Kasvurahastojen rahaston rahasto?

Rahastojen rahasto on nyt sitten perustettu. Nimenä Kasvurahastojen rahasto Ky. Luonnollisesti se syntyi olennaisesti pienempänä kuin hallitusneuvottelijat suunnittelivat vuonna 2007.Se piti luotaman (siis jo silloin, kun oltiin varmoja siitä, että maailman talousmyrskyt eivät Suomeen ulotu) ohjaamalla työeläkerahaa 400 miljoonaa euroa suomalaisiin, innovatiivisiin nopeasti kasvaviin ja kannattaviin yrityksiin.

Rahaa työeläkeyhtiöiltä tälle varsin riskaabelille alueelle saatiin vain 20 % aiotusta, 81 miljoonaa. Ja valtio päätti sitten sekin tyytyä pienempään pottiin, noin 25 % aiotusta, runsaat 54 miljoonaa.  Paljon rahaa se on tämä 135 miljoonaa euroa. No hallinnointiin saadaan varmaan kulumaan ihan riittävästi, kun raha siirrellään yhdeltä rahastolta toiselle. Ja kuluuhan sitä silloinkin, kun sillä - toivottavasti - onnistutaan rahoittamaan pieniä kasvuyrityksiä.

Jospa tuosta kokonaispotista saisi osoitettua edes 10 %  eräänlaisen "alkavan pienyrityksen" rahaston pohjaksi. Varsinkin silloin, kun puhutaan alkavista yrityksistä, ei ole olemassa yritystutkimuksellisia työkaluja, joilla määritellä kuinka iso riski on. Kuitenkin, jos tähän maahan halutaan kehittää uusia kasvavia yrityksiä, rahoituksen takaaminen aivan yritystoiminnan alkuvaiheessa olisi keskeistä. Silloin myös tarvittavat panostukset ovat pieniä, eikä markkinahäiriöitä tarvitse pelätä.Mutta tärkeää olisi, että niitä saataisi perustettua paljon.

Arviointijärjestelmänä ja osin kehittämisinstrumenttina voitaisi järkevästi käyttää maahan edellisen laman aikana, elinkeinoelämän aloitteesta perustettua Uusyrityskeskusverkostoa. Siis siltä osin, kuin nämä käyttävät yrityselämässä työskentelevien vapaaehtoista asiantuntemusta liikeidean, liiketoimintasuunnitelman ja yrityksen käynnistämissuunnitelman arviointiin.

Samalla osassa näistä uusyrityskeskuksista toimii mentori tai kummijärjestelmä, jossa samaiset yhdistyksien elinkeinoelämää edustavat jäsenet osallistuvat sparraajina ja yhteistyökumppaneina samaisille alkaville yrittäjille, lisäten tällä tavalla ao. yrittäjien onnistumisen todennäköisyyttä merkittävästi. Jos ajattelisi, että keskimäärin rahoitus olisi ehkä jotain 20.000 - 40.000 euron luokkaa, voi jokainen tykönänsä laskea kuinka monta yritystä tällä saataisi vauhtiin.

Tämän konseptin mukaista hanketta yritettiin saada aikaan edellisen laman aikana, ja hilkulla sen aikaansaaminen olikin.  Mutta sitten yks´kaks virkamiehet havaitsivat, että heillä ei moisessa hankkeessa paljon muuta annettavaa jää kuin osoittaa rahoitus. Eli yhteiskunnallisesti halpa ja taatusti tehokas järjestelmä jäi odottamaan aikaa parempaa.

Olisiko se nyt?

Muussa tapauksessa seuraava vaihe on tulevaa lamaa seuraavan laman alussa perustettava Kasvurahastojen rahaston rahasto Ky.

Lisätietoja konseptista ja sen toimivuudesta saatavana.