tag:blogger.com,1999:blog-3017017033111483985.post2052159581214251571..comments2023-07-25T13:31:13.842+03:00Comments on Eagles fly singly: Eläkeläiset yhteiskunnassa vajaakäytössä oleva voimavaranaHakkihttp://www.blogger.com/profile/08369070468043614929noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-3017017033111483985.post-42899970500425873242012-11-30T08:52:36.523+02:002012-11-30T08:52:36.523+02:00Karl
Jos nyt oikein ymmärsin perustelit varsin yk...Karl<br /><br />Jos nyt oikein ymmärsin perustelit varsin yksityiskohtaisesti, miksi poikapuoliset ihmiseläimet vetäytyvät aktiiviajan jälkeen omiin oloihinsa ja useat siitä sitten jatkavat kestoryypylle? Mutta kuten varmaan tiedät bensamoottorinkin kestoryypytys ainakin lisää kulutusta, kastelee kaasarin ja tehdä jatkon käynnistysyritykset turhiksi. Joskus ihan lopullisesti?<br /><br />Kaikki eivät tässä maailmassa ole, eivätkä voikaan olla "oman tien kulkijoita". Ehdotuksellani peräänkuulutan erityisesti heidän hyvinvointiaan ja resurssiensa hyödyntämistä. Vaatisi varmasti vaivaa luoda yhteistoimintaverkko, joka samanaikaisesti toimisi sekä sosiaalisena "juttuseurana" että resurssina, joko maksuttomana tai maksullisena.<br /><br />Voisin nimittäin kuvitella, että varsin moni olisi tyytyväisiä kun "löytyisi mielekästä ja miellyttävää tekemistä" eläkepäiviksi. Ei kävisi kuoleman odottelu liian pitkäveteiseksi, edes näinä pitenevän elinajan aikoina<br /><br />Hakkihttps://www.blogger.com/profile/08369070468043614929noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3017017033111483985.post-50409804105816272072012-11-30T02:40:39.237+02:002012-11-30T02:40:39.237+02:00Hakki
Kuten tiedät, olemme laumaeläimiä ja laumas...Hakki<br /><br />Kuten tiedät, olemme laumaeläimiä ja laumassa on turvallisempaa kuin yksin. Laumaan hakeudutaan koska ilman laumaa turvallisuus pyyde jää täyttymättä ja ilman moista täyttymystä tunnemme itsemme tyhjiksi ja tyhjyys on epätoivoinen tila ja sitä tilaa välttääksemme hakeudumme seuraan. Mutta tuo seura tulee omata samoja työ ja ajatus suuntauksia, muuten emme voi tuntea samaistuneeksi ryhmän kanssa joka ei ole ”samalla tasolla” ja ilman tuota samanlaisuutta emme saa mitä ryhmän avulle olemme etsineet. <br /><br />Kaiken elämän perussuunta on pyrkimys uusiutuvaan, eikä vain alinomaisesti toistuvaan, kuten kaikki muistinvarainen toiminto parhaimmillikaan voi olla. Paraskaan seura ei sellaista voi antaa, muutoin kuin ”hetkellisenä mielihyvänä” ja silloinkin vain niin kauan kuin keskustelussa on nähtävissä jotakin uutta ja rakentavaa. Tuota näkökykyämme voimistamme erinäisten stimulanttien avulla ja alkoholi on niistä ollut aina suosituin ja sen avulla pyrimme puristamaan viimeisimmätkin ”mehut” aivoistamme. Kaikilla stimulaateilla on samanlainen olemus, antaa hetkellinen hyvänolon tunne ja jatkuakseen se tarvitsee lisä-stimulusta, päätyen riipuvaisuuteen, alkoholismiin.<br /><br />Olemme tuosta tietoisia, tosin pintapuolisesti ja siksi emme juuri koskaan mene asiassa itse asian ytimeen. Mennä syvemmälle käy ylivoimaiseksi, sillä haluamme varmuuden mikä tulos on, onko se mitä odotamme ja ja kun emme tiedä, voi tunnistaa sitä, olemme haluttomia - turvallisuus syistä - menemään syvemmälle. Mutta vain tietoisuus tietämättömyydestämme antaa mahdollisuuden tulla tietämään. Mutta, mutta, sekin on melkein mahdottmuus, sillä luulemme jo tietävämme ja siihen luuloon takertuneina emme voi koskaan nähdä luulojamme pitemmäle.<br /><br /><br />Karl Fransennoreply@blogger.com