Rahastojen rahasto on nyt sitten perustettu. Nimenä Kasvurahastojen rahasto Ky. Luonnollisesti se syntyi olennaisesti pienempänä kuin hallitusneuvottelijat suunnittelivat vuonna 2007.Se piti luotaman (siis jo silloin, kun oltiin varmoja siitä, että maailman talousmyrskyt eivät Suomeen ulotu) ohjaamalla työeläkerahaa 400 miljoonaa euroa suomalaisiin, innovatiivisiin nopeasti kasvaviin ja kannattaviin yrityksiin.
Rahaa työeläkeyhtiöiltä tälle varsin riskaabelille alueelle saatiin vain 20 % aiotusta, 81 miljoonaa. Ja valtio päätti sitten sekin tyytyä pienempään pottiin, noin 25 % aiotusta, runsaat 54 miljoonaa. Paljon rahaa se on tämä 135 miljoonaa euroa. No hallinnointiin saadaan varmaan kulumaan ihan riittävästi, kun raha siirrellään yhdeltä rahastolta toiselle. Ja kuluuhan sitä silloinkin, kun sillä - toivottavasti - onnistutaan rahoittamaan pieniä kasvuyrityksiä.
Jospa tuosta kokonaispotista saisi osoitettua edes 10 % eräänlaisen "alkavan pienyrityksen" rahaston pohjaksi. Varsinkin silloin, kun puhutaan alkavista yrityksistä, ei ole olemassa yritystutkimuksellisia työkaluja, joilla määritellä kuinka iso riski on. Kuitenkin, jos tähän maahan halutaan kehittää uusia kasvavia yrityksiä, rahoituksen takaaminen aivan yritystoiminnan alkuvaiheessa olisi keskeistä. Silloin myös tarvittavat panostukset ovat pieniä, eikä markkinahäiriöitä tarvitse pelätä.Mutta tärkeää olisi, että niitä saataisi perustettua paljon.
Arviointijärjestelmänä ja osin kehittämisinstrumenttina voitaisi järkevästi käyttää maahan edellisen laman aikana, elinkeinoelämän aloitteesta perustettua Uusyrityskeskusverkostoa. Siis siltä osin, kuin nämä käyttävät yrityselämässä työskentelevien vapaaehtoista asiantuntemusta liikeidean, liiketoimintasuunnitelman ja yrityksen käynnistämissuunnitelman arviointiin.
Samalla osassa näistä uusyrityskeskuksista toimii mentori tai kummijärjestelmä, jossa samaiset yhdistyksien elinkeinoelämää edustavat jäsenet osallistuvat sparraajina ja yhteistyökumppaneina samaisille alkaville yrittäjille, lisäten tällä tavalla ao. yrittäjien onnistumisen todennäköisyyttä merkittävästi. Jos ajattelisi, että keskimäärin rahoitus olisi ehkä jotain 20.000 - 40.000 euron luokkaa, voi jokainen tykönänsä laskea kuinka monta yritystä tällä saataisi vauhtiin.
Tämän konseptin mukaista hanketta yritettiin saada aikaan edellisen laman aikana, ja hilkulla sen aikaansaaminen olikin. Mutta sitten yks´kaks virkamiehet havaitsivat, että heillä ei moisessa hankkeessa paljon muuta annettavaa jää kuin osoittaa rahoitus. Eli yhteiskunnallisesti halpa ja taatusti tehokas järjestelmä jäi odottamaan aikaa parempaa.
Olisiko se nyt?
Muussa tapauksessa seuraava vaihe on tulevaa lamaa seuraavan laman alussa perustettava Kasvurahastojen rahaston rahasto Ky.
Lisätietoja konseptista ja sen toimivuudesta saatavana.
Eagles fly singly
keskiviikko 3. joulukuuta 2008
Kasvurahastojen rahaston rahasto?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Voi Hakki hyvä, ei tämä voi toteutua. Mainitsit itse mitä aiemmin tapahtui ja syyn;
" .. yks´kaks virkamiehet havaitsivat, että heillä ei moisessa hankkeessa paljon muuta annettavaa jää kuin osoittaa rahoitus." Heille oli viisaampaa perustaa hautomoita kouluympäristöihin sekä kuntien lunastamiin tyhjiin tehdasrakennuksiin.
Ehdottamasi hanke on yksinkertainen ja toimiva, mutta .. ja se on iso MUTTA
kun ja koska (osin lainaten); "sparraajina olisivat yrityselämässä työskentelevät vapaaehtoiset asiantuntijat liikeidean, liiketoimintasuunnitelman ja yrityksen käynnistämissuunnitelman arvioinnissa.." (..ja jopa mahdollisina kummeina sekä osakkaina ja osa/lisärahoittajina).
Tästä seuraisi se, että raha ei ohjautusi hyväksytyille konsulteille, kouluillle, valvojille ja virkailijoille, eli raha ei ohjautusi sisäisen hallintobyrokratian pyörittämiseen. Toiseksi suurin virhe on sanoissa, YRITYSELÄMÄSSÄ työskennelleet ja kolmas virhe sanoissa VAPAAEHTOISET ASIANTUNTIJAT.
Ei kukaan koulutettu virkailija usko, että asiantuntija voi olla ilman ao. koulutusta, eikä taas koulutettu voi olla vapaaehtoinen. Vaikka tiedetään että n. 1/3 perustetuista yrityksistä jää eloon (yli 3-5v.), ja niistä noin puolet jää 1-2h yrityksiksi ja puolet kasvavat suuremmiksi (10-50h). Ehdotuksesi mallissa on oltava siis vikaa tai vähintäänkin vilppiä ja sehän ei käy. Se ei käy. Usko jo se ei käy.
Kun riskit sijoittajat tekivät riskin sijoituksen josta saattaa tulla riskisijoitus...
Pitkän sillan pojalle
Näinhän me se jo silloin 15 vuotta sitten nähtiin.
Eikö sinunkin mielestäsi ole valitettavaa, että tänä aikana mikään ei ole muuttunut. Kehityspanoksien tarkoitus poliitikolle on se, että hän osoittaa jotain aktiivista tehneensä. Silla mihin se vaikuttaa ei ole minkään valtakunnan väliä. Useimmiten se päätyy poliittista valtaa käyttävien läheisten piiriin. He kun tietää odottaa ja osaa kaiken saamansa käyttää. Muutahan ei tarvita. Ja samalla poliitikko saa aktiivisuus - bonusta.
Voi ristus kuinka yksinkertaisia olemme.
PS.
Kyllähän minä uskon.
archer
riski riskisijoittaja on peluri, lisäarvo = nolla. Mutta kun hänestä tulee riskisijoitus, se menee kategoriaan spekulaatio. Ja sen seurauksista nautimme seuraavat vuodet.
"Voi ristus kuinka yksinkertaisia olemme." Näin on. Jos esität yksinkertaista, halpaa, toimivaa, kokeiltua sekä tutkittua ja testattua yrittäjyyden ja työllistämisen mallia, niin sinua pidetään vähintään yksinkertaisena - tai vähintään jälkeenjääneenä. Eihän halvalla mitään saa - sen pitää olla suurta ja maksaa julmetusti.
Aikoinaan naapurissamme - siinä rauhaa rakastavassa - kaikki oli maailman suurinta. Jotensakin tuntuu että valtaapitävät -60 ja -70 lukulaiset uskovat edelleen nähin oppeihin. Eppäilen että pysähtyneisyys keskityy Helsingin keskustaan - ei se hajasijoituksella mihinkään parane. Tulevaisuus toistaa menneisyyttä. Se on niin ¤&%# masentavaa ja ennen muuta valitettavaa.
P.S
Ynnäilitkö ennusteita elävien yritysten ennusteiden ja työllistävyyden perusteella? Vaikka vain 20% ideoista lähtisi käyntiin ja eläisi vain jonkin aikaa ja vaikka
pitkäaikaisesti eloonjäävistäkin puolet on van perustajaa itseään työllistäviä, niin mitä se merkitsee inhimillisesti, erilaisina korvauksina, veromenetyksinä, jne, jne?
Lyhyiden pitkospuiden pojalle,
Ehkä meidän vain pitää hyväksyä ajatus siitä, että yhteisöllisen ihmisen karma on, että kaveri syö kuorman tyhäksi? Että meillä on varaa rikastuttaa kaikki kansamme (maailman mittatappio) jäsenet naatiskelemaan aikaansaannoksitamme. Että kansalta pitää vaan syödä pois kaikki "ylijäämä".
Lähetä kommentti