torstai 20. marraskuuta 2008

Deja vu


Osakekurssien kehityksen suunta, tuotannollisten investointien puute Suomeen, työllisyyden uhkakuvat, valtion kehityspanosten suuntaaminen osaamis-intensiivien yritysten tukemiseen, tulevat toivottoman huonot ajat tulivat kaikki mieleeni, kun juuri vilkaisin Kauppalehden yritysuutisia.

Vuoden hautomoyritys -kilpailun finaaliin on kelpuutettu tänä vuonna yhdeksän yritystä, kertoi KL tänään. Kilpailussa palkitaan teknologiahautomoissa kasvaneita yrityksiä. Yleisiä valintakriteereitä ovat innovatiivisuus, kilpailuedut, kasvumahdollisuudet, markkinapotentiaali ja yrityksen kehittyminen hautomoaikana.

Ja samalla palautuivat mieleeni muistot noin 10 vuoden takaa. Silloinkin asiantuntijat taivastelivat siitä, mihin rajalliset kehityspanoksemme satsaisimme. Kirjoitinkin siitä. Ja se muistaakseni julkaistiinkin tämän saman lehden painetuilla sivuilla. Otsikoin sen:

Tiedämmekö mistä puhumme?


Kolme kertaa pienempi - mitä sillä tarkoitetaan?

Tämä minua vuosia häirinnyt ilmaisu tuli mieleen päivänä muutamana Helsingin Yliopiston Pienessä Juhlasalissa. Arvovaltainen joukko oli kokoontunut kuulemaan viisaita ajatuksia osaamispohjaisen yrittäjyyden kehittämisen problematiikasta. Yhtenä alustuksena oli tutkimus, jossa oli selvitetty tuotteitaan ulkomaille vievän tuotannollisen Hitech yrityksen todellista työllistämisvaikutusta.

Todellisella työllistämisvaikutuksella tarkoitan yrityksen työllistävää kokonaisvaikutusta kun mukaan otetaan myös yrityksen toiminnan kertautuvat vaikutukset kotimaan työllistäjänä. Esimerkiksi niiden henkilöiden lisäksi joille palkka maksetaan yrityksen kassasta yritys työllistää myös alihankkijoita, toimittajia, suunnittelijoita jne. joiden tuotteista ja palveluista se maksaa ja siten työllistää. Kun yritys ja sen palkolliset maksavat veroja he maksavat mm. valtion ja kuntien virkamiesten palkat, osan työttömien työttömyyskorvauksista jne. Kun yrityksen henkilökunta käyttää palkkaansa ja maksaa esimerkiksi lasten päivähoitomaksuja, omaa ruokalaskuaan, palveluistaan parturille tai taxille voidaan hyvin väittää, että näittenkin yrittäjien työllistäjänä on osiltaan tämä vientituloja ulkomailta hankkiva Hitech- yritys. Eikö vain?

Tänä päivänä yhteiskunnan päätöksentekijäin ykkösprioriteetti on taata, että julkisten panostusten työllistävä eli uusia työpaikkoja luova vaikutus olisi mahdollisimman iso ja tuottaisi mahdollisimman nopeasti. Siksi päätöksentekijöitten on välttämätöntä tarkasti tietää mille toimialoille rajalliset kansalliset kehittämisrahamme kannattaisi suunnata. Päätöksentekijät joutuvat päättämään asiantuntijoitten suositusten perusteella. Mutta tietävätkö asiantuntijat edes mistä he kulloinkin puhuvat?

Tilaisuudessa käytetty esimerkki oli seuraavanlainen: Vientiä harjoittava, suhteellisen nuori Hitech-yritys, jonka liikevaihto on 7,5 mmk maksaa palkan 13 henkilölle. Lisäksi sen kertautuva työllistävä vaikutus oli laskettu 21 henkilöksi. Yhteensä tämän Hitech-yrityksen työstä elää Suomessa 34 henkeä. Yrityksen kertautuva työllistämisaste on 1,6 eli laskutoimitus 21 / 13 = 1,6. Jokainen palkkalistoilla oleva elättää itsensä lisäksi 1,6 muuta. (Ymmärrän toki, että tämä kokonaistyöllistävyys on laskennallinen, suuntaa antava ja kuvaa suuruusluokkaa ennemmin kuin täsmällisen tarkkaa suurretta. Samoin sen, että kotimarkkinayritykselläkin on työllistävä vaikutuksensa. Mutta kansallinen ”lisäarvo” tulee viennistä.) Mutta suunta on oikea ja määrä on vaikuttava. Ajatuksissamme aplodeerasimme kaikki.

Suomalaisten vientiä harjoittavien yritysten palveluksessa oli vuonna 1996 yhteensä 200.000 henkilöä. Suomen väestö oli 5.100.000 henkeä. Edellä esitetyllä logiikalla nämä 200.000 elättävät itsensä lisäksi noin 4.900.000 muuta suomalaista. Laskutoimitus 4.900.000 / 200.000 antaa lopputulokseksi 24,5. Itse tulkitsen tätä lukua siten, että tilaisuudessa esitetyllä logiikalla vientiyritys Oy Suomi Ab:n kertautuva työllistämisaste on 24,5. Eli jokainen vientiyrityksen palveluksessa oleva työllistää tai elättää itsensä lisäksi 24,5 muuta suomalaista. Jos tämä ajatuskulku on oikea, ei esimerkkinä käytetty Hitech-yritys ainakaan puolla sitä, että tuotannollinen Hitech-toiminta olisi sektori johon investoidut yhteiskunnan rahat luovat mahdollisimman monia uusia työpaikkoja mahdollisimman nopeasti. Ilmeisesti kannattaisi satsata mihin muuhun vientitoimintaan tahansa, koska keskimääräisesti ottaen kaikkien muiden tuotannollisten vientialojen työllistämisaste ylittää 24,5.

Vuosien mittaan olen, arvostettujen asiantuntijoiden suusta, kuullut Hitech-yritysten kertautuvia työllistämislukuja 15 ja nyt 1,6 välillä. Osa heistä oli mukana tilaisuudessa, hiljaa kuten kuvaan kuuluu. Haarukka on melkoinen ja päätöksentekijän kannalta toivoton. Peruskysymys - onko tuotannollinen Hitech-vientiyritys hyvä vai tosi huono valtion tukien kohde jäi vastausta vaille. Tällä haarukalla asiantuntijoiden kuulemisen asemasta parempi päätöksenteon perusta on heittää kruunaa tai klaavaa.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole ottaa kantaa Hitech-yritysten tukemisen mielekkyyteen nykytilanteessa, nykymittakaavassa. Itse en sen autuaaksitekevään tarkoituksenmukaisuuteen usko, mutta siitä vaan, kyllä turhempaankin varmasti voi investoida. Tämä tilaisuus, asia ja esimerkki vain osuivat kohdalle. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on herättää keskustelua siitä, tietääkö vai luuleeko asiantuntija ja päätöksentekijä. Vai enkö minä vain ymmärtänyt oikein?

Muuten. Kolme kertaa pienempi - onko se kolmasosa?

Tässä siis muistoja vuosien takaa. Todennäköisesti tulemme haaskaamaan seuraavankin elvytyskierroksen kehittämisrahat.

2 kommenttia:

mallipoisto kirjoitti...

Mielestäni asian tyhjentävästi selittää ja pääni entistä tyhjemmäksi sekoittaa
JUKKA KOHONEN
Matematiikan ja tilastotieteen laitos: Havaintoja kertaa -komparatiivista

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/2006_409.pdf

hakki47 kirjoitti...

mallipoisto

KERTAA-KOMPARATIIVI tuskin oli jutun olennaisin viesti. ;-) Kun se aikoinaan julkaistiin joku kommentoijista kiinnitti huomiota vain siihen. Toivottavasti sinä löysit muutakin.
Ja linkki oli kiinnostava, kiitti siitä.