Missä ihmeessä möhnässä vihreitten Tarja Crohnberg kulkee? Mitä hän teki 1990-luvun alussa? Mitä hän todellakaan tietää työvoimatoimiston toimihenkilöiden arjesta?
Eivät he edistä yrittäjyytä, edistä kouluttautumista eivätkä kehitystä. He ottavat vastaan työttömiä, kertovat mille luukulle heidän on seuraavaksi mentävä. Mutta jos heiltä jotain kysyy, varovat visusti mitään sanomasta, koska sanoessaan he voisivat syyllistyä virheeseen. Ja se tietäisi pätkätyön loppua.
Seuraan parhaillaan, tosin vain paikka paikoin, TV-ykköseltä tulevaa A-talkkia.
PS.
Toivottavasti hallitus edes älyäisi, että edessä olevan taantuman / laman työttömiä työllistettäisi ainoastaan yksityisille sektorille. Suurin markkinahäirikkö viime laman aikana oli julkinen sektori; sekä valtio että kunnat. Tekevätpä työttömät edes jotain hyödyllistä. Haittavaikutuksia kannattaa toki minimoida.
Eagles fly singly
torstai 27. marraskuuta 2008
Vihreää mönjää tuutin täydeltä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
12 kommenttia:
Cronbergin osaaminen ei yksinkertaisesti riitä tasavertaiseen keskusteluun niinkin vaikeasta aiheesta kuin työttömyys laman edellä on. Mutta suurin osaamattomuushan koskee koko valtiosektoria tällä hetkellä tuonn tuottavuusohjelman toteuttamisen kohdalla. Lähtökohta ohjelmalle on oikea - vähämmän panoksia sinne missä niitä lähivuosina vähemmän tarvitaan. Mutta aivan onnetontahan on tämä toteutus: kaikkialta pois suurin piirtein saman verran - riippumatta siitä millä sektorilla mennään.
Kyllähän pitäisi toteutus rakentaa niin, että toimintokohtaisesti pohdittaisiin tarpeet ja sen mukaan edellytettäisiin toimia. Poliitikkovetoinen päätöksentekoapparaatti ei vain yllä tähän.
Jälki on suurelta osin sen mukaista. Mattoa sitten jatketaan toisesta päästä . . .
Eekki
Sinäpä sen sanoit miten toimia pitäisi. Ja toteat, mielestäni aivan oikein, että "Poliitikkovetoinen päätöksentekoapparaatti ei vain yllä tähän." Eli apparaatissa on sisään rakennettu virhe? Mikä se sitten on?
Poliitikko tarkoittanee henkilöä, joka kai ainakin pyrkii hoitamaan yhteiskunnan yleisiä ja yhteisiä asioita? Mielestäni voimme olla onnellisia, jos poliitikoiksi valikoituisivat todelliset valioyksilöt, kansankynttilät primus inter pares. Onko sitten niin, että nykyään tällaisia osaavia ja moraaliltaan ryhdikkäitä ei enää ole? Vai eivätkö ne vain valikoidu poliitikoiksi?
Vai onko ongelma päätöksentekomekanismissa? Siis siinä tavassa, joilla poliitikot päätöksiä tekevät? Nythän tärkeimmät päätökset ensin työstetään ao. puolueen elimissä ja niiden osalta ratkaistaan miten puolueen edustajat äänestävät päätöksentekotilanteessa. Koska yhdellä puolueella ei ole mahdollisuutta tehdä lopullista päätöstä itse, alkaa lehmänkauppojen käyminen. Toisiinsa kuulumattomia asioita yhdisetään ja niiden osalta tehdään kompromisseja puolueiden kesken. Ei siis ole ihme, jos järkeviä päätöksiä ei useimmiten synny.
Hakki hyvä, meillä näkyy olevan selvä käsitysero asioista.
1. Politiikko tarkoittaa henkilöä, joka pyrkii hoitamaan omia (vähintäänkin tekstareilla) sekä puolueen asioita.
Näin yleisesti. Voi toki olla politiikkoja jotka aidosti pyrkivät yhteiskunnan etuun. He ovat yksinkertaisia, tietämättömiä tumpeloita, joskin kovin hyväntahtoisia.
2. Kukaan osaava ja moraaliltaan ryhdikäs ei ryhdy (minkään tason) politiikoksi.
Näin yleisesti. Mielenterveys ei kestäisi sitä ristiriitaa. Ei voi olla molempia, siis osaava ja moraaliltaan ryhdikäs. Lievästi skitsofereenille tämä voi onnistua.
3. Päätökset ovat laaduttomia. Päätöksenteosta - niin politiikkojen kuin virkailijoiden - on laaduton esimerkki vanhan avioparin sijoittaminen eri paikkoihin, omaisten ja vanhusten pyynnöistä välittämättä.
Näin yleisesti tämä sosiaalisen "hyvivointivaltiomme" päätöslaadun esimerkkinä.
Syynä on se, että päätöksissä ns. maalaisjärkeä ei ole lupa käyttää. Tämä on hallinnosta lopullisesti kadonnut osaamisen laji. Sitä näkee enää vain joissain pienyhteisöissä.
Pitkän linjan miehelle
Ilmeisesti meillä sitten on erilainen käsitys parhaasta tavasta hoitaa yhteiskunnan yhteisiä ja yleisiä asioita. Myönnän kannattavani parlamentaarista kansanvaltaista demokratiaa. Parempaan en ole törmännyt. Siitä tämä meidän politokraattinen kleptokratia on hyvin kaukana.
Ja kuten aiemminkin ole sanonut, paluu toimivaan parlamentaariseen kansanvaltaiseen demokratiaan on sinänsä yksinkertainen. Pari pientä muutosta perustuslakiin palauttaisi järjestelmän päätöksenteon osalta sellaiseksi kuin sen K.J.Ståhlberg aikoinaan rakensi ja eduskunta sääti. Eikä edes tarkoita muuttaa nykyistä vallanjako-oppia muilta osin kuin puolueiden ja kansan valitsemien edustajien osalta.
Olen todella huolissani siitä, että meillä puoluepolitikoinnin seurauksena kasvaa politiikan vastaisuus. Kuka sitten yhteiskunnan asiat hoitaisi? Ja unohdakäsitehirviösi valistunut diktaattori.
Seniorikonsulttina ymmärrän pitkän linjan miehen kyynisyyden, mutta olen kyllä hakki47:n kanssa samoilla linjoilla. Liiallinen puolekantaan sitoutuminen on haitaksi, mutta kyllä puolueen yhteisen kannan muodostamisella ja tarvittaessa liittoutumalla voidaan myös varmistaa asioiden läpimenoa, kun se ei yksittäisinä taisteluina onnistu. Ja kauppaahan sitä käydään tässä yhteiskunnassa kaiken aikaa. Kannata sinä minun asiaani niin minä kannatan sopivassa tilaisuudessa sinun asiaasi. Näin se demokratia vaan toimii, muuten ei.
Seniorikonsultti
Valittaen täytyy myöntää olevani myös sinun kanssasi eri mieltä. Parlamentaarinen kansainvaltainen demokratia, jonka kannattajaksi tunnustauduin ja joka tarun mukaan on yhteiskuntamme perusta, ei toimi näin.
Kyse on ilmeisesti ajan myötä tapahtuneesta rappeutumisesta. Alun perin kansalta saatu valta legitimoi edustajien päätöksenteon. Silloin puolueen rooli oli edustajien vaalirenkaana ja valittujen edustajien yhteistyö- ja asioiden valmistelu orgaanina toimiminen.
Aikaa myöten puolueet ovat ottaneet vallan edustajilta. Puolueet ovat muodostuneet politiikan itseisarvoksi, eivät kansalaisten yhteisten ja yleisten asioiden hoitaminen. Puolueen menestys koetaan tärkeimmäksi, ei sitä että esillä olevat asiat hoidettaisi. Puhumattakaan siitä, että ne hoidettaisi kansalaisten kannalta mahdollisimman hyvin.
Puolueet ovat käytännössä ottaneet vallan yhteiskunnassa. Eli, on muodostunut poliitikkojen ammattiryhmä, jotka toimivat oman poliittisen kulttuurinsa mukaisesti edistäen puolueen edistymistä. Ratkaisujen merkitys kansalle tai kansalaisille on toisarvoista.
Käsitykseni mukaan niin moni on menettänyt uskonsa politiikkaan juuri edellä kuvaamastani syystä. Eli politiikka kokonaisuudessaan mielletään puolueiden politiikaksi, ei kansalaisten politiikaksi.
Kuulisin mielelläni kritiikkiä tai kommentteja edellisestä.
Lienee jo A Oxenstjerna aikanaan tullut maininneeksi keskeisen syyn siihen, miksi yhteisiä asioita hoidetaan kuten hoidetaan: Vähäinen järki !
Muurahaiskekoa hallitaan ja rakennetaan yhtenäisen suunnitelman mukaan.Väkeä on paljon, mutta kaikilla oma tehtävänsä ja yhteinen päämäärä.Ei oppositiota, ei myöskään Kehittyvien Maakuntien Muurahaisjärjestöä.Vallanjako ja sosiaaliset suhteet ovat selkeät.Kollektiivinen viisaus on optimaalinen kekokulttuurin hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Ihmisen ongelmat alkoivat viimeistään kahdelle jalalle noustessa.Kaikenlaista kivaa tuli keksityksi, mutta sitä pahan tiedon hedelmää myös haukatuksi.Kun yhteisössä alkoi olla väkeä yli sadan, ei yhteisöllisyys enää riittänyt ohjenuoraksi. Tässä vaiheessa astui kuvaan pekkarointi.
Nykymaailman miljoonayhteisöjen megaluokan ongelmat ylittävät kivikauden klaanijohtajan kyvyt. Pekkarointieturyhmät kuvittelevat kykenevänsä hahmottamaan ajamansa asian, mutteivät kuitenkaan hallitse pienempiäkään kokonaisuuksia. Vallantavoittelulla pyritään varmistamaan omalle asialle menestymisen mahdollisuus.Ns. demokratioissa miljoonalaumoja johdatellaan demagogian ja populismin keinoin " oikean asian" kannattajiksi. Diktatuureissa kuuliaisuus hankitaan yksinkertaisemmin.
Kansanäänestykset antavat kysytyille vaihtoehdoille sunnilleen saman kannatuksen ja soveltuvatkin varsin huonosti kuuden miljardin ihmisen asioiden hoitamiseen. Maailma on muuttunut liian monimutkaiseksi, jotta sitä voitaisiin muutenkaan perinteisin kansanvallan keinoin hallita.Valitettavasti ei maallikkovaalikarja voi yhteistyöorgaanin ehdokkaita äänestäessään tietää tai edes ymmärtää mihin kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin hänen valtuuttamansa edustaja joutuu ottamaan kantaa. Jnkl. ammattipoliitikko on siis välttämätön paha; edustuksellisen demokratian työhevonen ja tähtimannekiini. Tai tri Jekyll mutta myös Mr. Hyde.
Joka tehtävään pyrkii yleensä hakeutumaan alalle soveltuvin väki. Ammattipoliitikko on kuitenkin jo lähtökohtaisesti tehtäväänsä epäpätevä.Järkevä, ajatteleva, ymmärtävä ihminen ei hakeutuisi moiselle alalle.
Huipulle nousseet ovatkin useimmiten Peterin periaatteen henkilöitymiä.
Ja se Cronbergin möhnä ? Lieneeköhän syanobakteerimassaa, kansankielellä sinilevää.
Kuten tiedämme, on syanobakteeri koko vihreän liikkeen kantaäiti ja värikoodin luoja.Se on lehtivihreän eli klorofyllin maailmanvalloituksen käynnistäjä.Syanobakteeri aiheutti aikanaan globaalin ekokatastrofin. Käytännöllisesti katsoen koko eliökunta kuoli sukupuuttoon, kun syanobakteerin tuottama happi myrkytti silloisen anaerobisen biosfäärin.
Mihin ehtivätkään opetuslapset ?!
Tosin äärisyano-Linkolan opeilla ammattipoliitikkojenkin valtakausi saisi ratkaisunsa.
Kansan äänelle
Tuo syanobakteerimassan vaikutus biosfäärin tulevaisuuteen on pelottava, mutta vähintäinkin mahdollinen.
Peterin periaatteesta käyttökelpoinen korillaari pekkaroinnin hoitamiseen oli muistaakseni Irrallaan leijuva huippu. On siis olemassa tapa jolla pekkarointi on koteloitavissa; hieno titteli, näyttävät vallan symboolit mutta ei tekemisen valtaa eikä vallan välineitä. Josta pääsenkin optimismismisi ytimeen. ;-)
Johtuen juuri siitä, että 6 miljardia ei voida johtaa samoilla arkaaisilla menetelmillä jotka sopivat kekovaiheeseen, tarvitaan aika ajoin demokratian toimivuuden määräaikaishuoltoa. Huoltovälinä 100 vuotta lienee varsin kohtuullinen? Ja huollon keskeinen tarve ei suinkaan ole virittää järjestelmää vaan palauttaa järjestelmä juurilleen. Demokratian kehityttyä 100 vuoden aikana politokraattiseksi keplokratiaksi se on puhdistettava aikojen saatossa syntyneestä möhnästä ja palautettava demokratiaksi.
Tavalla tai toisella demokratiaan tottuneet voimat huolehtivat siitä joka tapauksessa. Ja laatutae "parhaasta ihmisen kehittämästä hallintomallista" koskee demokratiaa, ei politokraattista keplokratiaa.
Pelkäänpä, että hukumme höttöön ja möhnään ennen kuin demokratian tohtori onnistuu meitä Heimlichin otteella pelastamaan.Ruususen uni vaihtuu aivokuolemaksi.
Hakki
Jännää, että kun aloitit tän juttusi Cronbergin osaamisen kyseenalaistamisella niin hän heti nyt viikonloppuna ilmoitti vetäytyvänsä puoluuensa johdosta. Voisiko kansalaisvaikuttaminen olla näinkin tehokasta.
No joo, kyll mää tiedän että lunta on tullut tupaan pikin matkaa ja monesta ovesta!
Kansan äänelle
Se Ruususen uni onkin se suurin vaara. Meillä ihmisillä kun on taipumus sopeutua vähän kaikkeen.
Eekki
Rehellisyyden nimissä täytynee kieltäytyä kunniasta. Sattuman oikusta hän vaan taisi päästää työttömyyden ja työvoimatoimistojen toiminnan/toimimattomuuden osalta suustaan sellaisia sammakoita, että tällainen tavallinenkin sukankuluttaja huomasi hänen lopullisesti eksyneen.
Mutta jos vanhat merkit paikkansa pitävät hän, peruspoliitikkonen istuu kyllä työministerinä siihen asti kunnes hallitus vaihtuu. Vaikka ainakin tässä asiassa on täysin pihalla ja jopa mieltä vailla.
Lähetä kommentti