suunnistusta, laskuvarjohyppyä, hiihtoa, uintia, väijytystä, lähitaistelua, kamppailulajeja .... kaikki ammattilaisten ohjauksessa.
Hakki.
Kylläpä herrat ovat lähteneetkin sotajalalle! Ikäänkuin voisivat tehdä jotakin ratkaisevaa ”Suomen puolustukselle”. Ottaisitte neuvoksenne Ruotsin asenteen ja voisitte jopa pelastaa nahkanne. Vai voisitteko, tai haluaisitteko sittenkin jäädä itäisen isoveljen suojaavaan kainaloon? Sieltähän olemme lähtöisin, ”Volgan rannoilta”, ja aivan samanlaisia isottelunhaluisia kuin muutkin sieltä tulleet ja siellä tänään asuvat heimoveljet, venäläiset.
Karl
Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi, että me olisimme sotajalalla? :-) Maantieteen lisäksi suomalaisen paras suoja on juuri asenne, itsenäinen suomalainen asenne.
Vuonna 1939 meillä ei ollut liittolaisia, mutta oli sentään oma valuutta. Sotimista voitiin rahoittaa setelipainosa pyörittämällä. Miten näin euromaana rahoitettaisiin sotiminen? EKP antaisi sata miljardia aseisiin?
Olli, kiitti kommentista.
Enpä ole tullut ajatelleeksikaan tuota näkökulmaa; Euro on vienyt meiltä kyvyn käydä sotaa. Oikeassa muuten olet.
Eivät taida turhaan mainostaa EUta Nobelin arvoisena rauhanprojektina. uolustamiseenkaan ei rahat riitä, kun täytyy leikata ja säästää.
Niinpä niin, euro ja Eu yleensäkin on vienyt mahdollisuutemme lähes kaikkeen. Brysselistä pitää saada lupa puolustaa yhtä sen liittovaltioista!
Toisaalta, ennustetaan osuvasti, että seuraava sota Suomessa kestää 15 minuuttia. Menisi muuten 10:ssä minuutissa, mutta kun ohjusten lähestymiskiito vie sen vitosen.
Seuraava sota vie niin paljon siviilejä, ettei sitä kannata edes ajatella. Kyllähän huru-ukot hiihdellä saa, pitää vaan huomata, että lumi on jo suksen alta sulanut.
Anonyymi, kiitti kommentista.
Ilmeisesti olet nuori, tai ainakin ajattelet nuorekaasti? Seuraava sota tuo mukanaan ihan sitä samaa, kuin sodat ennenkin; tuhoa, kuolemaa, puutetta, kurjuutta ja kärsimystä, etenkin siviileille. Mutta on itsensä pettämistä kuvitella, että niitä seurauksia ei kannattaisi jo etukäteen ajatella.
Pysyvä lumi tulee näille leveysasteille edelleen. Jopa siksen alle.
Tässä ei taida olla enää kyse niinkään Ukrainasta kuin siitä että Venäjä on irrottautumassa konkurssikypsistä länsimaista.
Se on ollut odotettavissakin, sillä kukaan täysijärkinen ei halua vajota pohjalle ehdoin tahdoin hukuttautumaan pyrkivän kaistapään mukana, joten on aivan omalla vastuulla jos se ja sen seuraukset tulevat yllätyksenä.
Venäjän luonnonvaroille löytyy muitakin ottajia, joten heillä ei ole hätiä mitiä. Länsimaiden vajoaminen sen sijaan tulee kiihtymään.
Tilanne on siinä määrin merkittävä, että Kiina on ottanut jenkkien munista kiinni tarjoutumalla ostamaan markkinoille tupsahtaneet valtion velkakirjat alennuksella, jonka suuruus riippuu jenkkien yhteistyöhalukkuudesta, eli siltä suunnalta EU tuskin tulee saamaan tukea.
Satunnainen raportoija
Saatat muuten olla aivan oikeassa. Perustelu on mielestäni ainakin kohdallaan: "kukaan täysijärkinen ei halua vajota pohjalle ehdoin tahdoin hukuttautumaan pyrkivän kaistapään mukana, joten on aivan omalla vastuulla jos se ja sen seuraukset tulevat yllätyksenä."
Siitä voikin sitten ajautua miettimään, onko Friedmannin koulukunnan lieka USAsta Euroopaan todella niin massiivisen vahva, että meidän on ehdoin tahdoin kyykykettävä kansalaisemme jenkkiläiseen tapaan vain siksi, että markkinoiden ehdottomasti näkymätön ja oikeastaan olematon käsi saisi vapaana mellastaa?
Markkinoiden absoluuttinen vapaus voi toimia teoriassa, jos markkinat ovat riittävän suuret, mutta silloinkin ne toimivat voimakkaimpien ja härskimpien ehdoilla. Seurauksena on vääjäämättä monopolikehitys ja plutokraattien valta. Se taas istuu äärimmäisen huonosti ihmisoikeuksien ja demokratian käsityksiin.
Hakki
Venäjä ja Kiina ovat ainakin pääsemässä yksimielisyyteen kaasuputken vetämisestä ja ajoitus tuskin on ihan pelkkää sattumaa.
http://www.talouselama.fi/uutiset/venaja+ja+kiina+saattavat+vihdoin+sopia+kaasuputken+rakentamisesta/a2239785
Tässä mediahälinässä on vain se paska piirre, että mitä enemmän Venäjä pelottaa, sitä vähemmän sen toimintaa seurataan. Niinpä tärkeät talousasiat jäävät vähälle huomiolla samaan aikaan kun päivystävät dosentit pääsevät sankoin joukoin julkisuuteen puhumaan läpiä päähänsä siitä meinaako Venäjä hyökätä sinne tai tänne.
Hakki ja satunnainen raportoija,
+++ Tässä ei taida olla enää kyse niinkään Ukrainasta kuin siitä että Venäjä on irrottautumassa konkurssikypsistä länsimaista. +++
Äärettömän hyvä pointsi. Euro-Eurooppa ja USA ovat kansantalouksiensa kanssa ajamassa kiville. Suomalaisessa keskustelussa tämä pitäisi vetää enemmän esille, Suomen kannalta siis EI Liittovaltio-Euroopalle ja pois Eurosta. Miksi taistella tämä kamppalu viimeiseen suomalaiseen mieheen kun jo näin merkittävästi ollaan häviäjän puolella.
tutkija Pohjanmaalta
PohjanPoika
Transatlantinen finanssiyhteisö on itseriittoisuudessaan ajamassa niiden kotikansakuntia perikatoon noudattamalla politiikkanaan Friedmanilaista rajoittamatatonta markkinaliberalismia. Politiikkaa on syytä muuttaa. Ei se tarkoita, että lapsi pitäisi pesuveden mukana heittää pihalle.
Satunnainen raportoija
Ei Venäjää pelätä pidä. Siinä ei ole mieltä. Venäjä kannattaa ennemminkin ottaa aina huomioon. Sekä hyvässä että pahassa. Niin uhkana kuin mahdollisuutenakin. Haluammepa sitä tai emme, se on vierellämme niin kauan kun meitä täällä on.
Ajatellaan vaihteeksi tilannetta Venäjän kantilta.
Naapurissa on suuri ja mahtava konkurssikypsä jäteläjä, joka on heille tärkeä kauppakumppani. Sitä hallitsee EU, jonka nilkit eivät erota päätä perseestä, ja sillä on yhteisvaluutta, josta ei tahdo löytyä toimivia piirteitä ollenkaan.
http://www.talouselama.fi/uutiset/vmn+selvitys+tassa+ovat+kaikki+euron+28+virhetta/a2239735
Kumminkin naapurilla on suuret luulot itsestään eikä sitä kiinnosta nähdä omia vikojaan saati korjata niitä. Se vain odottaa, että talouskasvu jotenkin pelastaa sen itsestään, vaikka sen tuotanto on osapuilleen siirretty halvempiin maihin eikä kukaan oikein tiedä, mistä muualta se voisi saada merkittäviä tuloja.
Se on myös kova ottamaan velkaa, minkä johdosta sillä on vielä toistaiseksi varaa leikkiä rikasta, mikä taasen pitää hinnat korkeina. Venäläisille bisnesmiehille kauppasuhteet sen suuntaan ovat todella tärkeitä, koska niistä saa isot katteet, mutta nurkan takana häämöttää jo aika, jolloin lännenkauppa tyrehtyy.
Tämä huono naapuri alkaa sitten näperrellä omiaan ihan Venäjän rajan pinnassa.
Ukraina on sen pankeille pystyssä jumalattoman määrän rahaa, koska sillä ei ole ollut tarpeeksi järkeä kieltää niitä antamasta lainaa ihan kenelle tahansa. Rahat ovat odotetusti kadonneet jonnekin korruption syövereihin eikä valtiolla ole mitään mahkuja selviytyä niitä.
Niinpä se on härskisti päättänyt, että Ukraina on pantava samaan jamaan kuin Kreikka, jotta kaiken maailman jyrkit ja jutat kiirehtivät antamaan sille tukilainoja, joilla voidaan pienentää aivan muiden maiden pankeille koituvia luottotappioita.
Ukraina on kyllä lähtötilanteessakin huonommassa jamassa kuin Kreikka ja tilanteen heikentäminen nostaa sisällissodan riskin taivaisiin, mutta se ei huonon naapurin päättäjiä haittaa, koska näillä ei ole selvää käsitystä yhtään mistään, mutta sitäkin voimakkaampi luottamus omiin kykyihinsä.
Osa ukrainalaisisita haluaa liittyä Venäjään, ja se passaa venäläisille, koska näin sisällissodan riski pysyy edes vähän kauempana ja tukikohdatkin tulevat turvatuiksi.
Huono naapuri vetää tämmöisien pyrkimysten takia pultit, koska sen suuruuta ja mahtavuutta on uhattu ja Ukraina on vaarassa menettää maksukykyisimpiä alueitaan Venäjälle, jolloin pankit jäävät vaille rahaa, joka huonon naapurin päättäjien mielestä kuuluu niille.
Venäjä ei ole tavannut näperrellä omiaan muiden suurvaltojen lähialueilla, mutta huonolla naapurilla ja eräällä toisella suurvallalla on mielestään oikeus näperrellä omiaan sen lähialueilla, joten niiden mielipidevaikuttajille tulee heti mieleen sotiminen ja sitä sitten yritetään takoa tavallisen kansan tajuntaan jankuttamalla Venäjän uhasta.
Nyt on muodostunut kiva kriisi, jonka avulla venäläiset voi opettaa karttamaan huonoa naapuria. Sen tuotteiden boikotoiminen luo lisää työpaikkoja, ja jos sille lakkaa myymästä omia tuotteita ja luonnonvaroja, niille voi löytää uusia ostajia, joilla on sen verran tuloja, että kauppasuhteet toimivat jatkossakin.
Ruplan arvokin romahtaa sen verran, että viennin vilkastuminen auttaa kattamaan kriisin aiheuttamat tappiot.
Venäläisille tämä on pelastus ja huonon naapurin johtajien ärinä ja murjotus käyvät viihteestä.
Saksalaiset ovatkin olleet ahkerina ajamassa omia etujaan.
http://jounisnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164641-saksa-tekee-tieta-putinille
Satunnainen raportoija
Viihdyttävä kuvauksesi Euroopan nykytodellisuudesta on varmaan se, mitä joku voisi pitää reaalipolitiikkana? Reaalipolitiikkahan lähtee nolla-summa-pohjalta, minkä toinen voittaa, ottaa tai saa se on minulta pois? Ja se toinen on se toinen blokki, tässä tapauksessa kai katsantokannasta riippuen joko Venäjä tai EU, jälkimmäinen osana Transatlantista kohtalonyhteisöä?
Itse uskon kuuluvani niihin sinisilmäisiin naivisteihin, jotka yrittävät ajatella tilannetta tavisten kannalta. Ei meitä kiinnosta sen paremmin valtapolitiikan kuin reaalipolitiikankaan kiemurat. Eivät päivänpolitiikankaan. Meitä kiinnostaa arkipäivän selviytyminen, työ ja perheen toimeentulon turvaaminen, rauhallinen lasten ja lastenlasten kasvamisen hämmästely jne.
Me muodostamme varmaan yli 90% mistä tahansa populaatiosta? Milloin me saisimme voittaa? ERi meillä ole mitään sitä vastaan, että isot pojat leikkivät leikkejään ja nokittelevat toisiaan, kunhan se ei ole meiltä pois. Valitettavasti se aina on.
hakki
Realiteetit ovat nämä:
Isot EU-maat liehakoivat Venäjää kulissien takana energia-asioiden takia. Ne myös yrittävät saada Ukrainaan mieleisensä hallinnon, joka ei välttämättä ole ukrainalaisien mieleen.
EU-tyypit leikkivät, että käynnissä on joku kriisi ja sotakin voi syttyä, jotta yksinkertaiset urpot eivät sekaantuisi tärkeisiin asioihin.
Uutiset ovat Suomessa sen verran täyttä paskaa, ettei niitä kannata seurata ollenkaan, koska jokainen yksityiskohta pitäisi kuitenkin tarkistaa paremista lähteistä.
Stubbeli ja ilmeisesti koko hallitus haluaa perua vuosittaiset talousneuvottelut Venäjän kanssa, koska pitää muka seisoa yhteisessä rintamassa, jonka muut jäsenet tosin käyvät jo omia kahdenvälisiä neuvottelujaan. Muuta syytä siihen ei voi olla kuin hinku saada komissaarin salkku palkkioksi Suomen etujen ajamatta jättämisestä, mistä omista eduistaan kovin tarkat saksalaiset voivat ilahtua.
Mielenkiintoisin piirre tohinassa on, kuinka moni näkee kusetuksen läpi, koska se vaikuttaa eurovaalien tulokseen.
Joka tapauksessa Eurooppa on nyt se kaikkein pahin häirikkö eikä silmien väri muuta asiaa miksikään.
Satunnainen tarkkailija
Ilmeisesti aivan viimeaikaisia tietoa ei ole siitä, minkälainen hallitus on ukrainalaisten mieleen? Ja onko olemassa ukrainalaisia? Siis yhtä yhtenäistä kansakuntaa. Vaikuttaa ennemminkin siltä,että historian imperialismin kokemukset ovat pitäneet huolta siitä, että syntynyt monikulttuurisuus ei ole yhdeksi kokonaisuudeksi kehittynyt.
Muilta osin viittaan tämänpäiväiseen artkkeliini.
Hakki
Ukrainalaiset ovat nähdäkseni kansa, jolla on Neuvostoliiton jäljiltä allergia järjestäytynyttä yhteiskuntaa kohtaan, ja heidän talouspolitiikkansa pyörii kaasuputken ympärillä.
Venäjä on halunut myydä kaasua Eurooppaan ja se on joutunut antamaan siitä hyvästä suojelurahaa halvan kaasun muodossa, ettei kaasuputkeen tehdä ylimääräisiä liitäntöjä tai jopa katkaista sitä kokonaan.
Alennustenkin jälkeen kaasulaskun maksaminen on ollut samanlaista kikkailua kuin Kreikan velkojen maksaminen.
Nyt tämä kiviriippa ja Eurooppa ovat leimmanneet kiviriipan Venäjän uhriksi, jossa käytyyn suht härskiin valtapeliin on osallistunut vain yksi pahis, ja venäläisien mielenkiinto myydä kaasua Euroopaan on näköjään hiipunut, koska he eivät enää anna ukrainalaisille alennuksia, vaikka tietäähän sen mihin se johtaa. Ukrainalaisille he tod.näk. eivät mieluiten myisi sitä ollenkaan.
Elikkä Ukraina on siirtymässä Euroopan kiviriipaksi ja jos sitä kaasua halutaan, Eurooppa joutuu maksamaan suojelurahat. Bonuksena maa on läpensä korruptoitunut ja konkurssin partaalla.
Osaaminen on sitä tasoa, että kaasun hinnan nouseminen sopimusten purkaantumisen takia otettiin huomioon siten että lainan ehtoihin pantiin pykälä, jonka mukaan kaasun kuluttajahintaa nostetaan puolella, eikä kaasun toimitus välttämättä tule olemaan kovinkaan varmaa.
Euroopan puolella kuvitellaan, että ukrainalaiset muuttuvat Eurooppaan lähetessään kuin taikaiskusta tavalliseksi eurooppalaiseksi kansaksi, mutta parhaassa tapauksessa se on hankkinut itselleen uuden Kreikan, joka on ulkomaisen rahan suhteen kuin pohjaton kaivo.
Lisäksi aatteellisien ja etnisien ryhmien väliset väliset jännitteet ovat sitä luokkaa, ettei sisällissodan ja kansanmurhien mahdollisuutta suinkaan olla suljettu pois. Armeijan varikoilla piipahtaneita kodinturvajoukkoja on ihan kivasti ja ne kunnioittavat hallitusta jos se on niiden puolella. Muussa tapauksessa sitä ei kunnioiteta.
Sokerina pohjalla on se, että Gazpromin osakkeita myytiin aikoinaan ulkomaille jotta kaasun toimittaminen ei olisi vain venäläisistä kiinni, ja Venäjän vastaisuuden takia venäläiset pääsivät ostamaan ne halvalla takaisin. Nyt ei ole sitäkään mahdollisuuta vaikuttaa kaasun toimituksiin.
Itse asiassa Eurooppa tarvitsisi enemmän asiantuntemusta tämän sopan selvittelemiseen ja Janukovitsin palkkaaminen olisi hyvä peliliike, koska hän tuntee sekä ukrainalaiset että venäläiset. Toki kyseessä on suurempi rosvo kuin Kummola ja EU-tyyppien näytöt rosvojen käsittelemisestä ovat tähänkin asti olleet heikkoja, mutta hänestä luultavasti olisi hyötyä, mikäli hänet pidettäisiin kaukana isoista rahoista.
Satunnainen satuilija, kannattaisiko palkata Paavo Lipponen asiantuntijaksi Janukovitsin sijaan. Paavolla on paljon kokemusta kaasuista ja sen putkista omakohtaisesti ja konsulttina.
Tuosta turvallisuuspolitiikasta: Jotkut ovat sitä mieltä, ettei Suomen kannata liittyä Natoon, sillä se tulee nykyistä käytäntöä huomattavasti kalliimmaksi. No, kalliiksihan se tulee, mutta on kuitenkin turvallisuuspolitiikkaa. Nykyinen järjestelmä ei turvallisuutta takaa.
Niin paljon rahaa ei koskaan valtion budjetista löydy, että sillä voitaisiin rahoittaa uskottavaa turvallisuuspolitiikkaa ilman Natoa.
A no nymous
Saatat olla valitettavan oikeassa siinä, että "Niin paljon rahaa ei koskaan valtion budjetista löydy, että sillä voitaisiin rahoittaa uskottavaa turvallisuuspolitiikkaa ilman Natoa."
Toisaalta, nykyisen puolustusbudjetin kaksinkertaistaminen - joka siis suurin piirtein vastaa sitä, mitä tasoa USA/NATO edellyttää - onnistuisi hyvinkin, jos poliittista tahtoa vaan löytyisi.
Priorisointia se vaatisi, mutta ei sillä mihinkään hyvinvointivaltioitten köyhäintaloon jouduttaisi. Meidän keskeisimpiä ongelmia on kuitenkin talouden priorisoinnin uskomaton vaikeus, missä tikun nokassa ovat puolueet ja niiden luoma poliittinen järjestelmä.
Sen korjaaminen on teoriassa hyvin yksinkertaisten päätösten takana, jotka vielä todennäköisimmin saisivat jakamatonta kansansuosioita, mutta ovat "poliittisesti" mahdottomia. Liian moni opetuslapsi menettäisi liian paljon etuja. Niistä olen menneinä vuosina jo ihan riittävästi esimerkkejä jakanut.
Taitaa olla turvallisuuspoliittisten ratkaisujen aika. UTVA taisi päättää juuri, että seuraavalla hallituskaudella on mahdollista liittyä NATO:on.
Fun(deeraaja)
Saatat olla oikeassa ja oletkin ainakin siinä, että UTVA taisi NATO-jäsenyyden mahdollisuutta sivuta. Se mitä seuraava hallitus asiassa tekee, ei kuitenkaan ole tähtiin kirjoitettu.
Viitaten tämän artikkelinkin lähtökohtiin palautan mieleen itsenäisen valtion ensimmäisen turvallisuuspoliittisen lähtökohdan, halun ja kyvyn itse puolustaa, tai ainakin vastata oman itsenäisyytensä puolustamisesta. Sitä ei lisää jatkuva marmatus liittoutumisesta milloin mihinkäkin ilmansuuntaan. Sillä yksin vähennetään oman puolustuksen uskottavuutta.
Hakki, olen jo vanha mies, niinkuin Sinäkin. Minullakin on halu tehdä yhtä sun toista, mutta kyky puuttuu.
Siksi ja juuri siksi annan mielelläni JONKUN MUUN hoitaa homman puolestani. Sitä ei sovi lukea häpeäkseni vaan suureksi viisaudeksi.
Maailmassa pitäisi olla aina niin, että se, joka pystyy hoitamaan homman todella hoitaisi sen, ettei kyvyttömien tarvitsisi yrittää uhrautua.
Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Tässä ominaisuudessa Niinistö heräsi pohtimaan venäläisten maahankintoja Turun strategisessa saaristossa. Maahankintoja on tehty itärajan rajavalvonta-alueilla ja sotilaslentokenttien liepeiltä.
Mitä tekikään edellinen ylipäällikkö. Hän vaati omaa sotilashallintoaan tuhoamaan maamiinat, köyhän armeijan halvat puolustusvälineet.
Halonen salli ehdoitta myös kaasuputken rakentamisen maamme talousalueelle rakentajan pysyvillä vartiointi ja valvontaehdoilla.
Putkihan olisi ollut puolta edullisempi rakentaa maaputkena Siperiasta Suomen lapin poikki Ruotsiin ja sieltä etelään.
Tällä merenalaisella kaasuputkella mitätöitiin Suomen meripuolustuskykyä ja alistuttiin Venäjän taholta tulevaan valmius ja valvontamahdollisuuksiin. Samalla asetettiin Viron meripuolustus epäedulliseen asemaan.
Nämä Suomenlahden ilmatilaloukkaukset ovat mitä
ilmeisimmin kaasuputken turvallisuutta varmistavia valvontalentoja.
Mitä tämä maa voi tehdä puolustuskykynsä parantamiseksi kun armeijan ylipäällikkö jakoi sovinnolla mahdolliselle viholliselle valttikortit kriisitilanteen pokeriin.
Eipä ole ihme jos jotkut tahot vastustavat natojäsenyyttä. Sehän vesittäisi kaikki aiemmin annetut edut Venäjälle.
Fun(deeraaja)
Vanhoja, meneviä miehiä lienemme molemmat. Mutta tuskin liian vanhoja?
Putki on nyt siellä minne sen venäläinen halusi ja se lienee sitten realiteetti, jonka mukaan meidänkin on syytä omaa turvallisuuspolitiikkamme ohjata. Strategiset maanostot taitavat olla todellisuutta myös, ellemme sitten revittelemään halua ryhtyä. Siihen saattaisi kyllä olla aihetta ja hyvät perusteet nyt muuttuneessä Ukraina-ilmastossa. Ja vaikka olenkin kanssasi samaa mieltä edellisen Tasavallan Presidentin vastuuttomuudesta turvallisuutemme osalta, en olisi valmis heittämään kirvestä kaivoon. Jos haluamme, puolustusmäärärahojen tason korottamisella ja luovilla rahtaisuilla alueellisen puolustuksen tason nostamiseksi sekä erityisesti ilmatorjunnan ja nopean reagointivalmiuden aikaansaamiseksi myös nykyisellä hybriidiajalla, mitään ei vielä ole menetetty. Itse asiassa Nord Streamkin saattaa hyvin toimia turvallisuutemme edistäjänä.
Sen sijaan NATO-jäsenyyden kannalta kannattaisi kyllä jättää tilanne entiselleen. Yhteistyötä, jopa pitkälle ja syvälle ulottuvaa yhteistyötä mutta päätöksenteko en casu - tilanteen mukaan. Ja vastoin aiemmin ehkä luomaani mielikuvaa, rauhanajan yhteistyömahdollisuuksien kaikinpuolista kehittämistä Ruotsin kanssa lähtien siitä, että moisen edut ja hyödyt on myös kapitalisoitava rauhan aikana odottamatta Svea-mamman tuloa itärajaamme puolustamaan.
Aika ajaa edellämme. Uutisissa on päällimmäisenä pres. Niinistön esillä pitämät EU:n omat joukot. No, nehän tulevat perustumaan NATO:oon. Mitäs Suomi tekisi, jos EU perustaisi omat puolustusvoimat, jotka perustuisivat klähes kaikkien suomalaisten kavahtamaan NATO:oon?
Jäisimmekö yksin omine sotajoukkoinemme, vai liittyisimmekö sittenkin?
Fun(deeraaja)
Kun ajattelee minkälaisiin vaikeuksiin olemme itsemme ajaneet halutessamme mahdollisimman nopeasti edetä liittovaltion kaikkiin ytimiin, ja yhteinen raha on niistä varmasti keskeisin, kannattaisi varmaan pohtia uskommeko yhteisten puolustusvoimien päätöksenteon sujuvan jotenkin juohevammin, demokraattisemmin, tasapainoisemmin ja erityisesti myös muiden kuin suurimpien jäsenmaiden arvo- ja näkemys pohjan huomioiden? Ainakin tällä kertaa olisi syytä tarkasti arvioida yhteisten puolustusvoimien haittavaikutukset Suomen ja suomalaisten kannalta.
Jos EUn rakenne muuttuu liittovaltioksi, mihin mielestäni kyky kokemuksillamme ei ole ensimmäisiäkään konkreettisia edellytyksiä, asiaa sopisi hyvinkin harkita. Mutta näinkin sekuliin valtioliittoon yhteiset puolustusvoimat eivät istu. Kunhan nyt edes saataisi aikaan EUn oma operatiiviset toimintaedellytykst omaava puolustusliitto. Vasta sen jälkeen saattaisi olla mahdollista luoda liittovaltiolle omat puolustusvoimat.
Panee kyllä miettimään, kumman kuningasajatus hyppymme euroon oli; Paavon vai Saulin?
Niinpä, jomman kumman tai molempien! Toinen heistä on kovasti myöntyväinen EU:n omille sotajoukoille. Kun ei ole rohkeutta lausua ääneen NATO-kannatusta pitää asia vetää EU-joukkojen kautta. NATO:oon liittymisestähän siinäkin on kysymys-"Euroopplaiseen NATO:oon" niinkuin olen kuullut sanottavan.
Taitaa olla vähän myöhäistä tuo toteamuksesi lyödä nyt liinat kiinni läntiselle yhteistyölle kun olemme siinä mukana jo viimeisen päälle.
Timo Soini on samaa mieltä kanssasi tuossa EU;n sotajoukkoasiassa. Teillä taitaa olla muitakin yhteisiä näkemyksiä ja hyvä niin.
Lähetä kommentti