tiistai 5. helmikuuta 2019

Hyvinvointivaltion madonluvut

Valtionvarainministeriön madonluvut on taas julkaistu. Terveen julkisen talouden - kestävyysvajeen poistamisen - tavoitteiksi asetetaan tulevalle hallitukselle, koostuipa se keistä tahansa

2 miljardin leikkaukset tai veronkorotukset vuosina 2020 - 2023 (ilmeisesti kunakin vuonna?), 

2 miljardin positiivinen vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen syntyisi luomalla 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä ja 

3 miljardin säästöt sosiaali- ja terveysuudistuksen avulla tavalla tai toisella  2020-luvun loppuun mennessä. 

Näin julkisen talouden kestävyysvaje pienenisi 7 miljardia ja voisimme kaikki taas vaipua itsetyytyväisyytemme uneen.

Ehdotukset, vai pitäisikö sittenkin sanoa ohjeet- vaiko peräti vaatimukset - on tehty puolueille, tulevien hallitusneuvottelujen pohjaksi. Edessä olevien eduskuntavaalien asetelmiin ne tuskin vaikuttavat, ne kun eivät lupaile sellaista minkä pohjalla mikään puolue uskoisi voivansa voittaa.

Millä tavalla leikkauksia tultaisi tulevaisuudessa tekemään on helppo arvata, kun kokemusta on monilta vuosilta. Eli viedään niiltä, joilla ei edelleenkään liikoja ole. Nyt uutta painotusta saadaan siirrettyä eläkeläisten kasvavalle määrälle

Kuten virkamiehetkin vakuuttavat tietävänsä, veronkorotuksiin meillä ei juurikaan ole varaa.

100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä on lähinnä hyvä toive kun näkyvissä jo nyt - kovin lyhyeksi jääneen kasvukauden jälkimainingeissa - on mm. maailmantalouden kääntyminen vähintäänkin taantumaan, globaalin kauppasodan merkit, keskeisten vientimaittemme jo alkanut laskukausi, kehittyvien maiden osaamisen jasen seurauksen kilpailukyvyn kasvu, brexit ja siihen verrattavissa olevien kauppasopimusverkkojen rapautuminen sekä kotimaan julkisen sektorin kiihtyvä tarve vähentää henkilöstön määrää kestävyysvajeen korjaamiseksi.

SoTe-uudistus tarvitaan mutta on itsestään selvää, että nykyisillä eväillä sen säästöt eivät tule toteutumaan. Todennäköisempi tulema on 3 miljardin lisäkulut. Ellei sitten anneta koko järjestelmän rapautua yksityistämällä koko paska kertaheitolla. Jo ajatusrakennelma, että julkisen sektorin tasolla yhden uuden 18- osaisen hallintotason lisääminen valtion ja kuntien rinnalle voisi tuoda merkittävää säästöä on lähinnä säälittävä. Hallintoa ei tarvita lisää kun eentistäkin on liiankin kanssa. 

Tämän blogin aktiivivuosina kirjoittelin aika ajoin käsityksiäni siitä mitä hallitusohjelmissa tarvittaisi. Niistä joitakin löytyy kirjoittamalla tämän blogin hakukenttään Hallitusohjelma. Aika on vaihtunut, ja painotukset varsinkin koulutuksen ja kehittämisen osalta ovat muuttuneet, mutta alla yksi mahdollinen ehdotus.

  1. Kunnallisen itsehallinnon muuttaminen maakunnalliseksi itsehallinnoksi, tavoitteena muiden kuin suorittavassa työssä olevien virkamiesten määrää vähennetään 33% sekä palkkamenoilla että henkilömäärällä tarkasteltuna. 5 vuoden irtisanomissuojata luovutaan.

  2. Neljän pääkaupunkiseudun kunnan yhdistäminen yhdeksi metropolikunnaksi siten, että muiden kuin suorittavassa työssä olevien virkamiesten määrää vähennetään 33% sekä palkkamenoilla että henkilömäärällä tarkasteltuna. 5 vuoden irtisanomissuojata luovutaan.

  3. Korkeakoulujen, siis kaikkien yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen karsiminen 5% vuodessa, seuraavat 5 vuotta siten, että aloituspaikkoja vähennetään. Opiskelua kehitetään siten, että kaikille yhtenäistä yleisopiskelua seuraa erikoistumisopinot ja sitä mahdollinen tutkijakoulutus. Opintojen jatkamisen kriteerit laaditaan sellaisiksi, että ne vastaavat Suomen yhteiskunnan tarpeita ja kantokykyä. Ammatillista osaamista prioritoidaan.

  4. Julkisen sektorin rekrytointikriteerien muuttaminen siten, että edellä kuvattu muutos tarjonnan määrässä huomioidaan. Periaatteena vaikkapa 40 opintoviikon karsiminen kustakin virasta.

  5. Julkinen puoluetuki, sisältäen kaikki julkisen sektorin kontrollissa olevat yksiköt, laitokset, yhteisöt ja yritykset kielletään lailla. Puolueiden rahoitus muutetaan yksityisen, puolueiden johtaman rahaston tehtäväksi. Rahastoon saa lahjoittaa verovapaasti kuka tahansa. Puolueet jakavat varat vuosittain eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden saaman äänimäärän suhteessa. Rahaston pesämunaksi siirretään 5 vuoden puoluetukia vastaava rahamäärä, eikä 5 vuoden siirtymäkauden aikana saa jakaa vuosittain kuin enintään ½ vuotuisesta pesämunasta ja koko kerätty vapaaehtoisten lahjitusten määrästä.

  6. Kansanedustajan edustamisoikeus rajoitetaan kahteen kauteen. Hallituksen jäsen ei voi samalla toimia kansanedustajana eikä kansanedustaja kunnanvaltuutettuna. Varamiehet tilalle koko vaalikauden ajaksi.

  7. Eduskunnasta riippumattoman perustuslakituomioistuimen perustaminen. Perustuslain noudattamisen valvonta, erityisesti 29§ noudattamisen sanktiointi ja valvonta.

  8. Puolueiden ”rahamassien” ja suojatyöpaikkoja tarjoavien yhteisöjen (nuorisosäätiöt, vanhuussäätiöt, yleishyödyllinen rakentaminen ja rakennuttaminen, vammaistyö, kansalaisopistot, jne. jne.) varojen konfiskointi ja niitä lähellä olevien yhteisöjen muuttaminen yleishyödyllisiksi siten, että yksittäisten puolueiden ja heitä edustavien puolueiden oma intressi niihin katkaistaan. Päällekäisyydet poistetaan.

  9. Lakien ja "politiikkojen" vaikuttavuusarviointi on saatava pakolliseksi jo ennenkuin lait säädetään. Liian usein erilaisten alue-, investointi, elinkeino-, innovaatio-, jne. tukien ja alue-, kieli-, maahanmuutto-, korkeakoulu-, jne. politiikkojen toimeenpanon vaikutuksista ja niiden "kilpailutuksesta" ei ole nimeksikään tietoa. Päätöksiä ei saa enää tehdä mutu-perusteilla, kuten meillä on tavattu tehdä.

  10. Yrittäjyyttä edistetään siten, että alkaville yrittäjille ja nykyisille 1 henkilön yrityksille myönnetään ensimmäiseksi viideksi vuodeksi mahdollisuus ilmoittautua alv-verovelvolliseksi vasta kun vuosittainen liikevaihto ylittää 30.000 euroa. Oikeus on henkilö- ja yhtiökohtainen. Järjestelyn edellytyksenä on sen 5 vuoden aikana yrittäjän, enintään alan ammattilaisen mukainen palkka ja mahdollisten voittovarojen rahastoiminen yhtiön käyttöön.
Seurauksena saattaisi demokraattinen markkinatalouspohjainen hyvinvointivaltio olla vielä pelastettavissa.





  

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

en nyt ehdi kommentoimaan enempää, mutta tähän kohtaan lyhyt kommentti: "Eduskunnasta riippumattoman perustuslakituomioistuimen perustaminen. Perustuslain noudattamisen valvonta, erityisesti 29§ noudattamisen sanktiointi ja valvonta"

Mielestäni tämä on täysin oikein. Täällä Saksassa on itsenäinen perustuslakituomioistuin. Ei ole vallan kolmijaon mukaista, että lakia säätävä instanssi, eduskunta, vahtii kulloinkin poliittisen valtasuhteiden mukaisella valiokunnalla omaa työskentelyään. Suomella pitää olla erillinen tuomioistuin, joka vaalii ja vahtii lakiensäätämisen ja perustuslain noudattamista.

Aikanaan perustuslaissa määritettiin, että Suomen valuutta on Markka. Sitten siirryttiin Euroon ja muutos perustuslakiin säädettiin vasta jälkikäteen. Muitakin vastaavia tapauksia varmaan esiintyy. Ei voi olla niin, että perustuslaki asetetaan jo tapatuneen eteen, tavallaan seinää vasten.

tutkija Pohjanmaalta

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

++++ Kansanedustajan edustamisoikeus rajoitetaan kahteen kauteen. Hallituksen jäsen ei voi samalla toimia kansanedustajana eikä kansanedustaja kunnanvaltuutettuna. Varamiehet tilalle koko vaalikauden ajaksi. ++++

En niin puuttuisi kansanedustajan edustamisoikeuden rajoittamiseen kahteen kauteen, siinä helpolla tapahtuisi niin, että juuri kun kansanedustaja on perehtynyt kunnolla monimutkaiseen tehtäväänsä, hän sitten joutuisi tehtävästä pois. Sensijaan pitäisin hyvänä, että kansanedustajalle asetettaisiin pätevyysvaatimukset, mikä karsisi kaiken maailman missit ja mannekiinit, sekä nämä hakkaraiset, pois eduskuntatyöstä. Jos valtion virkamiehille vaaditaan viranhoitoa varten jonkinlainen pätevyys, miksi ei kansanedustajalle sellaista vaadita. Eduskuntaan valitaan sellaisia edustajia, joiden kyky ja kansalaistaito eivät ole tähän tehtävään riittäviä. Eduskuntatyö ei ole pelkästään napinpainamista eduskuntaryhmän tahdon mukaisesti, se on ennen kaikkea vaativaa valiokuntatyöskentelyä, jossa jokaisen edustajan tulisi voida olla mahdollista antaa panoksensa käsiteltävään laajaankin asiakokonaisuuteen.

Äänestäjille asettaisin äänestysoikekuden käyttämiseen jonkinlaisen "äänestysajokortin" suorittamisen, jossa äänestäjän joutuisi esittämäään, että hänelläkin on tätä "kykyä ja kansalaistaitoa" demokratian kannalta ymmärtää riittävästi sitä kokonaisuutta, johon hän on äänestämällä osallistumassa. Nyt äänestysoikeus on jokaisella spurgulla ja pummilla, eikä se ole demokratian kannalta myönteistä.

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

PohjanPoika

Kieltämättä meillä jokainen spurgu ja pummin voi myös asettua ehdokkaaksi ja tulla valituksi. Jonkinlainen ajokortti ja osaamisen tarkastelu olisi varmaan paikallaan, vaan miten kävisi demokratian uskottavuuden ja hyväksyttävyyden?

Miten määriteltäisi kuka on spurgu tai pummi? Kuka määrittelisi? Kuka päättäisi pääsyvaatimuksista, kriteereistä, niiden toteamisesta, tarkastamisesta jne. Olisivatko ne vaalikohtaisia vai "toistaiseksi" voimassa olevia? Joudutaan varsin lähelle vaatimusta, että epäkelpojen on tunnistauduttava ulospäin näkyvällä tunnuksella.

Ei minulla moiseen olisi halua osallistua.

Mutta ei asiaa voi jättää tekoälyn tai robotinkaan tehtäväksi. Ottavat meiltä ihmisapinoilta muuten kohta oikeuden tehdä meitä itseämme koskevia päätöksiä kokonaan.

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

kyseessä on nykymuodoisen demokratian kriisi. Joskus aikaisemmin olen sinulle kirjoittanut, että edustaja tullakseen valutuksi, tarvitsee vaalirahoittajaa. Kumpaa hän sitten edustaa, vaalikampanjan rahoittaajaa vaiko äänestäjäänsä. Rahoittajalla on omat pyrkimyksensä (tullaakseen ehkä uudelleenvalituksi) ja tämä mahdollisesti valittu sitten edustaa enemmän rahoittajansa kuin valitsijansa etua. Jolloin sitten äänestäjä jää nuolemaan näppejään. Ja siitä sitten kumpuaa tämä uusi eliitin ja populistin välinen pettyneiden äänestäjien vastakkainasettelu. Perinteinen oikeisto - vasemmisto vastakkainasettelu on kuollut, ehkä koko demokratia on nykymuodossaan kuuollut.

Aiheesta on hyvä kirjoitus ja äänitepätkä tämänpäivän yle -uutisissa https://yle.fi/uutiset/3-10646782

En ollenkaan osaa kuvitella, mihin nykymuotoinen demokratia on menossa, mutta omahyväisyydellään tämä "besserwisseri" vallassaoleva poliittinen establishmentti on jo kaivanut oman hautansa. Hyvä kysymys on, mitä tilalle?

Meilläkin on vaalit keväällä. Moni asia voi muuttua poliittiseksi pattitilanteeksi.

tutkija Pohjanmaalta

Hakki kirjoitti...

Linkkisi https://yle.fi/uutiset/3-10646782 oli ajatuksia herättävä. Mikä lie ollut syynä, että en siihen aiemmin ollut törmännyt.

Minulle jäi kyllä vaikutelma, että itse artikkelissani tekemät suuntaviivat/ehdotukset olisivat vähintäänkin hyvä katalysaattori demokratian korjaamisen suuntaan. Valitettavasti on aika epätodennäköistä, että nykyinen vallassa oleva poliittinen apparaatti moiseen kehittämiseen vapaaehtoisesti lähtisi.

Länsimaisen demokratian toimivuus on perustunut sen uskottavuudelle. Nyt se on suurelta osin kadonnut, äänestäjät eivät luota mahdollisuuteensa vaikuttaa prosessiin. Ja kuten podcastissa todettiin; nykyisiä ongelmia ei nykyisillä rakenteilla korjata. Demokraattisen prosessin keskeisiä etuja - jota muuten sen paremmin artikkelissa kuin podcastissa ei tuotu esille - oli, että vallassa olevat, siis eliitti koettiin voitavan vaihtaa tarvittaessa. Nykyisessä puoluelähtöisessä mallissa näin ei käy. Kansanedustajien mandaatti ja valta on siirtynyt puolueille, siis puolue-eliitille. Se on uskottavuusongelman keskeinen, ellei peräti keskeisin syy.

Ilman järjestelmän syvää kriisiä, joka voi olla globaalien tapahtumien tai miksei maamme sisäisten tekijöitten aikaansaamaa, demokratia ei tule kehittymään meilläkään. Tarvitaan siis jonkin tasoinen vallankumous. Nykypuolueet eivät ole ratkaisu. Protestipuolueiden synnyttäminen ja niitä äänestäminen vie todennäköisimmin ojasta allikkoon kuin toimivampaan demokratiaan ja vaikuttaminen niiden kautta on joka liian epävarmaa ja vie liian kauan.

Oman suositukseni perusteluineen varmaan muistat? Vallankumous ilman verisiä vaatteita: http://eaglesflysingly.blogspot.com/2009/11/poistetaan-puolueilta-oikeus-edustaa_4.html
On mielenkiintoista, että perustelujen logiikkaa kukaan ei ole kyseenalaistanut, ei myöskään ehdotuksen käytännön toimivuutta. Se on jopa testattu eduskunnassa ja toimivaksi havaittu. http://eaglesflysingly.blogspot.com/2010/02/kumpi-voitti-sauli-niinisto-vai-joku-muu.html Kyseenalaistettu on mahdollisuus myydä se riittävän monelle äänestäjälle.

Tuo linkkisi artikkeli ja podcast panevat myös uudistamaan kriitikoille vastakysymykseni: mitkä ovat vaihtoehdot?

Anonyymi kirjoitti...

Hakki,

+++ Ilman järjestelmän syvää kriisiä, joka voi olla globaalien tapahtumien tai miksei maamme sisäisten tekijöitten aikaansaamaa, demokratia ei tule kehittymään meilläkään. Tarvitaan siis jonkin tasoinen vallankumous. Nykypuolueet eivät ole ratkaisu. Protestipuolueiden synnyttäminen ja niitä äänestäminen vie todennäköisimmin ojasta allikkoon kuin toimivampaan demokratiaan ja vaikuttaminen niiden kautta on joka liian epävarmaa ja vie liian kauan. +++

Niinpä. Olen miettinyt, että kulloinenkin hallintotapa, oli se sitten demokratia tai diktatuuri, ovat keskenäään vaihtuvia syklisiä ilmiöitä. Demokratia näivettyy aikaa myöden vähintään eliitin dikratuuriksi ja siitä päästään eroon vallankumouksen kautta. Sen vallankumouksen tekevät nämä ns. protestipuolueet, joita sitten besserwisseri eliitin suunnalta nimitetään alentuvasti populisteiksi. Tästä kertoo juuri tuo lähettämäni podcasti. Hallintotavan keskeinen apparaatti on ihmisen ahneus ja jossain demokratian (tai diktatuurin) syklisessä vaiheessa "tilaisuus tekee varkaan". Elämme juuri nyt länsimaisissa demokratioissa tai ns. näennäisdemokratioissa tällaista syklistä vaihetta. Joka sitten päättyy vallankumoukseen. Toivon, että tämä vallankumous tulee olemaan veretön.

Käytin määritelmää populisti: sen käsitteen avaaminen on erilaista riippuen siitä, miltä suunnalta sitä katsoo. Eliitti käyttää sitä eräänlaisena kritiikin käsikassarana, poppulisti itse näkee sen vain omana viiteryhmänä, kantasanan population johdannaisena. Vapaasti suomennettuna populisti on tavis. - Netistä löytyy runsaasti pohdintaa tämän määritelmän sisällöstä.


tutkija Pohjanmaalta