maanantai 2. marraskuuta 2009

Tuija Leminen nyk. Oivio

Kun työvoimakoulutukset erityiskoulutetuille ja heidän työharjoitteluunsa luotiin, siis silloin 1990 – luvun alkupuolella, ne luotiin tilapäisiksi järjestelmiksi tilanteessa kun koko kansantalous romahti. Olennaisimpina kehittäjinä olivat silloinkin työttömäksi itse joutuneet erityiskoulutetut, kuten ehkä muistat? Eivät suinkaan virkamiehet, eivätkä etujärjestöt, puolueista nyt puhumattakaan.

Silloin oli tarkoituksenmukaista, meidän työttömiksi jääneiden mielestä jopa tärkeää, tarjota mahdollisuuksia osaajille tuoda omaa osaamistaan esille yrityksissä, oman työllistymisen toivossa.

Onko todella niin, että edustamasi TEM:n osasto ei ole havainnut sitä muutosta, joka tapahtui jo edellä mainitun vuosikymmenen loppupuolella? Siis sitä, että työnantajat – valtio, kunnat, yritykset, yrittäjät ja yhteisöt – alkoivat käyttää hyväkseen kehittämäämme järjestelmää heti kun mahdollisuuksia ilmeni? Aikaa kun on kuitenkin kulunut jo noin 15 vuotta.

Nyt elämme vuotta 2009. Väittivät juuri TVssä, että palkatta työharjoittelussa ja -koulutuksessa työmarkkinoilla - orjien tavoin - toteutetaan palkatta 61 000 henkilötyövuotta.

Kenen palveluksessa oikein olet? Meidän vai heidän?

11 kommenttia:

Rami kirjoitti...

Kuka/mikä on erityiskoulutettu? T. Rami

hakki47 kirjoitti...

Rami

Erityiskoulutettuja olisivat esimerkiksi insinöörit, diplomaatti insinöörit, ekonomit, arkkitehdit, lakimiehet jne.

cristinaandersson kirjoitti...

Työvoimakoulutukset alkoivat mennä vikasuuntaan juuri mainitsemanasi ajankohtana.

Yksi syy on silloisen opetusministerin linjaus tuottaa työvoimakoulutusta työvoimahallintoa lähellä olevien tahojen kanssa, eli erilaisten instituutioiden kanssa. Nämähän kävivätkin oikein urakalla kehittämään mm. enkeli- ja elefantinmuistikursseja. Työllistyminen ei tietenkään koskaan ollut näiden laitosten tavoitteena.

Sitten keksittiin oppisopimus. Auttaako se työllistymistä? No ei tietenkään. Oppisopimusta on käytetty härskisti hyväksi mm. kouluttamalla "kuolleita sieluja" sekä yritysten henkilökuntia, henkilö on saanut opiskella omaa työtään oppisopimuksella!

Järjetöntä touhua!

Rami kirjoitti...

Olen täysin samaa mieltä Crissen kanssa. Suomalaiset on ylimalkaankin, ylikoulutettuja aivottomiksi ja kädettömiksi. Oikealla asenteella työ tekijäänsä opettaa!
Mihin se on häipynyt, paljon puhuttu laaja-alainen peruskoulutus, josta voi kimmahtaa mihin vaan, kevyellä kursituksella, muuttuvassa yhteiskunnassa?

hakki47 kirjoitti...

cristinaandersson

Siinähän se suurin syy onkin. Virkamies puhuu mieluiten toisen virkamiehen kanssa. Ja virkamiehelle panos on tulos. Tulos ei ole työllistynyt henkilö. a se kyllä 1990-luvun toisella puoliskolla ja tämän vuosikymmenen ensimmäisellä puolella näkyi, tuntui ja maksoi.

Oppisopimuksesta olen kanssani osin eri mieltä. Lähtökohtaisesti se on erinomainen tapa kouluttaa nuoria, ja miksei vähän vanhempiakin juuri oikeaan työtarpeeseen yrityksessä. Mutta kehittämistä siinä on vielä hyvinkin paljon. En aivan viimeaikaista kehitystä tunne, mutta alussa sen Akilleen kantapäänä oli työpaikalla ja työssäoppimisen järjestäminen. Käsittäen suunnittelun toteuttamisen ja VALVONNAN. Niillä ja vain niillä väärinkäytökset voidaan karsia, kuten ilmeisesti viimeksi kävi tälle täkäläiselle aikuiskouluttajalla Amiedu tai Adulta. (Ota niistä nyt selvää.)

Sen sijaan aikuisten ihmisten "pakottaminen" vastikkeettomaan pitkäaikaiseen työharjoittelun osana koulutusta tehtäviin, jotka hän osaa ja tuntee entuudestaan ja uhkaamiset karenssilla, ellei suostu ovat orjakauppaan verrattavaa keskiajan hallintobyrokratiaa.

hakki47 kirjoitti...

Rami

Ainoa toimiala, joka meillä viime laman aikana kasvoi oli koulutusala. Siis työttömien lisäksi. Meillä poliitikoille on jäänyt soimaan koulutuslevy päähän kun kartoitetaan keinoja selviytyä tulevista haasteista. Tällä hetkellä käytämme ylisuhtaisen määrän rahaa korkeakoulutukseen verrattuna kansan kokoon. Joten maisteritutkinnosta tulee vaatimus myös valintatalon kassalle.

Se, että samalla koulutamme insinöörejä, joilla ei matematiikasta ole osaamista juuri ollenkaan on vain saman typeryyden kääntöpuoli.

cristinaandersson kirjoitti...

Oppisopimuksesta olen kanssasi samaa mieltä, jos tosiaan on kyse nuoresta työntekijästä tai vähän vanhemmankin kouluttamisesta uuteen tehtävään. Mutta oppisopimuskoulutuksen varjolla mm. kehitetään yritysten strategioita ja laatujärjestelmiä tai asiakashallintaa. Ei ihan mahdu minun ajatteluuni, että yhteiskunnan pitäisi maksaa noita asioita.

Miksi muuten meillä on kulttuuri, jossa saa tehdä mitä vain kunhan ei jää kiinni? Tuli vain mieleen näistä kuolleita sieluja kouluttaneista aikuiskoulutuskeskuksista.

hakki47 kirjoitti...

cristinaandersson

Who knows? Mutta oletan, että virkamiehen mielestä toinen virkamies ei voi olla vilpillinen. Eikä ainakaan oppilaitos tai koulutuslaitos. Ja kyllähän jokainen "koulutettukin" virkamies ymmärtää, että vain "koulutetulla" työttömällä on mahdollisuus. Vaikka se työtön olisi koulutetumpi ja osaavampi kuin nuo virkamiehet yhteensä.

Lisäksi: Virkamies puhuu mieluiten toisen virkamiehen kanssa. Ja virkamiehelle panos on tulos. Tulos ei ole työllistynyt henkilö. Tulos on saada käyttöönsä rahaa, jolla rahoittaa toimintaa, jolla maksaa oma palkka. Ja joissakin tilanteissa myös kavereitten palkka.

cristinaandersson kirjoitti...

Hakki,

Näin se menee. Panos on tulos ja sulle mulle systeemit (titu järjestelmät sun muut) takaavat, että työtä riittää.

Muistan aikanaan opiskellessani, menin erääseen yliopiston laitoksen kirjastoon. Kirjastonhoitaja huokasi, että aina te opiskelijat pyöritte täällä, ei ennätä keskittyä töihin.

Täältä tähän...

Rami kirjoitti...

Hakille, siitä nykyisten AMK-insinöörien matematiikan taidosta olen samaa mieltä. Itse olen 70-luvun koneenrakennus teknikko ja tavatuani muutamia entisiä opettajiani, he sanoivat ettei meidän aikaisia harjoitustehtäviä voi antaa AMK-laisille koska ovat liian vaativia. Onko itseisarvo kouluttaa määrää, laadun kärsiessä? Meitä otetii sisään 1/10 nykyisin AMK:laisia 2/3 . T. Rami

hakki47 kirjoitti...

Rami



"Onko itseisarvo kouluttaa määrää, laadun kärsiessä?" Ilmeisesti. Mutta tuskin siitä mitään ikävää seuraa. Me suomalaiset kun olemme niin poikkeuksellisen hyviä, luomme Nokioita tarvittaessa. (Toivottavasti tästä käy ilmi, että lause on tarkoitettu sarkasmiksi.)

Vielä tätäkin ikävämpää on, että näistäkin koulutetuista suurin osa ylikoulutetaan tehtäviinsä. Mutta siinä on tietysti se hyvä puoli, että työvoimapoliittisille kouluttajille jää töitä. Joita hekään eivät hallitse.